1240 – Novgorodin ruhtinas Aleksanteri Nevski voitti ruotsalaiset Nevan taistelussa.
1619 – Kustaa II Aadolf julkaisi käskykirjeen, joka johti spitaalihospitaalin perustamiseen Seilin saarelle.
1640 – Suomen ensimmäisen yliopiston Turun Akatemian vihkiäiset.
Akatemian vihkimisen lisäksi Turun tapahtumista muistamme siis myös spitaalihospitaalin perustamista Seilin saarelle 1619.
Ensimmäinen maininta leprasta Suomessa on vuodelta 1355. Tällöin oli testamentattu summa Turun Pyhän Yrjänän hospitaalille . Suomen tunnetuin leprasiirtola oli Seilin saari Turun saaristossa, Rymättylän ja Nauvon välillä. Siirtola perustettiin sinne 1600-luvulla. Potilaat joutuivat tuomaan saarelle mukanaan ruumisarkun tai puutavaraa arkun rakentamista varten, eikä sieltä ollut paluuta. Leprasairaala suljettiin vuonna 1785.
Hospitaaleissa hoivattiin keskiajalla pitkäaikaisesti sairaita ihmisiä, joita ei voitu pitää kotioloissa. Turun Pyhän Yrjänän hospitaalissa, josta on ensimmäinen maininta vuodelta 1355, oli hoidettavia viitisenkymmentä. Viipurin Maria Magdaleenan hospitaalissa, joka perustettiin vuonna 1475, oli hoidettavia jonkinverran enemmän.
Molemmissa kaupungeissa oli myös vaivaistupa eli Pyhän Hengen huone, jossa hoidettiin raihnaisia vanhuksia, sotavammaisia, mielenvikaisia ja muita avuttomia sairaita. Helsinkiin rakennettiin pienehkö hospitaali pian kaupungin perustamisen jälkeen. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1555.
Pyhän Hengen talo ja Pyhän Yrjänän hospitaali Puolalanmäeltä lakkautetaan 1622 ja hospitaali sekä kirkko siirretään Seilin saarelle. Maan vanhimman sairaalan rakennukset poltetaan 1623. Spitaalisairaalan kappeli puretaan ja siirretään Seilin saareen 1624. Samana vuonna hovioikeus tuomitsee aatelismies Klaus Munckin väärinkäytöksistä kuolemaan, mutta kuningas lieventää tuomion 400 taalarin sakkoihin, joilla rahoitetaan Seilin spitaalisairaalaa.
Seilin ensimmäinen kirkko tuotiin saareen 1624 Pyhän Yrjön hospitaalista Turusta. Kyseessä oli pieni kappeli, jonka paikalle nykyinen ristikirkko rakennettiin vuonna 1733.
- Rakentaja oli Kaarlo Jaakonpoika Merimaskusta. Hän rakensi myös Merimaskun kirkon, jossa on samaa näköä Seilin kirkon kanssa, Wilenius kertoo.
Seilin kirkko
Seilissä
Vartiaisen kakkosalbumin nimi Seili viittaa Saaristomerellä sijaitsevaan saareen. Näin myös sanoituksen perusteella:
”Halki synkän veen, vene hiljalleen, lipuu saareen syrjäiseen. […] Seiliin soudetaan”, Vartiainen laulaa levyn nimiraidalla ja jatkaa dramaattisesti: ”Jos Seiliin ken joutuu, hän Seiliin myös jää – kuolemaan”!
Teksti taitaa olla Mariskan käsialaa.
Seilin historia sairaalasaarena alkoi vuonna 1619, jolloin kuningas Kustaa II Adolf julkaisi 15. päivänä heinäkuuta avoimen käskykirjeen uuden leprasairaalan perustamiseksi. Sen mukaan spitaalitauti oli Jumalan rangaistus syntisestä elämästä, ja Turun ulkopuolelta oli siten etsittävä saari, jonne voitaisiin rakentaa leprasairaala. Sinne tultaisiin sijoittamaan kaikki Turun silloisten hospitaalien leprapotilaat sekä mielisairaita ja muita kroonikoita.
Kuninkaan käskyn toteuttamiseen ryhtyi toimikunta, johon kuuluivat valtakunnanneuvos Johan Skytte, Turun linnan herra Carl Oxenstierna sekä Jochim Berends ja Johan Ottesson. Valinnan kohdistuminen Seilin saareen on ymmärrettävää: saarihan sijaitsi vilkkaan Turku–Tukholma-laivareitin lähellä, sen suojassa oli vanhastaan käytetty ankkuripaikka ja lisäksi hautausmaaksi soveltuva hiekkaharju.
Potilaita alettiin siirtää Turusta Seiliin syksyllä 1622 ja mukaan piti ottaa tylysti arkku tai laudat arkkuun. Saarella ei lautamateriaalia olisi tarjolla. Hoitokeinoina olivat Kupittaan lähdevesi ja vapaa viinanpoltto-oikeus, josta kertoo sanonta "olla seilissä".
Saaren ensimmäinen saarnaaja Carl Pictorius kirjattiin potilaaksi 1633 ja ensimmäisenä lääkärinä saarelle saapui kasvitieteilijä Elias Tillandz vuonna 1686. Isonvihan aikana hoitajat karkasivat saarelta Ruotsiin ja kruunu muutti laitoksen 1755 hullujenhuoneeksi, jonne suljettiin köyhiä, osattomia ja mielisairaita. Saaren ylläpitoon ohjattiin mm. sakkotuloja Turusta.
Elias Tillandz (oik. Elias Erici Til-Landz, 1640–1693) oli ruotsalaissyntyinen suomalainen lääkäri ja kasvitieteilijä. Hän toimi muun muassa lääketieteen professorina Turun akatemiassa sekä julkaisi Turun ympäristön kasveista luettelon Catalogus Plantarum (1673), joka oli Suomen ensimmäisen kasvisto.
Keskimääräinen elinikä saaressa oleskevilla oli 1-5 vuotta. Mutta esim. ihotautia kärsinyt Malin Mattsdotter tuotiin saarelle jo tyttönä ja hän kuoli siellä 52-vuotiaana. Hulluksi luokitellut naiset olivat saaren yleisiä asukkeja, mutta esim. poliittinen toisinajattelu saattoi johtaa saarelle karkoitukseen, kuten kävi Ruotsista karkoitetulle Olof Norrmanille, joka suututti valtaapitävät vaatimalla kirkon ja valtion erottamista. Hän kuoli saarella eristettynä 85-vuotiaana vuonna 1773.
Lääkkeinä viinan ja veden lisäksi tarjolla oli kokaiinia ja morfiinia. 1785-1840 Seili toimi mielisairaalana ja 1841 se muutettiin parantumattomasti mielisairaiden turvalaitokseksi. 1889 miespotilaat siirrettiin sieltä pois ja keskityttiin vain hankaliin naisiin, jotka oli helppo nimetä mielisairaiksi. Näihin naisiin sovellettiin sitten rotuhygieenistä ajattelutapaa. Mielisairaala Selissä lakkautettiin vasta 1962.
Seilissä
Turussa 15-7 2013
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti