Johannes (Juhana) Gezelius, vanhempi (3. helmikuuta 1615 – 20. tammikuuta 1690) oli Turun piispa ja Turun akatemian varakansleri vuosina 1664–90.
Johannes Gezelius vanhempi
Opiskeltuaan Västeråsissa, Uppsalassa ja Tartossa hän valmistui Tartossa filosofian maisteriksi vuonna 1641 ja Uppsalassa teologian tohtoriksi vuonna 1661.
Ensimmäisen professuurinsa Gezelius sai kreikan ja itämaisten kielten professorina Tartossa vuonna 1642. Tämän jälkeen hän toimi Västeråsissa kymnaasin teologian lehtorina ja Stora Skedvin kirkkoherrana. Ennen tuloaan Turkuun hän toimi Liivinmaan superintendenttinä ja Tarton yliopiston varakanslerina sekä Riian ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherrana.
Ennen Gezeliusta Turun piispana toiminut Juhana Terserus pakotettiin pyytämään eroa piispanvirastaan harhaoppisena. Hän oli julkaissut 1662 papistolle tarkoitetun kalvinistisen ohjekirjan Förklaring öfwer Catechismus, joka leimattiin harhaoppiseksi ja takavarikoitiin. Valtakunnassa kirkko sitoutui kuitenkin tiukasti vuonna 1663 julkaistun Sovinnon Kirjan myötä luterilaiseen tunnustukseen.
Johannes Terserus
Johannes Elai Terserus (1605–1678) toimi Turun piispana vuosina 1658–1664. Hän oli syntynyt Ruotsissa. Ennen piispan virkaa hän toimi teologian professorina Turun akatemiassa vuosina 1640–1658. Hän menetti piispanvirkansa, koska oli poikennut vallitsevasta opista. Tämän jälkeen hän toimi Linköpingin piispana vuosina 1671–1678. Turun piispana ollessaan Terserus aloitti Genealogia Sursillianan kokoamisen.
Valtakuntaa hallitsi tuolloin Kaarle XI.
Kaarle XI (24. marraskuuta 1655 – 5. huhtikuuta 1697) oli Ruotsin kuningas 1660–1697.
Kaarle XI ylläpiti järjestystä ja valvoi virkamiesten toimia ankarasti. Viljelystä edistettiin autiotiloja asuttamalla ja uudisasutuksella. Piispat, etenkin Juhana Gezelius vanhempi toimittivat uskonnollista kirjallisuutta ja vaativat papistoa pitämään huolta lukutaidon opettamisesta. Kirkko, jossa jäykkä oikeaoppisuus oli vallalla, ylläpiti ankaraa kuria.
Kung Karl XI 1666
Gezelius julkaisi aikanaan huomattavia kirjallisia tuotteita, painaen niitä myös omassa kirjapainossaan.
Gezelius edisti kansanopetusta, kävi ahkerasti tarkastusmatkoilla ja julkaisi muun muassa omassa kirjapainossaan painattamiaan oppikirjoja, kuten Yxi paras lasten tawara (1666). Gezeliuksen kirjallinen tuotanto on muutoinkin laaja ja kattaa paitsi teologista kirjallisuutta, myös laajan ensyklopedian, Encyclopaedia synoptica (1672), sekä kreikkalais-latinalaisen sanakirjan.
Yxi paras lasten tawara oli Johannes Gezelius vanhemman kirjoittama oppikirja, joka julkaistiin vuonna 1666. Sen tarkoituksena oli lukutaidon ja kristinuskon perusteiden opettaminen. Teos sisälsi aapisen, Lutherin Vähän katekismuksen selityksineen, katekismuksen sisällön kysymysten muodossa sekä raamatunlauseita sisältävät Pyhän Raamatun opetussanat. Teoksesta otettiin yli 100 painosta, viimeinen painos vuonna 1914.
Encyclopaedia synoptica (Encyclopaedia synoptica: ex optimis & accuratissimis philosophorum scriptis collecta) on Johannes Gezelius vanhemman vuonna 1672 julkaisema kolmiosainen latinankielinen ensyklopedia, joka käsittelee erityisesti filosofian ja matematiikan aloja. Se oli tehty erityisesti Turun akatemian käyttöön.
Encyclopaedia synopticaa pidetään Suomen ensimmäisenä ensyklopediana. Ensyklopedia jakoi filosofian kahteen osaan, formaaliin ja reaaliseen filosofiaan. Formaali filosofia sisälsi grammatiikan, retoriikan ja logiikan, ja reaalinen filosofia metafysiikan, pneumatiikan eli henkiopin, matematiikan, fysiikan, etiikan, politiikan ja taloustieteen alat.
Gezeliuksen määräys loitsujen hävittämiseksi
Vuonna 1673 Gezelius antoi määräyksen loitsujen hävittämisestä:
»Kaikki vanha taikausko, jota ovat loitsut (etenkin riistaa pyydettäessä jne.) hävitetään saarnaamalla tarmokkaasti sitä vastaan, vakavin nuhtein, ja maallisen oikeuden avulla sekä asiaan kuuluvalla kirkkokurilla; mikäli taikauskon harjoittajat kuitenkin ovat liian jäykkäniskaisia eivätkä välitä näistä keinoista, kysytään neuvoa tuomiokapitulilta. Taikuudesta ja loitsinnasta tehdään välittömästi ilmoitus maallisessa oikeudessa.»
(Johannes Gezelius)
Mattias Salamnius laati Gezeliuksen hautajaisiin 1600 säkeen mittaisen kronikkamuotoisen runoteoksen Surullinen ja Jumalinen Jälkimuisto hänen elämänvaiheistaan. Gezeliuksen jälkeen Turun piispana jatkoi hänen poikansa Johannes Gezelius nuorempi.
Piispa Gezelius on haudattu Gezelius-suvun hautakammioon Turun tuomiokirkkoon Pyhän Yrjänän kappelin edustalle.
Taikauskossa
Turussa 20-1 2016
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti