45 eaa. – Juliaaninen kalenteri astui Julius Caesarin päätöksellä voimaan.
1622 – Vuoden ensimmäiseksi päiväksi gregoriaanisen kalenterin mukaan päätettiin 1. tammikuuta.
1700 – Venäjä otti käyttöön juliaanisen kalenterin.
Nuorille opetetaan riimusauvojen käyttöä Olaus Magnuksen Pohjoisten kansojen historiassa. Tuon ajan muistitikkuja siis.
Gregoriaanin kalenteri eli uusi luku on nykyään yleisimmin käytössä oleva kalenteri. Gregoriaanisessa kalenterissa vuoteen lisätään karkauspäivä neljällä jaollisina vuosina lukuun ottamatta sadalla jaollisia vuosia, jotka eivät ole jaollisia 400:lla.
Suomessa ilmestyi ensimmäinen almanakka vuonna 1608 ja ensimmäinen tunnettu suomalainen tähtitieteilijä Sigfridus Aronus Forsius sai yksinoikeuden kalenterien tekoon koko valtakunnassa, kun Kustaa II Aadolf nimitti hänet 1612 kuninkaalliseksi tähtitieteilijäksi. Aikaa mitattiin Turun horisontin mukaan.
Aluksi uskottiin aurikoaikaan eikä mihinkään keksittyyn vyöhykeaikaan.
Vuodesta 1833 alkaen maassa noudatettiin Helsingin keskiaurinkoaikaa ja vappuna 1-5 1921 siirryttiin 30. pituuspiirin mukaiseen Itä-Euroopan vyöhykeaikaan, joka on 2 tuntia edessä maailman yleisaikaa.
Tosiasiassa aurinko on Helsingistä katsoen etelässä keskimäärin 20 min 11 sek kellon osoittaman puolenpäivän jälkeen. Turussa siis 30 min 58 sek. Näin on ja oli, joka paikkakunnalla ihan oikeesti oma kellonaikansa aikoinaan. Yhteiseen aikaan siirryttiin lähinnä rautatieaikataulujen yhdenmukaisuuden vuoksi.
Turun Mätäjärven kaivauksissa on löydetty 1600-luvun jälkipuoliskolle ajoitettu kalkkikivinen aurinkokello, jossa on 24-jakoinen kellotaulu. Tunteja iltakymmenestä aamukahteen ei ole numeroitu.
Kaupungissa oli tuolloin käytössä yövartiojärjestys, jossa vartiopalvelu alkoi pimeinä vuodenaikoina klo 5 iltapäivällä ja vartiomiehet puhalsivat silloin torveensa aina täystunnein aamuneljään saakka.
Aluksi aurinkokelloja asennettiin vaakatasoon, mutta myöhemmin vuosisadan vaihteessa esim. Turun tuomiokirkkoon asennettiin kello pystyasentoon kertomaan jumalanpalvelusmenojen ajankohdasta.
Suomen kuuluisin ja ensimmäinen mekaaninen kello oli Turun tuomiokirkon kello. Esim. 1400-luvulla kirkon tuolloin erillisessä kellotapulissa tekivät töitään isokello, tuntikello eli seijari nimeltä Pyhä Henrik ja pienempi nimeltä Pyhä Eerik. Kellot kutsuivat aamukolmesta lähtien kolmen tunnin välein kansaa kirkkoon.
Suomen vanhin, 1200-luvulta peräisin oleva kello löytyy Ahvenanmaalta, Eckeröstä. Turun tuomiokirkon kellosta vanhin tieto on vuodelta 1488. Kello oli valettu Tallinnassa ja siinä oli latinankielinen teksti, joka on suomeksi:"Tämä kello tulee Turkuun; auta Jeesus ja Maria Herran vuonna 1488." Kello on nykyisin Pietarsaaressa.
Kuitenkin jo vuodelta 1286 löytyy myös maininta Turun tulevan tuomiokirkon kellotapulista. Kun Uuden Turun vanha puukirkko puretaan ja Johannes I aloittaa kivikirkon rakentamisen Unikankareelle, tulevat muurarimestarit Turkuun Mälarista. Kirkko omistetaan Neitsyt Marialle ja se saa erillisen kellotapulin.
Ensimmäiset mekaaniset kellot Suomessa otettiin käyttöön keskiajan loppupuolella. Turun linnan kalustoluettelossa mainitaan kello jo vuonna 1550. Kello oli mahdollisesti dominikaanimunkki Petruksen valmistama. Kello oli ilmeisesti puurakenteinen rataskello, joka sai voimansa painoriipuksista.
1550-luvun lopussa Turun linnaan tuli toinenkin
kello. Tämä tieto on peräisin Juhana-herttuan (1537-1592) vuonna
1559 päiväämästä kirjeestä, jossa hän mainitsee linnan kohentuneen
huomattavasti ja että siellä on kaksi ”itsestään käyvää”
seinäkelloa.
Herttua suunnitteli myös tornikellon
asentamista linnaan, mutta tämä suunnitelma ei toteutunut. Juhana
III:lla ja Jagellonicalla oli myös mukana kuljetettava, kullattua
hopeaa oleva matka-aurinkokello. Jonkinlainen aurinkokello sijaitsi
aikoinaan myös Turun linnan edustan puistossa. Sen jalusta on edelleen puistossa olemassa ja odottaa vain kellon uudelleen asennusta.
Juhana-herttua, Juhana III oli monessa suhteessa aikaansa edellä, myös kelloissa.
Aurinkoajassa
Turun horisontissa
1-1 2015
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti