torstai 23. helmikuuta 2017

Axel Käg

"Minä juon nyt kahvia."

Tänään 24-2 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun höyrylaiva Herakles vihdoin saapui sodan jälkeen vuonna 1946 Turkuun lastinaan kauan kaivattua kahvia. Kuponkisäännöstelystä ei vielä päästy irti, mutta merkkejä paremmasta oli jo ilmassa.




Alus valmistui 1910 Russell and Companyltä Port Glasgowista telakkanumerolla 618. Sen pituus oli 128,97 metriä leveyden ollessa 15,91 ja syväyksen 7,83 metriä. Astral Shipping Companyn Drumcraig aloitti 1910 liikennöinnin kotisatamanaan Liverpool. 


Alus myytiin 1913 Den Norske Afrika- og Australia Linielle, jolloin aluksen nimeksi vaihtui Vinstra ja sen kotipaikaksi Tönsberg. Helsinkiläinen Oceanfart osti aluksen 6. toukokuuta 1936 nimeten sen Heraklesiksi. Toisen maailmansodan aikana alus purjehti Itämerellä. Se muutettiin 1941 hiililämmitteiseksi.
 

 s/s Herakles oli ensimmäinen laiva, joka toi aitoa kahvia Suomeen jatkosodan jälkeen. Suomessa sodan aikana ei saanut aitoa kahvia koska nautintoaineita ja peruselintarvikkeitakin säännösteltiin. 

Kahvin hinnaksi arviointiin kupongeilla säännösteltynä 940 markkaa kilolta, millä olisi silloin tilannut kaksi vuotta maakuntalehti Turun Sanomia.




Alus lähti 28. syyskuuta 1945 Kotkasta Rio de Janeiroon, josta se lähti 14. tammikuuta 1946 2500 tonnia Rio-6- ja Rio-7 -luokkaa olevaa raakakahvia lastinaan Bahiaan, mistä lastattiin vielä mm. 300 tonnia tupakkaa, 2.000 tonnia rehukakkuja, puuvillaa Suomen uusien setelien valmistukseen, talkkia, suolattuja nahkoja ja lääkkeitä. 


Bahiasta laivaan nousi salamatkustaja Antonio de Silva Liman, joka Suomessa sai Pauligilta paahtimossa töitä, kunnes palasi laivalla kotimaahansa.







Alus saapui Turun satamaan sunnuntai-iltana 24. helmikuuta 1946. Laivan avusti Turun satamaan jäänmurtaja Sisu.  Tapaus sai suuren huomion joukkotiedotusvälineissä ja yleisöä lastin maanantaisen purkamisen ajaksi hillitsemään järjestettiin ketju poliiseja. 

Yleisön pettymykseksi kansanhuoltoministeriö päätti, että kahvi saadaan kupongeilla säännösteltynä kauppoihin vasta runsaan kuukauden päästä huhtikuussa 1946. Närkästystä aiheuttivat myös muutamat lastin purkutyön aikana rikkoutuneet säkit, joiden himoittu sisältö vain tylysti lakaistiin pois jaloista.



 Kapteeni Gunnar Mötler, Henrik Paulig ja Eduard Paulig s/s Herakleen ulkokannella Turussa

Laivan päällikkönä toimi Gunnar Möller ja perämiehenä Erik Ahlström, jotka saivat vieraakseen kolme ministeriä, Suomen pankin pääjohtajan, Brasilian Helsingin suurlähettilään, kauppaneuvos Eduard Pauligin, toimitusjohtaja Henrik Pauligin, Turun kaupunginjohtaja Eero Mantereen, Suomi-Etelä-Amerikka-laivalinjan johtajia ja muita elinkeinoelämän johtajia. Perämies Ahlströmistä tuli myöhemmin yleislakon aikana 1956 s/s Herkulesin kapteeni.

Ja itse kahvista puheen ollen: Axel Käg oli tiettävästi ensimmäinen suomalainen, joka maistoi kahvia. Turkulainen Käg oli kamaripalvelija Schleswig-Holsteinin herttuan seurueessa tämän Persian-matkalla ja sai maistaa kahvia vuonna 1637.

Tiettävästi ensimmäinen kahvilasti Ruotsin valtakuntaan saapui vuonna 1685. Kahvinkulutusta rajoitettiin pitkään veroilla ja ylellisyystuotteisiin yleisesti liitetyillä käyttö- ja tuontikielloilla. Maan ensimmäinen kahvila perustettiin Tukholmaan parikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1708.  

Suomeen kahvi saapui 1720-luvun alussa. Aluksi kahvia nautittiin lähinnä rannikoseuduilla, luonnollisesti alkuvaiheissa lähinnä säätyläiskodeissa. Suomen ensimmäinen kahvila perustettiin Turkuun vuonna 1778 -- muutaman vuoden kuluttua kaupungissa oli jo toinenkin kahvila. 



Kustaa IV Aadolf
 Kustaa IV Aadolf (1. marraskuuta 17787. helmikuuta 1837) oli Ruotsin kuningas 17921809. Hän oli viimeinen Suomea hallinnut Ruotsin kuningas.

Ylellisyyssäädöksillä ei kuitenkaan pystytty vaikuttamaan kansan nautintotottumuksiin. Siksi vuonna 1802 kuningas Kustaa IV Adolf kumosi kahvinjuomista koskevat rajoitukset todeten seuraavaa: 

"Koska te, minun alamaiseni, olette sellaisia lurjuksia, ettette voi tulla toimeen ilman kahvia, niin tahdon sallia tämän juoman käyttämisen toistaiseksi."

Ruotsin valtakunnassa tuli siis vuonna 1756 voimaan kahvinkieltolaki, joka kumottiin vuonna 1761. Sen jälkeen kahvi kiellettiin Ruotsi-Suomessa lähinnä valtiontaloudellisista syistä useita kertoja muutamaksi vuodeksi kerrallaan vuoteen 1802, jonka jälkeen se on pysynyt sallittuna. Kieltojen aikana Suomessa opeteltiin käyttämään kahvinkorvikkeita, joihin käytettiin etenkin rukiinjyviä.


 
 Valtion yleisostokortti vuodelta 1953.

Sota-aikana kahvi kuului säännösteltäviin elintarvikkeisiin. Säännöstely päättyi Suomessa 1954. Sokerin säännöstelystä päästiin eroon 1.2.1954 ja kuukauden kuluttua vihdoin kahvikin vapautui säännöstelystä. Säännöstelyn piiriin kahvi oli määrätty 28. lokakuuta 1939 alkaen.

Juon nyt kahvia
Turussa 24-2 2017
Simo Tuomola

Ei kommentteja: