Naamiohuvit

Tänään 12-2 tulee kuluneeksi tasavuosia Ruotsin kuninkaiden Kaarle X Kustaa (1660) ja Aadolf Fredrik (1771) kuolemasta, Tällä päivämäärällä myös Kustaa III nousi 1771 kuninkaaksi isänsä kuoltua ylensyöntiin.
 
 Kaarle X Kustaa 12-2/ 13-2 1660

 
Kustaa III

Porträtt av Gustav III från 1777 av Alexander Roslin 

 1771 – Kustaa III:sta tuli Ruotsin kuningas isänsä Aadolf Fredrikin kuoltua ylensyöntiin.

1660 – Kaarle X Kustaa, Ruotsin kuningas (s. 1622).

1771 – Aadolf Fredrik, Ruotsin kuningas (1751–1771) (s. 1710).

  




Kaarle X Kustaa (8. marraskuuta 1622 – 13. helmikuuta 1660) oli Ruotsin kuningas 1654–1660. Hänen isänsä oli Pfalzin kreivi ja hänen äitinsä Kustaa II Aadolfin sisko Katariina.

Kuningatar Kristiina - elokuvan myötä kuningas Kaarle X Kustaa on myös sikäli ajankohtainen, että kun 6. kesäkuuta 1654 Kristiina luopui kruunusta, samana päivänä juuri Kaarle Kustaasta tuli Ruotsin kuningas.

Sotien levottomuus näkyi tuolloin myös Suomessa. Turun porvariston velvollisuuksiin kuuluvan porvarikaartin tulee joka ilta olla valmiina taisteluun 40 miehen voimin Venäjän vaaran vuoksi. Pietari Brahe tarjoutuu lähtemään Suomeen maan puolustusta johtamaan, mutta kuningas ei tarjousta hyväksy.
 

Per Abrahamsson (Pietari Abrahaminpoika) Brahe nuorempi (18. helmikuuta 1602 Rydboholm, Ruotsi – 12. syyskuuta 1680 Bogesund, Ruotsi) oli ruotsalainen valtiomies, sotilas, kreivi ja Suomen kenraalikuvernööri, joka 1600-luvulla kehitti ja uudisti Suomea merkittävästi.


Reilut 2000 suomalaista sotilasta rahdataan Turusta 1659 Ruotsiin ja Liivinmaalle. Väestöä  pakenee idässä runsaasti sodan jaloista venäläisten puolelle.

Ruotsin joukot lyötiin marraskuussa 1659, ja Kaarle ehdotti rauhaa Tanskalle ja Puolalle, vaikka vielä toivoikin, että sotaonni kääntyisi hänelle edulliseksi. Kaarle kutsui koolle säädyt Göteborgiin tammikuussa 1660. Siellä hän sairastui äkillisesti ja kuoli 12. ja 13. helmikuuta välisenä yönä.

Kaarle XI (24. marraskuuta 1655 – 5. huhtikuuta 1697) oli Ruotsin kuningas 1660–1697. Kaarle syntyi kuningas Kaarle X Kustaan ja kuningatar Hedvig Eleonooran perheeseen. Hän oli isänsä kuollessa vasta 4-vuotias. Valtaa piti heikko holhoojahallitus.




  Karl X Gustav vid tåget över Bält. Målning av Johan Filip Lemke.

Ja Aadolf Fredrikin kuolema 1771 12-2 puolella:
 
Aadolf Fredrik (14. toukokuuta 1710 – 12. helmikuuta 1771) oli Ruotsin kuningas vuosina 1751–1771. Hän ei onnistunut kasvattamaan kuninkaan valtaa, vaan oli edeltäjänsä Fredrik I:n tavoin valtaoikeuksiltaan heikko hallitsija.

Hän alkoi tukea Ruotsissa vallassa olevaa hattupuoluetta, joka väheksyi Venäjää ja ihaili Ranskaa. Vastineeksi hattupuolueen tukemisesta hän sai nimityksen Ruotsin armeijan johtoon vuonna 1747. Ruotsia vuodesta 1720 hallinnut kuningas Fredrik I kuoli vuonna 1751, ja Aadolf Fredrik kruunattiin uudeksi kuninkaaksi.

Aadolf Fredrik teki kesällä 1752 matkan Suomeen. Hän oli siten ensimmäinen Ruotsin kuningas yli 120 vuoteen, joka vieraili Suomessa. Matka alkoi Helsingistä, jossa hän kävi tarkastamassa neljä vuotta aiemmin aloitetun Suomenlinnan rakennustyömaan.


 
Suomenlinnan Kuninkaanportti rakennettiin sille paikalle, jossa Aadolf Fredrik nousi maihin vuonna 1752.

