Tänään 25-11 viettävät turkulaisista synttäreitään Mauno Koiviston 1923 lisäksi mm. Petteri Nummelin 1972, Gustaf Lithou 1692 ja Gustav Hällström 1775. Heistä runoilija Lithou syntyi Limingalla, opiskeli Turussa ja tunnetaan taitavana latinistina myös Ruotsin puolella. Petterin kyvyt jääkiekkoilijana ja Manun pressana tunnetaan nekin laajemmin, samoin turkulaisen fyysikon ja luonnontutkijan Gustaf Gabriel Hällströmin ansiot.
Kun kuningas Kustaa III vieraili Turussa Hällströmin synnyinvuonna 1775, esiteltiin hänelle ajatus observatorion perustamisesta Turkuun, mutta sellainen valmistui Vartiovuoren mäelle vasta syksyllä 1819. Valta oli vaihtunut 1809 ja kun keisari Aleksanteri I vieraili Turussa elokuussa 1812 hänelle esitettiin uudelleen ajatus Turun observatoriosta.
Hällström opetti matematiikkaa, meteorologiaa ja fysiikkaa Turun akatemiassa ja hän edisti myös tähtitieteen tutkimusta maassamme. Hän myös luonnosteli ensimmäisen tähtitornin piirustukset, jotka hän sittemmin esitteli asiaan vihkiytyneelle keisarin suosikille, arkkitehti Carl Ludvig Engelille.
Tieteen ja jumaluuden rajamailla liikuttiin kun Hällströmin oppilas, tähtitornin ensimmäinen observaattori Henrik Johan Walbeck ampui itsensä sekopäissään tähtitornissa 1822 ja kohtalon kaikuja oli siinäkin, että juuri Hällströmin monikerroksinen mansarditalo syttyi ensimmäisenä rakennuksena kirkkokorttelissa, kun Turun palo 1827 levisi yli pelastukseksi täystuholta uskotun Aurajoen.
Ananke voimissaan
Turussa 25-11-2008
Simo Tuomola
tiistai 25. marraskuuta 2008
keskiviikko 19. marraskuuta 2008
PARKU TULEE
PARKU TULEE lukee tämän päivän kohdalla monen turkulaisen Facebookissa muistutuksena siitä, ettei kaikki ole hyvin suunnattaessa kohden Turun kulttuuripääkaupunkivuotta 2011.
Tunnus 20/11 on kuin pedon luku 666, kun katsoo mitä ihmettä Turku palaa -juhlavuoden virallinen taho, Turun kaupungin oma 2011-paskasäätiö oikein puuhailee asian eteen miljoonabudjetteineen. Monen mielestä vain jotain eliittijuttuja ja katkeruus on sitä suurempi, kun tiedetään miten huonosti Turku on kulttuurisaran asiansa ruohonjuuritasolla hoitanut. Liian usein otsikoissa paukkuvat kulttuurivihamielisyyteen viittaavat teot, eikä vika ole otsikoissa, vaan teoissa ja tekemättä jättämisissä.
Mitäpä säätiö on tähän mennessä tehnyt, kuin jakanut projektirahaa kaupungin omille laitoksille ja säätiön hallintoa lähellä oleville piireille, sekä matkaillut maailmalla juhlistamassa toimintaansa. Paskasäätiöltä ei ole lupa odottaa mitään. Jos haluaa, niin itse on tehtävä.
Joukkoliikkeissä ei aina ole syytä olla mukana, mutta nyt on, kunhan vaan katsot kenen joukoissa seisot, kenen lippua kannat. Turun lippua on aina syytä suojella sen uhkaajilta ja väärinkäyttäjiltä. Mutta pian on itkut itketty ja tulee oman näytön paikka.
Abo - Suomen metropoli
Turussa 20-11-2008
Simo Tuomola
Tunnus 20/11 on kuin pedon luku 666, kun katsoo mitä ihmettä Turku palaa -juhlavuoden virallinen taho, Turun kaupungin oma 2011-paskasäätiö oikein puuhailee asian eteen miljoonabudjetteineen. Monen mielestä vain jotain eliittijuttuja ja katkeruus on sitä suurempi, kun tiedetään miten huonosti Turku on kulttuurisaran asiansa ruohonjuuritasolla hoitanut. Liian usein otsikoissa paukkuvat kulttuurivihamielisyyteen viittaavat teot, eikä vika ole otsikoissa, vaan teoissa ja tekemättä jättämisissä.
Mitäpä säätiö on tähän mennessä tehnyt, kuin jakanut projektirahaa kaupungin omille laitoksille ja säätiön hallintoa lähellä oleville piireille, sekä matkaillut maailmalla juhlistamassa toimintaansa. Paskasäätiöltä ei ole lupa odottaa mitään. Jos haluaa, niin itse on tehtävä.
Joukkoliikkeissä ei aina ole syytä olla mukana, mutta nyt on, kunhan vaan katsot kenen joukoissa seisot, kenen lippua kannat. Turun lippua on aina syytä suojella sen uhkaajilta ja väärinkäyttäjiltä. Mutta pian on itkut itketty ja tulee oman näytön paikka.
Abo - Suomen metropoli
Turussa 20-11-2008
Simo Tuomola
tiistai 18. marraskuuta 2008
Piirakkataivas
Tiedoksi vaan kaikille piirakka-addikteille; piirakkaa saa taivaassa kylliksi, jos meinaan sattuu täällä maan päällä paitsi jäämään.
Saarnaajien melodia-arkusta aarteensa poiminut amerikkalainen banjotrubaduuri Joe Hill oli myös iloinen sosialisti, ay-aktivisti ja vastarinnan marttyyri, lauluinaan mm. Pie in the Sky ja Rebel Girl. Hän teki tunnetuksi käsitteen "piirakka taivaassa", kun saarnaajat halusivat palkita työväenluokan maanpäällisen aherruksen vasta pilvien tuollapuolla.
Mies pääsi itse piirakkataivaaseen, kun tuli epämääräisissä olosuhteissa teloitetuksi murhasta syytettynä Utahissa 19-11-1915. Syntyisin mies oli Ruotsista, josta Joel Emmanuel Hägglund muutti 1902 Yhdysvaltoihin vaihtaen nimensä ensin Joseph Hillströmiksi ja sitten Joe Hilliksi.
Bo Widerberg ohjasi miehestä elokuvan vuonna 1971 ja tuona vuonna valmistui myös Giuliano Montaldin elokuva Julma kierre, joka kertoi vastaavaan tapaan sähkötuoliin joutuneen italialaisen poliittisen kaksikon Sacco ja Vanzettin marttyyrikohtalosta. Here's to You kajautti tuolloin balladinsa ilmoille Joan Baez, joka on muistanut myös folkmusiikin legendaa: I thought I saw Joe Hill last night as alive as you and me ...
Täällä maan päällä
Turussa 19-11-2008
Simo Tuomola
Saarnaajien melodia-arkusta aarteensa poiminut amerikkalainen banjotrubaduuri Joe Hill oli myös iloinen sosialisti, ay-aktivisti ja vastarinnan marttyyri, lauluinaan mm. Pie in the Sky ja Rebel Girl. Hän teki tunnetuksi käsitteen "piirakka taivaassa", kun saarnaajat halusivat palkita työväenluokan maanpäällisen aherruksen vasta pilvien tuollapuolla.
Mies pääsi itse piirakkataivaaseen, kun tuli epämääräisissä olosuhteissa teloitetuksi murhasta syytettynä Utahissa 19-11-1915. Syntyisin mies oli Ruotsista, josta Joel Emmanuel Hägglund muutti 1902 Yhdysvaltoihin vaihtaen nimensä ensin Joseph Hillströmiksi ja sitten Joe Hilliksi.
Bo Widerberg ohjasi miehestä elokuvan vuonna 1971 ja tuona vuonna valmistui myös Giuliano Montaldin elokuva Julma kierre, joka kertoi vastaavaan tapaan sähkötuoliin joutuneen italialaisen poliittisen kaksikon Sacco ja Vanzettin marttyyrikohtalosta. Here's to You kajautti tuolloin balladinsa ilmoille Joan Baez, joka on muistanut myös folkmusiikin legendaa: I thought I saw Joe Hill last night as alive as you and me ...
Täällä maan päällä
Turussa 19-11-2008
Simo Tuomola
Univalve
Pitkät ajat menin varhain nukkumaan. Niin se univalve alkaa. Ja taas vetää sanattomaksi. Tänään tulee tasavuosia teossarjan tekijän kuolemasta 18-11-1922. Ranskalainen modernisti V-L-G-E-M Proust pakotti aikoinaan minutkin mahdottoman tehtävän ääreen, kahlaamaan läpi hänen 7-osaisen suurromaaninsa Kadonnutta aikaa etsimässä.
V Valentin L Louis G Georges E Eugène M Marcel Proust vei minut matkalle Guermantesin tielle, oppaana paroni de Charlus, ja se tie vei Sodomaan ja Gomorraan. Teossarjan suomennos aloitettiin 1968 ja valmista taisi tulla 1990. Muutama Madeleine-leivos siinä meni lukijaltakin.
Niin, taide sinänsä ei ole arvokasta, vaan se mitä se meissä ja meille tekee ...
