sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Medelplan

Tänään 5-3 selailemme Turun kämnerioikeuden vanhoja pöytäkirjoja 1600-luvun lopulta. Kas tuossa vilahtaa tuttu nimi; Turun kämnerioikeus 5.3.1687: mainitaan figur stickaren Daniel Medelplan. 
Kuvahaun tulos haulle daniel medelplan

Eräissä vanhoissa kaupungeissa, kuten juuri Turussa, toimi siis myös kämnerioikeus. Siinä kämnerin ja kahden apujäsenen muodostama eräänlainen torioikeus ratkaisi pieniä riitajuttuja ja toimitti toisinaan esitutkinnan rikosasioissa, jotka sitten menivät raastuvanoikeuden ratkaistaviksi.
 

Daniel (Taneli) Medelplan (noin 1657 Turku31. elokuuta 1737 Pälkäne) oli kirjanpainaja, joka kaiversi Pälkäneen puuaapisen puulaatoille Isonvihan aikana vuonna 1719.
Daniel Jonasson Medelplan, (Taulusta 1, isä Jonas Medelplan) Kirjanpainaja, s. 1657 Turku, k. 18.8.1737 Pälkäne,Tauriala,Näppilä. Kuolintieto Pälkäneen srk: Gammal inhysesgubbe Daniel Medelplan, varit boktryckare i Viborg, förvaran i bildhuggare arbete, 80 år.
 Kuvahaun tulos haulle daniel medelplan
 
Medelplanin isä oli turkulainen Johan-niminen vaununtekijä. Vuonna 1678 Daniel otettiin Turun akatemian kuvien kaivertajaksi, mutta hän myös valoi kirjasimia, sitoi kirjoja ja harrasti kuvanveistoa.
Vuosina 1689-1693 hän toimi Viipurissa piispa Petrus Bångin pienen kirjapainon johtajana. Sieltä hän tuli isonvihan aikaan Pälkäneelle, Taurialan kylän Näppilän taloon. Syynä muuttoon oli paitsi sota, myös hänen saamansa tuomio sukurutsauksesta, kun hän oli solminut suhteen vaimonsa veljentyttären kanssa.
 Kuvahaun tulos haulle isoviha


Tästä saamansa tuomion hän kärsi vankeudessa Viipurin linnassa. Medelplanin ensimmäinen puoliso oli nimeltään Gertrud (k. 1693) ja kolmas Kristina Grelsintytär (k. 1744).
 1. puoliso: Gertrud Berntsdotter k. 7.4.1693 Turku,Drottningsgatan.

Jonas Svensson Medelplan Vaununtekijä, kuollut noin 1707 Turussa. Jonas sekä poika Daniel että tämän poika myöhemmin Vesilahdella tuomittu alioikeudessa kuolemaan mutta molempien tuomion hovioikeus lieventänyt.
 2. puoliso: Maria Axelsdotter kuollut 6.6.1714 Pälkäne,Kankainen. Vaimon Kerttu Berntintyttären veljentytär, ainakin kaksi aviotonta lasta Danielin kanssa, eivät saaneet avioliittolupaa lähisukulaisuuden takia. 

Tuomittu molemmat kuolemaan, tuomio lievennetty myöhemmin suureksi sakoksi, jota ei pystynyt maksamaan, istunut tämän takia kahteen kertaan Turun linnassa ja lopulta sovittanut rikoksen kujanjuoksulla.
 3. puoliso: Chirstina Grelsdotter s. 1662, k. 2.3.1744 Pälkäne,Tauriala

 Turun kämnerioikeus 11.1.1683: Daniel Jonsson Medelplan tuomitaan maksamaan velkansa 14 d. Eric Jöransson Kirkolalle.

 Turun kämnerioikeus 12.5.1691: Vagnmakare mästare Jonas Svänsson tuomitaan maksamaan poikansa Daniel Johnssonin velka ajuri Michel Michelssonille.
 
 Raastuvanoikeus 1694: Daniel Medelplan avioton tytär Maria med Maria Axelsdotter.