Aadolf Fredrik kuoli kuninkaanlinnassa 12. helmikuuta 1771 halvaukseen syötyään valtavan illallisen. Hänet on haudattu Riddarholmskyrkaniin Tukholmaan.

Kustaa III (24. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1746 Tukholma – 29. maaliskuuta 1792 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1771–1792. Hän palautti ylimmän hallitusvallan säädyiltä kuninkaalle, edisti kulttuuria ja kävi sodan Venäjää vastaan (ns. Kustaan sota, 1788–1790). Hänen itsevaltainen hallitsemistapansa aiheutti lopulta vakavan konfliktin aateliston kanssa, ja häntä vastaan syntyi salaliitto, joka johti hänen murhaansa.



  Maskeraddräkten Gustav III bar vid maskeraden på Operan. Livrustkammaren.

Enonsa Fredrik II Suuren tavoin Kustaa oli erityisen kiinnostunut ranskalaisesta kulttuurista ja puhui sujuvasti ranskaa. Mielenkiintoa riitti myös Suomen asioihin. On jopa väitetty, ettei yksikään Ruotsin hallitsija ole osoittanut niin paljon kiinnostusta Suomen kehittämiseen kuin juuri Kustaa.

Kustaa vieraili ensimmäisen kerran nykyisen Suomen alueella vuonna 1775. Vaasaan perustettiin tuolloin hovioikeus. Kustaan hallintokaudella perustettiin myös Tampereen (1779) ja Kuopion (1775) kaupungit.

Valtion tuloja yritettiin lisätä säätämällä vuonna 1775 viinanpolttomonopoli valtiolle. Kansa kuitenkin jatkoi ahkerasti viinan kotipolttoa. Kun viranomaiset alkoivat sakottaa kotipolttajia ja takavarikoida viinapannuja, aiheutui tästä suurta katkeruutta, ja kuninkaan kansansuosio heikkeni. Kustaa rauhoitti tilanteen palauttamalla kotipoltto-oikeuden vuonna 1777.

Hänen aikanaan Venäjän vastaisen sodan ratkaisutaistelut käytiin Suomenlahdella. Ruotsinsalmen ensimmäisessä meritaistelussa elokuussa 1789 Ruotsi kärsi tappion, mutta Ruotsinsalmen toinen meritaistelu heinäkuussa 1790 päättyi Ruotsin suureen voittoon. Ruotsi ja Venäjä olivat nyt molemmat saaneet tarpeekseen sotimisesta. Maiden välillä solmittiin 14. elokuuta 1790 Värälän rauha, jossa rajat pysyivät entisellään.

 
 Kustaa III:n kuolinnaamio. Nordiska museet.

Tyytymättömyys kuninkaaseen kasvoi lopulta niin suureksi, että syntyi hänen murhaamiseensa tähtäävä salaliitto. Siihen kuului noin sata miestä, enimmäkseen aatelisia. Osa salaliittolaisista toivoi, että kuninkaan murhan jälkeen voitaisiin palata aiempaan hallintojärjestelmään, jossa säädyt ja varsinkin aatelisto käytti ylintä valtaa. Osa puolestaan oli mukana puhtaasti henkilökohtaisen kaunan vuoksi.

Murhatyön tekijäksi valikoitui kapteeni Jacob Johan Anckarström. Hän ampui 16. maaliskuuta 1792 Kustaata kylkeen Tukholman oopperatalon naamiaisissa. Kuninkaan haavoja ei pidetty ensin hengenvaarallisina, mutta ammuksena käytetty ruostunut rauta aiheutti kuolion, ja kuningas kuoli kaksi viikkoa myöhemmin. Uudeksi kuninkaaksi tuli hänen alaikäinen poikansa Kustaa IV Aadolf.

Jacob Johan Anckarström (11. toukokuuta 1762 – 27. huhtikuuta 1792) oli ruotsalainen aatelismies, joka murhasi vuonna 1792 Ruotsin kuningas Kustaa III:n.

 
Anckarström oli ainoa henkilö, joka sai kuolemantuomion Kustaa III:n murhasta.

Anckarström pidätettiin seuraavana päivänä murhayrityksestä. Hän tunnusti tekonsa, mutta kielsi olevansa osa suurempaa salaliittoa. Myöhemmin hän kuitenkin murtui kuulusteluissa, kun häntä muistutettiin siitä häpeästä, mikä hänen lastensa osaksi tulisi, kun kaikki tietäisivät heidän isänsä olleen kuninkaanmurhaaja. Anckarström paljasti Hornin ja Ribbingin osallisuuden murhaan.

1850-luvulla, italialainen Giuseppe Verdi sävelsi oopperan nimeltä "Naamiohuvit", joka perustuu väljästi Kustaa III:n murhaan.


Naamiaisissa mukana
Turussa 12-2 2017
Simo Tuomola