Olen unessa useasti
Turussa 18-11-2008
Simo Tuomola
V Valentin L Louis G Georges E Eugène M Marcel Proust vei minut matkalle Guermantesin tielle, oppaana paroni de Charlus, ja se tie vei Sodomaan ja Gomorraan. Teossarjan suomennos aloitettiin 1968 ja valmista taisi tulla 1990. Muutama Madeleine-leivos siinä meni lukijaltakin.
Niin, taide sinänsä ei ole arvokasta, vaan se mitä se meissä ja meille tekee ...
Olen unessa useasti
Turussa 18-11-2008
Simo Tuomola
maanantai 17. marraskuuta 2008
Alter Ego
Tänään 17-11 muistelen alter egoni kuolinpäivää 1592. Hän oli Turulle perin merkittävä hahmo, nosti linnan loistoonsa ja suunnitteli mm. kaupungin ympäröimistä puolustusmuurilla; tykkitornit Vartionvuorenmäelle, Kerttulinmäelle ja Ryssänmäelle.
Toinen hänen toteutumaton haaveensa Turussa oli Pyhän Hengen kirkko, jonka esikuvana oli Pyhän Jaakobin kirkko Tukholmassa. Renessanssikirkko ei koskaan valmistunut, mutta sen jäännökset ovat jäljellä Julinin tontin pohjakerroksissa.
Mies tuli Turkuun 18-vuotiaana nuorukaisena ja suuri kirjojen ystävä nimitettiin Suomen herttuaksi 1556 ja Suomen suuriruhtinaaksi 1577. Ruotsin kuninkaana 1568-1592 punaparta Juhana-herttua tunnettiin nimellä Juhana III. Miehen vihkimätön vaimo oli Kaarina Hannuntytär ja vihitty puolatar Katariina Jagellonica. Kun Jagellonica kuoli 1583, Juhana meni naimisiin Gunilla Bielken kanssa.
Sankarini on haudattu Uppsalan tuomiokirkkoon, samoin Jagellonica ja Bielke. Kuten myös kuninkaan isä Kustaa Vaasa kolmine puolisoineen; Katarina av Sachsen-Laudenburg, Margareta Lejonhufvud ja Katarina Stenbock. Samaan pyhättöön on haudattu myös mm. Eerik Pyhä, Carl von Linné ja Emanuel Swedenborg.
Risti kunkun kunniaksi
Turussa 17-11-2008
Simo Tuomola
Toinen hänen toteutumaton haaveensa Turussa oli Pyhän Hengen kirkko, jonka esikuvana oli Pyhän Jaakobin kirkko Tukholmassa. Renessanssikirkko ei koskaan valmistunut, mutta sen jäännökset ovat jäljellä Julinin tontin pohjakerroksissa.
Mies tuli Turkuun 18-vuotiaana nuorukaisena ja suuri kirjojen ystävä nimitettiin Suomen herttuaksi 1556 ja Suomen suuriruhtinaaksi 1577. Ruotsin kuninkaana 1568-1592 punaparta Juhana-herttua tunnettiin nimellä Juhana III. Miehen vihkimätön vaimo oli Kaarina Hannuntytär ja vihitty puolatar Katariina Jagellonica. Kun Jagellonica kuoli 1583, Juhana meni naimisiin Gunilla Bielken kanssa.
Sankarini on haudattu Uppsalan tuomiokirkkoon, samoin Jagellonica ja Bielke. Kuten myös kuninkaan isä Kustaa Vaasa kolmine puolisoineen; Katarina av Sachsen-Laudenburg, Margareta Lejonhufvud ja Katarina Stenbock. Samaan pyhättöön on haudattu myös mm. Eerik Pyhä, Carl von Linné ja Emanuel Swedenborg.
Risti kunkun kunniaksi
Turussa 17-11-2008
Simo Tuomola
perjantai 14. marraskuuta 2008
Minervan pöllö
Minervan pöllö lähtee lentoon vasta hämärän laskeutuessa, sanoi aikoinaan Georg Wilhelm Friedrich Hegel, jonka kuolemasta 14-11-1831 tulee tänään kuluneeksi tasavuosia. Hän kirjasi tunnetun mietelauseensa historian kulun ymmärtämisestä vasta jälkikäteen teokseensa Oikeusfilosofian pääpiirteet 1821.
Hegel ennusti historian ja filosofian loppua. Hänestä filosofit höpöttivät vain asioista, jotka oli jo koettu ja eletty ja näki filosofit ikäänkuin menneen historian selittäjinä. Niin varmaan olikin tuolloin käytännössä ja epäilemättä nykyisinkin, mutta se nyt vaan ei ole filosofian todellinen tehtävä. Ei filosofia mihinkään kuole, vanhentunut historia niin voi uudistuessaan tehdä. Hegel puhui historian kirjoittajan roolista, ei filosofin osasta ja historiahan on nykyisin siirretty lakikirjoihin kirjattavien asioiden luokkaan. Laki sanelee mitä saat kulloinkin historiasta tuumata.
Roomalaisen mytologian viisauden jumala Minervan pöllö, viisauden symboli ja filosofian vertauskuva, saa Hegeleistä huolimatta lennellä vapaasti juuri hämärän rajamailla totuttaan etsimässä, se on edelleenkin sen jumalainen tehtävä.
Hei me lennetään
Turussa 14-11-2008
Simo Tuomola
Hegel ennusti historian ja filosofian loppua. Hänestä filosofit höpöttivät vain asioista, jotka oli jo koettu ja eletty ja näki filosofit ikäänkuin menneen historian selittäjinä. Niin varmaan olikin tuolloin käytännössä ja epäilemättä nykyisinkin, mutta se nyt vaan ei ole filosofian todellinen tehtävä. Ei filosofia mihinkään kuole, vanhentunut historia niin voi uudistuessaan tehdä. Hegel puhui historian kirjoittajan roolista, ei filosofin osasta ja historiahan on nykyisin siirretty lakikirjoihin kirjattavien asioiden luokkaan. Laki sanelee mitä saat kulloinkin historiasta tuumata.
Roomalaisen mytologian viisauden jumala Minervan pöllö, viisauden symboli ja filosofian vertauskuva, saa Hegeleistä huolimatta lennellä vapaasti juuri hämärän rajamailla totuttaan etsimässä, se on edelleenkin sen jumalainen tehtävä.
Hei me lennetään
Turussa 14-11-2008
Simo Tuomola
keskiviikko 12. marraskuuta 2008
Lusitania
Tuo vanha käärmepalvonnan maa Ophiussa, joka sittemmin Rooman valtakunnan osasena tunnettiin nimellä Lusitania on tänään ajankohtainen, kun prinssi Henrik Purjehtijan kuolemasta 13-11-1460 tulee kuluneeksi tasavuosia.
Olemme siis Iberian niemimaalla Portugalissa, jossa 24. kesäkuuta 1128 Alfonso Henriques julistautui Portugalin ruhtinaaksi ja sittemmin 1139 kuninkaaksi nimellä Alfonso I. Lissabonista tuli maan pääkaupunki 1255 ja Turun ja Rooman tavoin sekin on rakentunut 7 kukkulalle.
Meitä yhdistää myös maan ensimmäinen lippu, jossa on valkoisella pohjalla sininen risti, joskin neliöpohjalla. Prinssi Henrik Purjehtija, joka varusti laivoja löytöretkille maailman merille, käytti vaakunaa, jossa oli dominomuunnelma sinirististä.
Maan nykyisessäkin vaakunassa on myös esillä nuo viisi sinistä kilpeä, joissa kussakin on viisi hopearahaa ja niiden ympärillä kehässä 7 kultaista linnaa. Nämä symboloivat Henriquesin käymiä viittä taistelua almohadeja vastaan, Kristuksen viittä haavaa ja 7 valloitettua kaupunkia. Kehä niiden ympärillä muistuttaa maan tutkimusmatkailijoiden saavutuksista. Mahtoivatko milloinkaan ehtiä tänne pohjan perille saakka.
Kukkuloilla kaupungit
Turussa 13-11-2008
Simo Tuomola
Olemme siis Iberian niemimaalla Portugalissa, jossa 24. kesäkuuta 1128 Alfonso Henriques julistautui Portugalin ruhtinaaksi ja sittemmin 1139 kuninkaaksi nimellä Alfonso I. Lissabonista tuli maan pääkaupunki 1255 ja Turun ja Rooman tavoin sekin on rakentunut 7 kukkulalle.
Meitä yhdistää myös maan ensimmäinen lippu, jossa on valkoisella pohjalla sininen risti, joskin neliöpohjalla. Prinssi Henrik Purjehtija, joka varusti laivoja löytöretkille maailman merille, käytti vaakunaa, jossa oli dominomuunnelma sinirististä.
Maan nykyisessäkin vaakunassa on myös esillä nuo viisi sinistä kilpeä, joissa kussakin on viisi hopearahaa ja niiden ympärillä kehässä 7 kultaista linnaa. Nämä symboloivat Henriquesin käymiä viittä taistelua almohadeja vastaan, Kristuksen viittä haavaa ja 7 valloitettua kaupunkia. Kehä niiden ympärillä muistuttaa maan tutkimusmatkailijoiden saavutuksista. Mahtoivatko milloinkaan ehtiä tänne pohjan perille saakka.
Kukkuloilla kaupungit
Turussa 13-11-2008
Simo Tuomola
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