 Turun kämnerioikeus 29.7.1697: Boktryckaren i Wiborg Daniel Medelplan vastapuolenaan sahl bokhållare Anders Orses enckia hustru Brita Larsdotter Bryning. Molempien esittämien laskelmien jälkeen tuomitaan Brita Bryning maksamaan Danielille 19 taaleria.

 Kuvahaun tulos haulle daniel medelplan
 Medelplan oli paikalla Turussa myös vuonna 1680, kun taivaalle ilmestyi tuhoa ennustava Kirchin komeetta, jota myös Newtonin komeetaksi kutsutaan. 

 "Joulukuun puolivälissä 1680 kappalainen Andreas Hasselqvist piti Turun tuomiokirkossa hurmahenkisen saarnan aiheenaan yksikään komeetta ei ole ilmestynyt näkyville ilman tarkoitusta.  Hasselqvist liitti pyrstötähden ilmestymisen Raamatun profeetta Jeremiaan näkyyn kiehuvasta padasta, joka ennusti Jumalan tuomiota pohjoisille kansoille.  Sekä Jeremiaan pata että ”suuri ja kauhea komeetta ja sen hirveä pyrstö” on ikuistettu myös kuvaksi."

 Daniel Medelplan (1657-1737) on jäänyt historiaan suomalaisen aapisen tekijänä. Isonvihan aikaan Suomessa ei ollut yhtään toimivaa kirjapainoa. Kun tuli puutetta lukemisen opetteluun sopivista kirjoista, tilasi Pälkäneen papisto Daniel Medelplanilta oman aapisen.

 Pälkäneen papiston ja Turun tuomiokapitulin kehotuksesta hän kaiversi puusta Johannes Gezelius vanhemman vuonna 1666 painattaman aapisen painolaatat "Yxi paras lasten tawara". 

 
 Enevaldus Svenonius, Presbyter rite vocatus. Aboae: Johan Wall 1688. MEDELPLAN.

Kirjaa painettiin satakunta kappaletta, mutta kaikki painetut kirjat kuten myös painolaatat ovat tuhoutuneet. Viimeinen tunnettu Turun akatemian hallussa ollut kappale tuhoutui Turun palossa 1827.
Teoksen koko nimi oli Lasten Paras Tawara, elli ABC-Kirja, joca on suuren tarpen tähden leicattu Puuhun ja Pälcänen seuracunnan Saarnamiesten toimituxen cautta, Prändetty Pälkänellä Daniel Medelplanilda Tauralassa 1719.
Medelplan kaiversi Pälkäneen aapisen 28 sivun tekstin puulaatoille, painoi laatoilla aapisia ja huolehti muusta kirjanvalmistukseen liittyvästä. Medelplanin aapista ei ole säilynyt jälkipolville, sillä viimeinen tunnettu kappale tuhoutui Turun palossa 1827.
 Vuonna 2005 avattu yksityinen Daniel Medelplanin museo sijaitsee Pälkäneen puuaapisen syntysijoilla, Kukkolan kylässä. Museon perusnäyttelyssä kerrotaan Medelplanin aapisen syntyhistoriasta sekä kirjanpainajan ammatista esinein ja tekstein.

 http://www.museokompassi.fi/wp-content/uploads/2010/10/01_kukko.jpg

Vaihtuvassa aapisnäyttelyssä on eri keräilijöiden kukkoaapisia. Medelplanin aapisen viimeisellä sivulla oli kukon kuva, joka tiettävästi on ollut ensimmäinen suomenkielistä aapista koristanut aapiskukko. Samainen kukko koristi myös Pälkäneen kunnan vanhaa vaakunaa.
 Mies kuvitti mm. Elisaeus Hvalin (1652-1708) vuonna 1683 painetun valaita käsittelevän väitöskirjan "Cetographia". Se pitää sisällään kuusi Daniel Medelplanin toteuttamaa puuleikkausta, jotka antavat valaista varsin hyökkäävän kuva ihmisen vihollisina.

Puuleikkurina Turussa 5-3 2018 Simo Tuomola

Ei kommentteja: