Vrouw Maria
Tällä päivämäärällä 8-10 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun hollantilainen kauppalaiva Vrouw Maria lopulta upposi Turun saaristossa. Jo 3-10 Vrouw Maria oli karauttanut karille Nauvon saaristossa. Elettiin vuotta 1771.
1771 – Vrouw Maria törmäsi kahteen kariin ja upposi 8. lokakuuta.
Vrouw
Maria oli kaksimastoinen kauppalaiva matkalla Amsterdamista Pietariin,
kun se syysmyrskyssä haaksirikkoutui ja lopulta upposi Nauvon
ulkosaaristoon vuonna 1771. Tanskan Juutinrauman tullitilien mukaan
aluksen lastina oli sokeria, väriaineita, sinkkiä ja kankaita sekä
sekalaista kappaletavaraa, jonka tullausarvo on ollut tavallista
suurempi.
Vrouw Maria on kerännyt mainetta aarrelaivana, sillä
siihen oli lastattu Venäjän keisarinna Katariina Suuren ja ylimystön
ostamia taideaarteita, joiden joukossa oli mm. 1600-luvun
hollantilaisia tauluja. Haaksirikon jälkeen aluksen lastia pystyttiin
pelastamaan, mutta valtaosa siitä upposi aluksen mukana.
Mereen menetetyt – Vrouw Marian ja St. Mikaelin tarina
-näyttely Forum Marinassa alkoi aikoinaan Amsterdamista. Laivat purjehtivat kohti Pietaria, mutta
uppoavat arvokkaine lasteineen Nauvon vesillä, St. Mikael vuonna 1747 ja
Vrouw Maria 1771. Vrouw Marian lastissa oli Katariina Suuren hankkimia
maalauksia, St. Mikaelilla puolestaan Meissenin posliinia, taskukelloja,
kultaisia nuuskarasioita, keisarinna Elisabetille tarkoitetut
hevoskärryt sekä muita ylellisiä esineitä.
Hollantilainen kauppa-alus Vrouw Maria (Rouva Maria) oli matkalla Amsterdamista Pietariin, kun se törmäsi 3. lokakuuta 1771 kahteen kariin Nauvon
ulkosaaristossa ja myöhemmin upposi noin neljänkymmenen metrin
syvyyteen. Alus sai törmäyksissä vaurioita peräosaan, muun muassa
peräsin irtosi.
Lokikirja kertoo karilleajosta näin:
Torstai-iltana
3. lokakuuta 1771 Vrouw Marian kannella oli kaksi miehistön jäsentä
muiden pitäessä rukoushetkeä. Alus törmäsi pimeässä ja myrskyisessä
säässä karille. Iso aalto kuitenkin irrotti Vrouw Marian karilta eikä
miehistö havainnut vuotoa laivassa. Hetken kuluttua alus törmäsi
toiseen vedenalaiseen kariin, menetti peräsimensä sekä osan
perävantaasta.
Aluksen irrottua karilta miehistö huomasi aluksen
vuotavan pahasti. Miehet yrittivät pumpata alusta tyhjäksi ja laskivat
ankkurin. Ankkuroituaan aluksen ja kiinnitettyään purjeet he totesivat,
että pumpun luona oli vettä kolmen jalan eli vajaan metrin verran.
Aamu
seitsemään mennessä laiva oli saatu pumpattua tyhjäksi. Miehistö oli
väsynyt ja päätti mennä jollalla läheiselle luodolle lepäämään. He
pitivät laivaa liian vaarallisena paikkana nukkua, sillä sää oli huono
ja aluksen ympärillä oli useita luotoja sekä vedenalaisten kivien
nostattamia tyrskyjä.
Illan suussa miehistön luokse tuli viisi
saaristolaista, jotka lupasivat tuoda seuraavana päivänä mukanaan
mahdollisimman paljon apujoukkoja. Tuulen heiketessä miehistö souti
takaisin laivaan ja pelasti 10 tynnyriä merkittynä 33:sta 42:een sekä
yhden merkittynä IBG No. 1. Pumpun luona oli kahdeksan jalkaa vettä
eikä miehistö uskaltanut jäädä laivaan pidemmäksi aikaa, koska sitä ei
ollut mahdollista saada tyhjäksi.
Ja viimein: Tiistaina 8.
lokakuuta pelastustyöt jatkuivat; vettä pumpattiin pois ja laivasta
pelastettiin lastia. Alun perin kaunis ilma muuttui synkäksi ja tuuli
kääntyi idästä etelän ja kaakon välille.
Kun miehet menivät
seuraavana päivänä katsomaa laivaa, eivät he enää nähneet sitä. Turusta
tuli kaksi tullipalvelijaa ja pelastetut tavarat päätettiin lastata
jahtiin.
Muutamaa päivää myöhemmin Vrouw Marian kapteeni matkusti
miehistönsä kanssa pohjoistuulen saattelemana Turkuun, jossa hän teki
meriselityksen.
Vrouw Maria.
Vrouw Maria
Syksyllä 1771 Amsterdamista lähti Vrouw Maria –niminen kaksimastoinen snau –tyyppinen pienehkö kauppalaiva Pietaria kohti. Laivan kapteenina oli tanskalaissyntyinen kokenut Reinhold Lorenz. Aluksen matka katkesi sen törmätessä vedenalaiseen kariin 3.10. Nauvon ulkosaariston alueella.
Miehistö pyrki pitämään vuotavan laivansa pinnalla pumppaamalla saaristolaisten avustuksella. Pelastamisyrityksistä huolimatta lokakuun kahdeksannen ja yhdeksännen päivän välisenä yönä alus oli kuitenkin uponnut (Turun maistraatin pöytäkirjat 1771), eikä sitä pystytty 1700-luvun lopun menetelmin enää paikantamaan.
Vrouw Marian haaksirikkoutuminen sai paljon huomiota jo 1700-luvulla, koska sen lasti erosi osittain muiden laivojen kuljettamista lasteista. Tyypillisten tavaroiden ohella Vrouw Maria kuljetti nimittäin Venäjän keisarinna Katariina Suuren taideaarteita, jotka hän oli ostattanut hollantilaisen taiteenkeräilijä Gerrit Braamcampin kuolinpesän huutokaupasta.
Pyrkimyksistä arvokkaan lastin pelastamiseksi kertovat monet aiheeseen liittyvät kirjeet, joita säilytetään Riksarkivetin Diplomatica –kokoelmassa. Laivan muuta lastia koskevaa tietoa löytyy mm. Juutinrauman tullitileistä.
Vrouw Maria –hylky on n. 26 m pitkä ja 7 m leveä ja se on vajonnut 41 m syvyyteen. Hylky on hyvin säilynyt ja sen mastojen alaosat ovat vielä pystyssä kohoten 22-24 metriin. Löytymisvuonna 1999 siitä nostettiin identifioinnin varmistamiseksi kuusi esinettä, jotka olivat lyijysinetti, sinkkiharkko, kolme liitupiippua sekä kivennäisvesipullo.
Aluksen lokikirja kertoo laivan viime vaiheista näin:
Tiistaina 8. lokakuuta pelastustyöt jatkuivat; vettä pumpattiin pois ja laivasta pelastettiin lastia. Alun perin kaunis ilma muuttui synkäksi ja tuuli kääntyi idästä etelän ja kaakon välille.
Kun miehet menivät seuraavana päivänä katsomaa laivaa, eivät he enää nähneet sitä. Turusta tuli kaksi tullipalvelijaa ja pelastetut tavarat päätettiin lastata jahtiin.
Muutamaa päivää myöhemmin Vrouw Marian kapteeni matkusti miehistönsä kanssa pohjoistuulen saattelemana Turkuun, jossa hän teki meriselityksen.
Vrouw Marian ruumassa on säilynyt läpileikkaus 1770-luvun eurooppalaisesta yhteiskunnasta. Se kertoo useiden ihmisryhmien toiminnasta: eri maiden tavarantoimittajista, Amsterdamin lastaajista, pelastustoimia tehneistä Nauvon saaristolaisista ja Turun porvareista. Pelastetun tavaran osalta linkki ylsi aina Pietariin asti. Matkan aikana ketjuun osallistui Tanskan Juutinrauman tullin henkilökunta ja luonnollisesti Vrouw Marian miehistö.
Vrow Marian historia liittyy niin oleellisesti Turun saaristoon ja Turkuun, ettei museohanke voisi oikein muualla sijaitakaan kuin juuri Turussa Forum Marinumin piirissä.
Turun Maistraatin pöytäkirjat 1771 kertovat omaa tarinaansa haaksirikon tapahtumista ja niihin liittyvät myös pelastetun tavaran luettelot. Turun huutokauppakamarin pöytäkirjoista 1771 ja 1772 käyvät myös selville huutokauppakamarissa Turussa Vrouw Mariasta myydyt tavarat.
Vrouw Marian lastista on saatu tietoa Juutinrauman tullitileistä, pelastetun tavaran luettelosta (Turun maistraatin pöytäkirjat 1771), keisarinnan omaisuuden pelastamiseen liittyvästä diplomaattisesta kirjeenvaihdosta sekä huutokauppakamarin pöytäkirjoista (Turun huutokauppakamarin pöytäkirjat 1771 ja 1772). Juutinrauman tullitilien mukaan Vrouw Maria kuljetti useista eri artikkeleista koostuvaa lastia. Nimeltä mainittujen hyödykkeiden ohella laiva sisälsi arvoltaan huomattavan suuren sekalaista kauppatavaraa käsittävän lastin sekä laivurin yksityisvaraston mikä käy ilmi Juutinrauman tullitileistä.
Itämeren kaupankäynnin ja Turun saariston historian kannalta kyse on niin ainutlaatuisesta aarteesta, ettei hankkeen rahoittaminenkaan voi olla kuin järjestelykysymys. Venäjähän on ilmoittanut halukkuutensa rahoittaa hanketta, mutta myös halunsa omistaa keisarinnan aarteet.
Hylky on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu muinaisjäännös ja hylky lasteineen kuuluu Suomen valtiolle. Muinaismuistolain mukaan hylkyyn kohdistuvista toimenpiteistä ja sen tutkimisesta vastaa Museovirasto.
Kultuuriaarteella
Turussa 8-10 2020
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti