REVOLUTION

Eduskunta juhlii tänä vuonna unohdettua merkkivuotta

1.1.2013 12:00 0

STT

Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Säännöllinen valtiopäivätoiminta alkoi vuonna 1863, ja eduskunta järjestää tänä vuonna runsaasti tapahtumia 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Perinteisen historiakäsityksen mukaan Suomi syntyi valtiona vuoden 1809 Porvoon valtiopäivillä, jotka järjestettiin pian Suomen jouduttua Ruotsin vallan alta osaksi Venäjän keisarikuntaa.
Eduskunta haluaa tänä vuonna nostaa vuoden 1809 rinnalle toisen Suomen valtioitumiskehitystä vahvasti edistäneen merkkivuoden, vuoden 1863, jolloin Suomessa järjestettiin ensimmäiset valtiopäivät Porvoon valtiopäivien jälkeen.
Samana vuonna alkoi myös näihin päiviin jatkunut säännöllinen valtiopäivätoiminta, mitä eduskunta juhlistaa järjestämällä viitisenkymmentä erilaista juhlatapahtumaa. Luvassa on juhlanäyttelyjä, koululaistapahtumia, opastettuja teemakävelyjä ja avoimien ovien tapahtumia säätyvaltiopäivätaloissa. Juhlavuosi näkyy ja kuuluu myös Yleisradion kanavilla.
Eduskunnan johtavan tietoasiantuntijan Timo Turjan mukaan vuosi 1863 vahvisti Suomen valtioitumiskehitystä tuntuvasti, sillä säännöllisen valtiopäivätoiminnan alkaminen yli puolen vuosisadan tauon jälkeen sai kansalaiset aktivoitumaan poliittisesti, paransi suomen kielen asemaa ja vauhditti myös lehdistön kehitystä.
"Näiden valtiopäivien jälkeen oli mahdotonta kyseenalaistaa Suomen asemaa valtiona", Turja sanoo.
Turjan mukaan vuotta 1863 voidaan perustellusti pitää unohdettuna merkkivuotena Suomen historiassa.
"Aika harva tietää, että Aleksanteri II:n patsas Senaatintorin keskellä on alun perin vuoden 1863 valtiopäivien muistomerkki."
Vuoden 1863 valtiopäivät kokoontui Helsingin Ritarihuoneella. Säätyvaltiopäivien 286 osanottajaa – joukossa ei yhtään naista – edustivat aatelistoa, papistoa, porvaristoa ja talonpoikia eli noin neljäsosaa suomalaisista.
Turjan mukaan valtiopäivät oli käänteentekevä tapahtuma etenkin sikäli, että julkinen poliittinen keskustelu nousi Suomessa aivan uudelle tasolle.
"Vuoden 1809 valtiopäivistä silloisen Suomen ainoa sanomalehti Åbo Tidning ei kirjoittanut sanaakaan. Vuonna 1863 tilanne oli täysin toisenlainen, sillä tuolloin sanomalehdet täyttyivät ajoittain yksinomaan valtiopäiväuutisista."