Olutkannujen parissa

Tänään 27-2 tulee kuluneeksi tasavuosia Stolbovan rauhan solmimisesta vuonna 1617. Kustaa II Aadolf solmi rauhan, jossa Venäjä luovutti Ruotsille Inkerinmaan ja Käkisalmen läänin. Inkerin sodan  päättäneen Stolbovan rauhan myötä Ruotsi-Suomesta tulikin suurvalta.


 Kustaa II Aadolf puolalaistyyppisessä puvussa. Muotokuvan on maalannut Saksassa vuonna 1632 oletettavasti Matthäus Merian vanhempi.
 

• 1617 – Ruotsi (Kustaa II Aadolf) ja Venäjä allekirjoittivat Stolbovan rauhansopimuksen, mikä päätti Inkerinmaan sodan ja sulki Venäjän Itämereltä. Ruotsi sai mm. Käkisalmen läänin, Pähkinälinnan ja siihen kuuluvan osan Inkeriä.

Inkerin sota käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä sekasorron aikana 1609-1617. Sen alussa ruotsalaisjoukot, joissa oli suomalaisia mukana, mm. miehittivät Moskovaa. Sota päättyi Stolbovan rauhaan, jossa Ruotsin kuningaskunta sai haltuunsa Inkerinmaan.

 
 Postimerkki "Laiska-Jaakosta" vuodelta 1934.

Sota aloitettiin sillä perusteella, että Ruotsi oli sitoutunut antamaan Vasili Šuiskille tukea. Hyökkäys alkoi 11. maaliskuuta 1609 Viipurista Jakob De la Gardien johtamin 5000-miehisin joukoin. Armeija palasi Moskovan vallattuaan takaisin kesäksi 1610 Viipuriin. Uutta joukkoa ryhdyttiin kokoamaan 1611.

Todellisuudessa Kaarle IX aloittaa sodan Venäjää vastaan päämääränä Jäämerelle pääsy.

Jakob Pontusson De la Gardie (20. kesäkuuta 1583, Tallinna – 12. elokuuta 1652, Tukholma) oli ruotsalainen kreivi, sotapäällikkö, valtiomies ja marsalkka. Jakob De la Gardieta kutsuttiin Suomessa nimellä Laiska-Jaakko, koska tämän johtamat joukot miehittivät Novgorodia kuusi vuotta. Tämä sai suomalaisjoukot piruilemaan sanomalla: "Lähti suvi, lähti talvi, vaan ei lähde Laiska-Jaakko".


 
 Den svenska versionen av fredsfördraget.
 
Stolbovan rauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän välillä 27. helmikuuta 1617 Stolbovassa, Venäjällä. Rauhanneuvotteluissa välittäjinä toimi kaksi valtuuskuntaa, englantilainen ja alankomainen johtajinaan John Mericke ja Reinoud van Brederode.

Inkerin sodan päättäneessä sopimuksessa Venäjän oli luovutettava Ruotsille Käkisalmen (Korelan) kihlakunta ja Inkeri. Ruotsi kohteli niitä voittomaina ja järjesti niille oman hallintonsa, joten Suomen alue ei muuttunut rauhassa, mutta sen seurauksena Retusaaren länsipuoli siirtyi osaksi Inkeriä.

Aluemuutosten myötä Ruotsista tuli pinta-alaltaan Euroopan laajimpia valtioita, joka hallitsi koko Suomenlahtea.




 Ruotsi vuonna 1658. Stolbovan rauhassa Ruotsi sai Venäjältä vaaleanvihreällä merkityn Inkerin ja tummanvihreällä merkityn Käkisalmen kihlakunnan.

Rauhanneuvottelut käytiin Diderion kylässä Laatokasta kaakkoon, mutta varsinainen sopimus kirjoitettiin Stolbovan kylässä. Jakob De la Gardie johti Ruotsin puolelta neuvotteluja, Ruotsin vaatiessa itselleen mm. Arkangelia, mistä syystä mukana Englannin jäämerenkaupan etuja valvomassa toimi  Jakob I.

Ruotsalaisten tarkoituksena oli sulkea Venäjä Itämereltä ja suojat Suomea Laatokan suunnasta.

Rauhansopimuksen laatijana toimi John Mericke, Englannin Moskovan kauppakomppanian edustaja Venäjällä, jonka kotona Stolbovassa rauhansopimus allekirjoitettiin.

Fördraget undertecknades av

• för Ryssland: (okänd), för ryska regenten Mikael I av Ryssland (Michail Romanov).
• för Sverige: Jakob De la Gardie, Henrik Horn, Arvid Tönnesson Vildman och Måns Mårtensson Palm

 

Inkerin sodan aikana Turku toimi perinteisesti joukkojen kokoamispaikkana ennen rintamalle lähtöä. Esim. 1610 Antti Boijen johtamat kolmisentuhatta suomalaista suksimiestä lähti täältä Venäjälle Moskovaa valloittamaan. Ispoisten rantaa käytettiin tuolloin sotaväen kuljetuslaivojen lastauspaikkana.

Kustaa II Aadolf saapuu itse Turkuun tarkastamaan sotavalmiuksia huhtikuussa 1614 asuen kuutisen viikkoa Turun linnassa. Marraskuun alussa kuningas majailee puolestaan Corpoströmin suojasatamassa Turun saaristossa. Klaus Laurinpoika Fleming saa käskyn uudistaa Kustaa Aadolfin laivastoa ja siinä rytäkässä Ruissalon tammimetsiä kaadetaan surutta Tukholman laivatelakoiden tarpeisiin.

Kun Suomi luvataan turvata Sigismundilta ja venäläisiltä, säädetään mm. elintarvikkeina maksettava uusi suostuntavero, maaretken vero maaseudun asukkaille, papistolle ja aatelisille Venäjän sodan tarpeisiin.



Kustaa II Aadolf (9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen, aikamäärät juliaanista kalenteria) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) ja siten myös Suomen hallitsija vuosina 1611–1632.

Vuonna 1616 Stolbovan rauhanvälittäjät, hollantilainen Andries van Wouw ja englantilainen Henry Buddel saapuvat 10. maaliskuuta Turkuun Kustaa II Aadolfia tapaamaan. Kuningas asuu jonkin aikaa Torolinnassa, Turun linnan esilinnassa, kun tuli oli turmellut muuta linnaa kuninkaan edellisen vierailun aikana. Rauhanvälittäjät ihastelevat täällä Tuomiokirkkoa ja kaupungin mäkien päällä sijaitsevia noin 400 tuulimyllyä.

Ennen lähtöään allekirjoittamaan Stolbovan rauhaa, kuningas läksyttää vielä mennessään Turun läänin voutia laiminlyönneistä - ehkä te huolehditte enemmän olutkannusta kuin asioista, joista teidän pitäisi pitää huolta.

Olutkannujen parissa
Turussa 27-2 2017
Simo Tuomola