Tänään
21-6 vietetään Kesäpäivän seisausta. Meillä on menossa vuoden pisin
päivä ja vastaavasti eteläisellä pallonpuoliskolla lyhyin. Napapiirin
pohjoispuolella aurinko ei laske eikä eteläisen napapiirin eteläpuolella
nouse.
Hetki sitten tuo kesäpäivän seisaus Suomessa tänä vuonna tapahtui, eri kellonaikaan sitten ensi vuonna:
2014: 21. kesäkuuta 13.51
2015: 21. kesäkuuta 19.38
Kaavakuva maapallosta kesäpäivänseisauksen aikaan.
Kesäpäivänseisaus, vuoden pisin päivä, pohjoisella pallonpuoliskolla ja talvipäivänseisaus, vuoden lyhin päivä, eteläisellä pallonpuoliskolla.
Muinoin moinen Auringon käyttäytyminen meni jumalten piikkiin ja aiheutti
palvontamenoja, eikä nykyisessä uuspakanuudessa ja suomenuskossa asia
sen kummemmin ole. Tähtitieteellisesti merkittävien ajankohtien
mukaisesti mekin elämme ja elämöimme. Muinaisuudessa asiat vaan
toteutettiin vielä suureellisemmin.
Suomenusko on Suomessa vaikuttava etnisiin itämerensuomalaisiin perinteisiin perustuva uuspakanuuden muoto. Suomenuskoisuuden keskeisimpiä arvoja ovat kansanperinteen ja luonnon kunnioitus. Liike on järjestäytynyt Taivaannaula-yhdistyksen ympärille.
Suomen osalta jääkausi
pyyhkäisi pois melkein kaikki ihmisten muinaisuuden merkit Pohjanmaan
paleoliittista asuinpaikkaa Susiluolaa lukuunottamatta. Vanhimman
kivikauden ainoana jäänteenä se kertoo neandertalin ihmisten asuneen
täällä luolissaan 75000 - 125000 eaa.
Susiluola on kiistelty muinaisjäännös, joka sijaitsee Kristiinankaupungin alueella, pääosin Karijoen kunnan omistamalla maalla. Luola on saanut nimensä sijaintipaikkansa Susivuoren mukaan.
Susiluolan aidattu suuaukko.
Luolan pinta-ala on ainakin 400 neliömetriä. Luola on syntynyt kallion
rakoon ja on iältään hyvin vanha. Eri aikakausien meren pinnan
korkeusvaihtelut ovat muodostaneet luolaan kuusi eri-ikäistä
sorakerrosta. Niistä vanhimmat ovat satoja tuhansia vuosia vanhoja.
Susiluola on mahdollisesti ainoa tunnettu paikka maapallolla, josta on
löydetty oletettuja ihmiselämän merkkejä sellaisella alueella, joka on
myöhemmin ollut jääkauden peittämä. Luolan sorakerroksista on löydetty
väitettyjä ihmisen toiminnan jälkiä. Eräät kivilöydöt on tulkittu
kivityökaluiksi ja niiden valmistamisessa muodostuneeksi "kivijätteeksi"
eli iskoksiksi.
Luolasta on myös löydetty väitettyjä nuotion pidon jälkiä. Luolassa elänyt ihminen olisi todennäköisesti ollut neanderthalinihminen.
Susiluolan mahdollisen asutuksen yhteydestä jääkauden jälkeiseen, yli
10 000 vuotta vanhaan Suomen alueen asutukseen ei ole tietoa.
Kivikautisia muistoja
haudoista, temppeleistä ja dolmeneista sentään maailmalta löytyy, kuuluisimpana
esihistoriallisena megaliittina kenties aurinkotemppeli Stonehenge,
jonka eri rakennusvaiheet ajoittuvat vuosille 3000 - 1600 eaa.
Stonehenge on kuuluisa esihistoriallinen monumentti Englannin Wiltshiressa, Salisbury Plain -tasangolla, noin 13 kilometriä Salisburyn kaupungista pohjoiseen. Se on megaliiteista koostuva neoliittinen ja pronssikautinen kivikehä. Stonehengen arvellaan liittyneen uskonnollisiin rituaaleihin, kuten tähtien ja auringon vaiheisiin perustuneisiin kultteihin. Se voi olla myös temppeli tai hautapaikka.
Yhden
oivaltavan pilapiirroksen mukaan siinä pilkistävät esiin Tyynellä
valtamerellä Pääsiäissaarilla sijaitsevien moaia-patsaiden varpaat, kun
niistä siellä on vain pääosat esillä.
Pääsiäissaaren moai-patsaita.
Stonehenge, moai-patsaiden varpaat..
Meillä
Suomessa vastaavalta ajalta 3000 - 2000 eaa ovat peräisin Perämeren
rantojen kymmenet Jätinkirkot Kokkolasta Kemiin. Metelinkirkkojen
oviaukot on suunnattu myös tiettyjen poikkeusaikojen mukaisiin auringon
nousu- ja laskusuuntiin päivänseisausten ja -tasausten mukaisesti.
Dolmen on nuoremmalta kivikaudelta
peräisin oleva suurista kivistä rakennettu rakennelma, jossa suuret
pystykivet kannattelevat yleensä laattamaista vaakakiveä. Dolmenit
kuuluvat megaliittiperinteeseen.
Ne lienevät kaikki olleet aikoinaan maakumpujen ympäröimiä. Dolmenit
olivat hautoja, ja hyvinsäilyneistä dolmeneista voi aavistella niiden
käyttöä hautoina
Jätinkirkot eli metelinkirkot ovat neoliittisella
kivikaudella noin 3000-2000 eaa. Perämeren tuntumaan tehtyjä isoja
kivirakennelmia, jotka ovat yleensä suorakaiteen tai ympyrän muotoisia.
Muita nimityksiä jätinkirkoille ovat mm. pirunkirkko ja jatulinkirkko.
Jätinkirkkoja on lähinnä Pohjanmaalla ja muualla Perämeren pohjoisilla rannoilla. Suurin jätinkirkko on 60-metrinen Raahen Kastelli. Maanviljely oli saapunut Suomeen jätinkirkkojen aikaan, muttei ollut levinnyt laajalle. Jätinkirkot rakensi Pöljän keramiikkaa valmistanut väestö.
Raahen Kastellin jätinkirkko on tiettävästi rakennettu noin 2700–2200 eaa.,
kuten valtaosa muistakin pohjoispohjalaisista jätinkirkoista.
Rakennusajankohta sijoittuu kivikauden lopulle, jolloin merenranta oli 45–55 metriä nykyistä merenpinnan tasoa ylempänä.
Kastellin jätinkirkon neljä porttiaukkoa on sijoitettu
kesäpäivänseisauksen, vapun ja elonkorjuun auringonnousun ja
talvipäivänseisauksen auringonnousun ja -laskun suuntiin.
Kastellin jätinkirkon kivivallia kesällä 2009.
Jätinkirkkoja tehtiin noin 3000-2000 eaa., ja rakentaminen lienee ollut
huipussaan noin 2500 eaa. Jätinkirkkojen rakentaminen lienee päättynyt
noin 2000-1500 eaa ja myös olemassa olleet rakennelmat hylättiin.
Neoliittinen kausi eli nuorempi kivikausi (kreikan neos uusi, lithos
kivi) oli kausi esihistoriassa. Se oli noin vuosina 6000-3500 eaa.,
mutta ajoitus vaihtelee paljon alueesta ja kulttuurista riippuen.
Neoliittisen ajan alkuna on pidetty yleensä kotieläinten ja
viljelykasvien tuloa sekä kyläasutuksen ja -kulttuurin kehittymistä Aikakausi päättyi, kun metalleja alettiin käyttää aseiden ja työkalujen valmistukseen.
Maatalous levisi Suomeen sekä idästä että etelästä. Suomeen maanviljely ja karjanhoito saapuivat mahdollisesti noin 3200 eaa. nuorakeraamisen kulttuurin mukana. Ahvenanmaalla on viljelty maata jo 4200 eaa. ja Keski-Suomessa vasta 2000 eaa. Maanviljelyyn liittyy Kiukaisten kulttuuri
noin vuosien 2400–1200 eaa välillä.
Vanhin ohrajyvä on peräisin Turun seudulta, mutta vanhimmat viljelymerkit löytyvät Itä-Suomen järvialueelta.
Turusta Niuskalasta on löydetty
vuodelta noin 1500 eaa. peräisin olevia ohranjyviä. Uusien tutkimusten
mukaan maanviljelystä on harjoitettu nykyisen Jaalan alueella jo vuonna
5200 eaa.
Länsi-Suomessa rannikolla rakennettiin pronssikaudella hiidenkiukaita,
hautaröykkiöitä, joiden sisällä oli alkujaan sisäkkäisiä kehiä. Niihin
haudattiin päälliköitä, aluksi polttamatta, myöhemmin yhä useammin
polttohautaamalla. Tämä tapa oli Skandinavian vaikutusta ja kertoi ehkä Ruotsista saapuvasta siirtolaisuudesta. Maahanmuuttajia ei liene suhteessa ollut paljoa.
Skandinavian eteläosiin kehittyi voimakas kulttuuri viimeistään
kivikauden lopulla, ja tämän kulttuurin vaikutus levisi Suomeenkin. Noin
1800–600 eaa. tämä kulttuuri oli pronssikautinen. Pronssi tuotiin
Keski-Euroopasta, samoin Välimeren ja Keski-Euroopan vaikutus oli
huomattava.
Skandinavian eteläosissa pronssikausi ajoitetaan noin 1700–600/500 eaa. ja Suomessa 1500/1300–500 eaa.
Kreikan Mykenen kulttuurin ja Italian Villanovan kulttuurin vaikutus ulottuu ilmeisesti pohjolaan asti. Itämeren alue vei etelään Mykeneen meripihkaa.
Tämä rikas kulttuuri harjoitti kaskiviljelyä
ja rakensi olkikattoisia pitkiä taloja. Luolamaalauksista ja kulttuurin
leviämisestä päätellen rakennettiin myös laivoja, jotka purjehtivat
kauas vaarallisille Suomen karikkoisille rannikoillekin. Kivistä
rakennettiin laivamaisia hautarakennelmia. Rakennettiin maakumpuja ja
maakuvioita.
Pronssista ja kullasta valmistettiin esineitä ja ainakin
jotkin heimot palvoivat aurinkoa, on löydetty auringon kuvaa esittävät
aurinkovaunut, joissa on pronssinen auringon kiekko. Äitijumalatar oli
laajalti tunnettu. Uhreja tehtiin usein vesiin, esimerkiksi heittämällä
esineitä, eläimiä tai ihmisiä.
Dolmenissa
Turussa 21-6 2014
Simo Tuomola
lauantai 21. kesäkuuta 2014
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti