Canutus

 Tänään 7-1 vuonna 1131 murhattiin tanskalainen pyhimys Knud Lavard.

Tanskassa on elänyt aikanaan pyhäksi julistettu Knud, nimittäin Knud Lavard (lavard, herra). Hän oli tanskalainen prinssi ja Etelä-Jyllannin herttua, Erik Ejegodin poika, jonka hänen serkkunsa Magnus Nielsinpojan sotilaat murhasivat vuonna 7.1.1131. Knut Lavard julistettiin pyhäksi vuonna 1169, jolloin paavina oli Aleksanteri III (Bandinelli).

  

Knudin kuva keskiaikaisessa kirkossa.

 Knud Lavard (1090-luvulla - 7. tammikuuta 1131 Haraldsted) oli Tanskan prinssi ja pyhimys. Hänen nimensä "Lavard" vastaa englannin lordi-titteliä.

Pohjoismaiden keskiaikaisissa pyhimyskalentereissa Canutus oli merkitty tammikuun 7. p:n kohdalle, joka oli Knud Lavard Pyhän murhaamisen muistopäivä. Myös Upsalan ja Lundin kirkkoprovinsseissa päivä oli omistettu Knut Lavard -herttualle.

Sen sijaan Turussa Suomea varten laadituissa käsinkirjoitetuissa ja painetuissa kalentereissa on samana päivänä Knut -kuningasta tarkoittavia merkintöjä jo vuosina 1409 (Kanutus rex m. [marttyyri]), n. 1430 (Kanuti regis et martiris), sekä 1488 ja 1544 (Knwtin kunningan [päivä])

Ensimmäisen suomalaisen almanakantekijän Sigfridus Aronus Forsiuksen kalentereissa, jotka ilmestyivät vuosiksi 1608–1623, lukee tammikuun 7. p:n kohdalla vuonna 1608 Knuth ja muina vuosina Canutus. Todennäköisesti hän tarkoitti Knut -kuningasta, koska hän muutenkin seurasi almanakkojensa päivien luettelossa Turun hiippakunnassa noudatettua käytäntöä. 

 
 Tuntemattoman tekijän puuleikkaus Forsiuksen suuresta ennustuskirjasta vuodeksi 1617.

Sigfridus Aronus Forsius (noin 1560 Helsinki – 1624 Tammisaari) oli suomalainen pappi, tähtitieteilijä, astrologi, almanakkojen julkaisija, luonnonfilosofi, runoilija ja tieteen yleismies, joka julkaisi Suomen ensimmäiset almanakat Turun horisontin mukaan.

 Entisenä Knutin päivänä 7.1. oli vuodesta 1708 Vähän-Aasian Nikomedeiasta kotoisin olleen pappismarttyyri Lucianuksen (n. 240–312) muistopäivä. Sen tilalle tuli vuonna 1840 August, myöhemmin myös Aukusti ja Aku.

 Miksi sitten Knutin päivä siirrettiin tammikuun 13. päivään. Knut Pyhän muistopäiväthän olivat 19.1. ja 10.7. ja Suomessa noudatetussa kalenterissakin oli vuodesta 1662 Knut heinäkuun 10. päivänä.

 Ilmeisesti 10.7. oli Nuutin päivän perinnettä ajatellen liian kaukana ja 19.1. ei ollut mahdollinen, koska se oli Suomen kirkon kannalta tärkeän Pyhän Henrikin muistopäivä.

Toisaalta vuoden 1708 suomenkieliseen almanakkaan otettiin jälleen Canutus heinäkuun 10. päivän kohdalle. Näin Knutilla oli vuodessa taas kaksi nimikkopäivää, kunnes Kanutuksen (aik. Canutus) tilalle tuli Saima vuonna 1908

Ennen Kanutuksen päivää heinäkuun 10. päivä oli nimetty Seitsemän marttyyriveljeksen (Septem fratrum) muistopäiväksi jo 300-luvulta saakka.

 

Lopuksi Agricolan rukouskirjan kalenterin tammikuun ohje:

Minun Nimen on Tammikw.
iolla on caxi Pää ja szw.
Woosi minussa loppu ia alku.
söö / ioo / hacka hirssiia alkw.
Kylue ia caickia mwta te.
mutta weri älä ialghast laske.
Telle kwlla sömen pite.
(ninquin Almāsar sano)
Ingfäria / Pippuroijta /
Caligot / ia Nelike.
Ia swrustamata wähä Wina /
ia eij Mettä iooman /
Eyke pää szonda iskemen /
mutta maxa szonda / ios hätä käske

Eli kannattaa syödä ja kylpeä mutta suonta ei pidä iskeä, paitsi maksasuonta, jos on aivan pakko. Tammikuun mausteiksi Agricola suosittelee muun muassa inkivääriä ja neilikkaa, ja vähän viinaakin sopii hänen mukaansa ottaa, "suurustamatta".

Turussa 7-1 2021

Simo Tuomola