torstai 14. elokuuta 2014

Yttriumin lumoissa

Tänään 15-8 tulee kuluneeksi tasavuosia turkulaisen kemistin Johan Gadolinin kuolemasta Mynämäellä 1852. Hän löysi alkuaineista yttriumin Y ja antoi nimensä myöhemmin löydetylle alkuaine gadoliniumille Gd. Gadolinin ja hänen laboratorionsa muistolaatta löytyy Turussa siitä Kaskenahteen päältä.

1852Johan Gadolin, suomalainen kemisti, fyysikko ja mineralogi (s. 1760)

 
 Johan Gadolinin syntymästä 200 vuotta Suomen vuoden 1960 juhlapostimerkissä.

Johan Gadolin (5. kesäkuuta 176015. elokuuta 1852) oli suomalainen kemisti, fyysikko ja mineralogi. Gadolin löysi alkuaine yttriumin vuonna 1794, ja laajemmin hänen työnsä johti harvinaisten maa­metallien eli lantanoidien löytämiseen.

Hän oli Suomen toinen kemian professori, ja häntä pidetään Suomen kemiantutkimuksen isänä. Gadolin vaikutti myös suomalaiseen teollisuuteen; hän oli mukana Suomen Talousseuran perustamisessa Turkuun sekä toimi aktiivisesti seurassa. Seurassa Gadolin esitti muun muassa käsityö- ja manufaktuurikoulujen perustamista Suomeen. Tämä oli ensi askel teknisen opetuksen aloittamiseksi Suomessa.



Johan Gadolinin isä Jakob Gadolin oli Turun Akatemian astronomian ja fysiikan professori, sittemmin teologian professori ja  Turun piispa.

Yliopisto-opinnot hän aloitti 15-vuotiaana. Tuohon mennessä hän oli jo lukenut Eukleideen ja Arkhimedeen teoksia. Jakob-isä rohkaisi poikaansa opiskelemaan matematiikkaa, mutta Johan itse tunsi, että matematiikan vaatima vankka keskittyminen sai aikaan hänessä huimausta. Niinpä Gadolin päätti valita kemian opinnot, koska se oli kiinnostavampaa ja helpompi aine.

Akatemiassa hän kuunteli Suomen ensimmäisen kemian professorin Pehr Adrian Gaddin luentoja sekä myös fysiikan ja kasvitieteen luentoja. Gadolin oli innokas opiskelemaan kemiaa, sillä hän luki jokaisen kemiaan liittyvän kirjan, jotka olivat hänen isänsä kirjastossa sekä ne jotka professori Gadd lainasi hänelle.

 
Pian 19 täytettyään Gadolin siirtyi Uppsalan yliopistoon opiskelemaan tutkimusmenetelmiä tunnetun analyyttisen kemistin ja yliopiston johtavan kemianopettajan Torbern Bergmanin ohjauksessa. Uppsalassa hän tutustui orgaaniseen kemiaan. Hän julkaisi raudan analyysiä käsitelleen pro excertio -väitöskirjansa De analysi ferri vuonna 1781 ja pro gradu -väitöskirjan otsikolla De problemato catenario vuonna 1782 (nykyisen kaltaista väitöskirjaa ei tuolloin tunnettu). Gadolinista tuli filosofian maisteri 1782.

 Johan Gadolin.jpg

Gadolin palasi Turkuun vuonna 1783 ja lähti kaksi vuotta myöhemmin opintomatkalle Keski-Eurooppaan. Hän kävi Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa sekä Isossa-Britanniassa. Lisäksi hän tutustui Göttingenin, Amsterdamin, Lontoon ja Dublinin yliopistoihin sekä kaivoksiin Saksassa, Englannissa ja Irlannissa.

Gadolin osasi kirjoittaa latinaa, saksaa, venäjää, englantia, ranskaa ja ruotsia. Näin hän pystyi matkallaan tutustumaan aikansa suurimpiin kemisteihin sekä luomaan antoisia yhteyksiä tieteilijöihin. Erityisesti tutustuminen saksalaiseen Lorenz Crelliin ja brittiläiseen Adair Crawfordiin olivat hedelmällisiä. Pisimpään Gadolin viihtyi Lontoossa, jossa hän työskenteli Crawfordin ja myös Richard Kirwanin kanssa sekä osallistui muutamiin Royal Societyn kokouksiin. Gadolin liittyi vapaamuurareihin Lontoossa.


Gadolinista tuli maailmalla tunnettu kemisti, kun hän löysi ensimmäisen niin sanotun harvinaisen maametallin. Hän sai vuonna 1792 käsiinsä Ytterbyn kylästä Tukholman saaristosta löytynyttä mustaa, raskasta mineraalia. Ennen Gadolinia samaa mineraalia olivat turhaan yrittäneet analysoida kokeneet kemistit Bengt Reinhold Geijer (1758–1815) ja Sven Rinman (1720–1792).

 Harrastelijageologi, tykistön luutnantti Carl Axel Arrhenius löysi vuonna 1787 Ytterbyn vanhasta louhoksesta erityisen raskaan mustan kiven. Se lähetettiin Kuninkaallisen Turun Akatemian kemian professorin Johan Gadolinin tutkittavaksi.




Yttrium (lat. yttrium) on maametalleihin kuuluva metallimainen alkuaine. Se on jaksollisessa järjestelmässä 39. alkuaine  Turun yliopiston kemian professori Johan Gadolin löysi yttriumin vuonna 1794. Hän löysi yttriumia gadoliniitista. Yttriumin ja fosforin yhdisteillä tuotetaan väritelevision sekä tietokonenäyttöjen punainen väri. Sitä käytetään myös ydintekniikassa.
 
Gadolin julkaisi tuloksensa seitsemän vuotta myöhemmin: mineraalissa oli uutta alkuainetta. Musta kivi sai nimen professorin mukaan – gadoliniitti – ja alkuaine 39 louhoksen mukaan – yttrium.

 Löytö oli merkittävämpi kuin edes Gadolin itse ymmärsi. Gadoliniitti sisälsi nimittäin kahdeksaa muutakin kemiallisesti hyvin samankaltaista alkuainetta. Kaikkiaan kuusi alkuainetta löydettiin Ytterbyssä. Kylä antoi nimen yttriumin lisäksi erbiumille, terbiumille sekä nyt vuoroon tulleelle alkuaineelle 70, ytterbiumille.

Muut kaksi ovat tulium ja holmium. Nämä kaikki kuuluvat niin sanottuihin harvinaisiin maametalleihin.

Ytterbiumia eristi ensi kerran sveitsiläinen kemisti Jean Charles Galissard de Marignac 1878. 


Ytterby – suomeksi ehkä Syrjäkylä – on nyt luonnonläheinen pientaloalue Resarössä, kesäparatiisina tunnetun Vaxholmin saaristokaupungissa. Se on pieni kylä noin tunnin päässä Tukholman keskustasta.


Gadolinin huolelliset tutkimukset osoittivat, että mineraalissa oli uusi, alumiini- ja kalsiumoksidia muistuttava maametallioksidi. Se nimettiin löytöpaikan mukaan yttriaksi eli yttriumoksidiksi. Alkuaine yttriumin eristi Friedrich Wohler vuonna 1828.

Gadolin esitti ensimmäisenä, että tinalla voi olla kaksi hapetusastetta. Vuosina 1787–1803 Gadolin julkaisi yhteensä 37 julkaisua Crellin toimittamassa Crells chemische Annalen-aikakauslehdessä. Hän muun muassa määritteli ominaislämmön ja laati oman mineraalijärjestelmän. Ominaislämpötutkimuksia hän teki myös Crawfordin kanssa. Tulokset julkaistiin Uppsalan tiedeseuran sarjassa vuonna 1792.




Gadolin nimitettiin Turun Akatemian ylimääräiseksi kemian professoriksi vuonna 1785. Tätä aiemmin hän oli ollut Uppsalan yliopistossa kemian professorina entisen opettajansa Bergmanin kuoltua. Pehr Gaddin kuoltua 1797 Gadolin pääsi varsinaiseksi kemian professoriksi Turkuun.

Hän järjesti laboratorioharjoituksia opiskelijoille, mikä ei siihen aikaan ollut yleistä muissakaan maissa. Gadolin jopa antoi oman laboratorionsa opiskelijoiden käyttöön. Gadolin kirjoitti kirjan Inledning till Chemien (Johdatus kemiaan), joka oli ensimmäinen pohjoismainen Lavoisierin järjestelmän mukainen oppikirja.



Gadolin oli Turun Akatemian rehtori kahteen otteeseen. Häntä voidaan pitää Suomen Talousseuran varsinaisena alkuunpanijana. Hän toimi myös yrittäjänä. Gadolin oli perustamassa Turun Soitannollista Seuraa vuonna 1790.


Gadolin erosi professorin virasta täysin palvelleena vuonna 1822. Turun palon jälkeen 1827 Gadolin lopetti tutkimuksensa ja muutti Mynämäelle, jossa kuoli 25 vuotta myöhemmin 92-vuotiaana.

Yttriumin lumoissa
Suomen Turussa 15-8 2014
Simo Tuomola




 

Ei kommentteja: