Tänään 3-7 tulee kuluneeksi tasavuosia Carl Ludvig Engelin syntymästä 1778:
Helsinkiläiset ovat omineet miehen kuin pääkaupunkioikeudet 1812, mutta Turusta mies maan valloituksen aloitti, joskin vähän kepulikonstein, varastaen päätyönsä Vartiovuoren tähtitornin ideat muilta.
Näin muistelin Engeliä hänen kuolinpäivänään:
Johan Carl Ludvig Engel (saks. Johann Carl Ludwig Engel, 3. heinäkuuta 1778 Berliini – 14. toukokuuta 1840 Helsinki) oli saksalainen arkkitehti, joka työskenteli vuodesta 1815 Suomessa. Hänen arkkitehtuurinsa edusti uusklassista empiretyyliä. Engel loi pääkaupungiksi 1812 korotetulle Helsingille monumentaalikeskustan ja toimi koko suomalaisen rakennustaiteen suunnannäyttäjänä 1800-luvun alkupuoliskolla.
Engelin päätyö Helsingissä on Senaatintorin empiremiljöö, johon kuuluvat Helsingin tuomiokirkko, Valtioneuvoston linna, Helsingin yliopiston päärakennus ja Kansalliskirjasto. Hän suunnitteli myös runsaasti kirkkoja ja julkisia rakennuksia eri puolille Suomea sekä piirsi useiden kaupunkien, kuten Turun ja Porvoon ruutuasemakaavat.
Engel erosi 1813 Tallinnan kaupunginarkkitehdin virasta ja siirtyi pietarilaisen tehtailijan C. R. Lomanin palvelukseen. Hän matkusti Turkuun johtamaan Lomanin omistaman sokeritehtaan laajennusta ja vietti täällä kaksi vuotta. Engelin Turussa viettämät vuodet osoittautuivat merkityksellisiksi hänen tulevalle uralleen.
Hän tutustui Turun akatemian fysiikan professoriin Gustaf Gabriel Hällströmiin, jonka kautta hän sai suunniteltavakseen akatemian tähtitornin. Vuonna 1819 valmistuneesta Vartiovuoren tähtitornista tuli Engelin ensimmäinen merkittävä suunnittelutyö Suomessa.
Hällström ajoi tarmokaasti omaa observatoriohanketta ja laati rakennuksesta varsin yksityiskohtaisen luonnoksen, jota hän näytti mm. Turussa 1814 vierailleelle Carl Ludwig Engelille. Vuonna 1817 keisari hyväksyi Engelin suunnitelman, joka pohjautui Hällströmin luonnoksiin.
Vartiovuorenmäen tähtitorni vuonna 1852.
Turussa solmittujen kontaktien kautta Engelin nimi kantautui Johan Albrecht Ehrenströmin korviin. J. A. Ehrenström, vanha kustavilainen diplomaatti ja hovimies, oli Helsingin uudelleenrakennuskomitean puheenjohtaja. Ehrenström oli laatinut pääkaupungiksi korotetulle Helsingille hienostuneen uuden asemakaavan, mutta hänellä oli vaikeuksia löytää suunnitelman toteuttajaksi sopiva arkkitehti.
Ruotsin vallan aikaisia arkkitehteja, kuten uuden Yleisten rakennusten intendentinkonttorin johtajaksi nimitettyä Charles Bassia, pidettiin tyyliltään vanhentuneina ja liian "ruotsalaisina". Lisäksi Turku sinänsä edusti ruotsalaisuutta ja Helsingistä haluttiin leimallisesti venäläinen kaupunki.
Charles (Carlo) Francesco Bassi (12. lokakuuta 1772 Torino, Italia – 11. tammikuuta 1840 Turku) oli Yleisten rakennusten intendentinkonttorin ensimmäinen päällikkö.
Bassin suunnitelmille ominaista oli yksinkertainen ruotsalainen uusklassismi. Hänen merkittävimpänä luomuksenaan pidetään (Gjörwellin piirtämää) Turun akatemiataloa, jonka rakentamista Bassi valvoi. Talossa Bassi luotti erittäin niukkoihin tehokeinoihin; rakennusmassojen täydellisiin mittasuhteisiin ja sileisiin pintoihin, joita elävöittävät ainoastaan ikkuna-aukot sekä jokunen yksittäinen kapea lista.
Merkittävä pettymys Bassille oli se, kun hänen laatimansa yliopiston tähtitornin piirustukset hylättiin vuonna 1816. Tehtävä annettiin Carl Ludvig Engelille. Lisäksi Bassin elämää synkensi vakava sairaus vuodesta 1819 lähtien. Bassi ei myöskään alkuunkaan viihtynyt Helsingissä, jossa hän joutui olemaan Engelin varjossa. Hän erosikin intendentinvirastaan vuonna 1824 ja palasi Turkuun. Täällä hän kuoli 68 vuoden iässä vuonna 1840.
Perspektiivikuva uusista suunnitelmista Bassin puutalojen tilalle. Asemakaavan muutosehdotus, Turun kaupunki.
Turussa Bassia edustavat mm.
Vaarassa sen sijaan ovat Charles Bassin suunnittelemat, 1830-31 kauppatorin kulmalle valmistuneet puutalot, ainoat Bassin Turussa säilyneet puurakennukset. Kulma on viimeinen jäänne Turun Kauppatorin ympäristön 1800-luun liikerakentamisesta.
Engel ja Ehrenström postimerkissä 1950
Myös Turussa Engelin jälki on vahvasti esillä katukuvassa: Hällströmiltä ja Bassilta varastetun Tähtitornin lisäksi Engel näkyy mm. torin laidalla Turun ortodoksisen kirkon ja Åbo Svenska Teaternin muodoissa.
Vartiovuoren tähtitorni Turussa (1818)
Åbo Svenska Teater (1839)
Turun ortodoksinen kirkko (1845).
Turun ortodoksinen kirkko eli Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko on Turun ortodoksisen seurakunnan pääkirkko Turun kauppatorin laidalla. Kirkko rakennettiin Nikolai I:n 5. tammikuuta 1838 antamasta määräyksestä torin koilliskulmaan arkkitehti C. L. Engelin piirustusten pohjalta.
Kirkko vihittiin 2. syyskuuta 1846.
Turun ortodoksinen kirkko.
Vartiovuoren tähtitorni on Turun keskustassa Vartiovuorenmäellä sijaitseva tähtitorni. Tähtitorni valmistui vuonna 1819 ja sen suunnitteli arkkitehti C. L. Engel.
Åbo Svenska Teater (ÅST, suom. Turun Ruotsalainen Teatteri) on Turussa Kauppatorin laidalla sijaitseva Suomen vanhin teatteri.
Uusklassismia edustavan vuonna 1839 valmistuneen teatterirakennuksen on suunnitellut Turun palon jälkeen arkkitehti Pehr Johan Gylich ja sen julkisivun suunnitteli Carl Ludvig Engel.
Åbo Svenska Teater.
Suomen vanhimman teatterin jalanjäljet johtavat Turun kauppatorin kulmille, kun venäläiset upseerit kaipasivat 1808 täällä huvittelua ja kaupungin komendantti Sasonoff luovutti teatterilaisten käyttöön Uudellatorilla sijainneen varastosuojan. Myöhemmin teatteri sijaitsi Eteläkorttelissa Gadolinin talossa, jossa "teurastamoteatterin" esityksiä säestivät eläinten äänet.
Teatteri oli vierailujen ja tukholmalaisten alan taitajien ylijäämän näyttämö, kunnes Carl Gustaf Bonuvier nosti sen vuosina 1813-1827 tasoltaan jo merkittävään asemaan. Hänen myötään torin laidalle kohosi 1817 arkkitehti Olof Almin suunnittelema Suomen ensimmäinen asianmukainen teatteritalo, joka tuhoutui vuoden 1827 suuressa kaupunkipalossa.
Turkuteatterissa
3-7 2013
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti