Novgorod hyökkää

Tänään 12-6 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun novgorodilaiset hyökkäävät vuonna 1318 Turkuun ryöstäen ja polttaen kaupungin ja tuomiokirkon. Samalla päivämäärällä hieman myöhemmin vuonna 1550 Kustaa Vaasa perustaa Helsing Forsbyn kaupungin.

1318 – Novgorodilaiset tulivat ryöstöretkelle Turkuun polttaen kaupungin ja sen tuomiokirkon:
Venäläiset hävittävät Suomea ja polttavat Kuusiston linnan sekä ryöstävät  Turun 12. kesäkuuta. Vanhoja asiakirjoja tuhoutuu.

Aluksi vuonna 1300 käyttöön vihitty Tuomiokirkko oli hyvinkin yksikertainen, kirkkokuorin ja sakariston muodostama pyhättö.

 Hallikirkko sai 1310-luvulla jatkeekseen harjan tasalle nousevan harmaakivisen tornin, jolloin pääsisäänkäynti muuttui etelästä länteen.


Vuosina 1136–1478 Novgorod oli Novgorodin tasavallan pääkaupunki. Kaupunki johti Venäjän taistelua Ruotsin ja Saksalaisen ritarikunnan hyökkäyksiä vastaan.

  
Saksalaisen ritarikunnan vaakuna.

Vuonna 1240 Novgorodin ruhtinas Aleksanteri Nevski löi ruotsalaiset Nevan taistelussa ja vuonna 1242 kaupungissa muodostettu sotajoukko kukisti ristiritarit Peipsijärven jäällä (Peipsijärven taistelu). Novgorodin ja Ruotsin välillä vuonna 1323 solmittu Pähkinäsaaren rauha jakoi Karjalan. Pähkinäsaaren rauhassa 1323 määriteltiin raja Ruotsia vastaan.


 
 Birger Maununpoika

Ruotsi yritti 1300-luvun alkupuoliskolla ulottaa valtaansa suuremmalle alueelle ja ajanjakso sisälsikin jatkuvia sotia, ryöstöretkiä ja rajakahakoita, joissa osapuolet pyrkivät joko laajentamaan tai puolustamaan omaa nautinta-aluettaan ja valtapiiriään. Kaupan keskuksena Turku joutui kostoretken kohteeksi aikana, jolloin kuninkaana vaikutti Birger Maununpoika.

Birger Maununpoika (n. 1280 – 31. toukokuuta 1321) oli Ruotsin kuningas 1290–1318. Hänen isänsä Maunu Ladonlukko antoi julistaa poikansa kuninkaaksi jo vuonna 1284. Maunun kuoltua vuonna 1290 maata johti Torgils Knuutinpoika (joka mm. teki ristiretken Karjalaan vuonna 1293) aina vuoteen 1298 asti.

Hyökkäyksessä mm. tuomiokirkko ja Kuusiston piispankartano tuhottiin, linna sen sijaan jäi valtaamatta. Tältä ajalta on erään tulkinnan mukaan peräisin myös Ryssänmäen nimi, sotilaiden pidettyä sitä leiripaikkanaan. Myöhemmin kukkulalla asusti mäelle ehkä nimensä antaen porvari Jacob Rydz eli Ryss, joka omisti siellä viisi torppaa. 

 

 

 

Pähkinäsaaren rauha oli Ruotsin alaikäistä kuningasta Maunu Eerikinpoikaa ohjanneen holhoojahallituksen ja Novgorodin tasavallan välillä 12. elokuuta 1323 solmittu rauhansopimus. Rauhansopimus päätti pitkähkön sotajakson näiden kahden valtion välillä. Se on vanhin tunnettu Ruotsille itärajan määrittelevä rauhansopimus

 

Maunu aloitti jälleen sodan Novgorodia vastaan vuonna 1348. Maunu julisti sodan ristiretkeksi ja pian sota sai myös paavin suostumuksen. Maunu Eerikinpojan ristiretki alkoi hyvin kun ruotsalaiset valtasivat Pähkinäsaaren, mutta he menettivät sen pian. Sota päättyi vuonna 1351. Maunu joutui lopulta vaikeuksiin Ruotsin ylimystön kanssa eikä pystynyt jatkamaan sotaa.

 

 

 

 Perinteinen tulkinta Pähkinäsaaren rauhan säätämästä rajasta.

 

 

Ensimmäinen Kuusiston linnaan liitetty piispa on ruskolainen Maunu I, joka päiväsi yhden säilyneen kirjeensä Kuusistossa 1295; Datum in Custu. Tällöin linnan paikalla todennäköisesti oli puurakenteinen rakennusryhmä. Kivilinnan rakennustyöt alkoivat 1300-luvulla piispa Ragvald II:n aloitteesta.

 

Maunu I (k. 1308) toimi Turun piispana vuosina 1291–1308. Hän oli ensimmäinen syntyperältään suomalainen mies, joka pääsi tähän virkaan, syntyisin Ruskon Merttelän kylästä. Hänen aikanaan piispanistuin siirrettiin Koroisista Turkuun Unikankareelle. Tämä tuomiokirkko vihittiin vuonna 1300. 

 

Hän oli myös ensimmäinen Turun piispa, joka haudattiin Unikankareella sijaitsevaan tuomiokirkkoon. Piispa Maunun sinetti vuodelta 1299 on säilynyt Niin ikään on säilynyt kopiona latinankielinen Maunun vahvistuskirje vuodelta 1295.

 

 

 

Ragvald II toimi Suomen piispana vuosina 1309–1321. Hän pani alulle Kuusiston piispanlinnan rakentamisen. Oli Turun kanunkina 25.5.1309 tullessaan valituksi Suomen piispaksi.Vihittiin virkaansa Tukholman Suurkirkossa v. 1312. Turun tuomiokirkko valmistui lopullisesti hänen aikanaan, mutta tuhoutui tulipalossa v. 1318. Ragvaldus II:n aikana Kuusistoon rakennettu piispanlinna tuhoutui niin ikään v. 1318.

Viimeinen piispan elinvaiheita valaiseva maininta on marraskuulta 1320, jolloin hänen tiedettiin oleskelleen Tukholmassa. Kuoli 1321.

 

 

 

 

Kuusiston linnan raunioita. Venäläiset hävittivät aikoinaan piispan puisen asunnon Kuusistossa - Datum in Custu.

Piispoilla oli Kuusistossa jonkinlainen tukikohta viimeistään 1200-luvun lopulta alkaen, sillä piispa Maunu I päiväsi yhden säilyneen kirjeensä Kuusistossa vuonna 1295; Datum in Custu.

 

Kauppapolitiikasta näissä kahakoissa kaiketi oli jälleen kyse. Ja kostoretkille löytyy perinteitä aina Ruotsin pääkaupungin Sigtunan tuhosta 1187 lähtien. Silloin vastaisku suuntautui Koroisten kauppapaikkaa vastaan, siellä kun itämerensuomalaiset viikingit sattuivat paluuretkellään pitämään talvileiriä.

Tuohikirje numero 292 on vanhin tunnettu itämerensuomalaisilla kielillä kirjoitettu teksti.

 

Novgorodilaisiin yhteyksiin liittyy myös vanhin säilynyt itämerensuomalaisilla kielillä kirjoitettu viesti. Sikäläisistä savimaista on löydetty 1000-1400 -luvuilla kirjoitettuja tuohikirjeitä, joista kyrillisin kirjaimin karjalan kielellä kirjoitettu Ukkosen loitsu eli Tuohikirje 292 on ajoitettu 1200-luvun alkuun.

»юмолануолиїнимижи
ноулисѣханолиомобоу
юмоласоудьнииохови»

Teksti Juri Jelisejevin translitteroimana latinalaiseen kirjaimistoon vuonna 1959 ja tulkittuna nykysuomeen.

»jumolanuoli ï nimiži
nouli se han oli omo bou
jumola soud'ni iohovi»

»Jumalannuoli, kymmenen [on] nimesi
Tämä nuoli on Jumalan oma
Tuomion-Jumala johtaa.»

 

 

Myös Turun arkeologisissa kaivauksissa on löytynyt Turun oma Tuohikirje, joskaan sen ajoituksia ja sisältöä ei vielä kaiketi ole virallisesti julkaistu.

Tuohikirje, 1400-luku (Turku, Turun museokeskus, TMM 22367TU1671:001)

Arkeologiset kaivaukset ovat paljastaneet uusia puolia keskiajan kirjallisen kulttuurin arkisista muodoista. Turun tuomiokirkon läheisyydestä on löydetty aikanaan Suomen maineikkaimman opinahjon, Turun katedraalikoulun, oppilaitten kirjoitusharjoituksiinsa käyttämiä vahatauluja ja stylus-piirtimiä, tyypillisiä koululaisten ja opiskelijoitten kirjoitusvälineitä.

 

Samoin Turusta on löytynyt useita vahataulujen kuljetukseen tarkoitettujen nahkalaukkujen – siis keskiaikaisten koululaukkujen – jäänteitä. Jännittävä löytö on myös 1400-luvulle ajoitettu tuohikirje. Tuohen valkealle pinnalle piirretyt goottilaiset kirjainmerkit kertovat edelleen arjen kirjoittamisesta ja sen käytännönläheisista sovelluksista.

 

 

 Onfim-pojan piirroksia 1200-luvun tuohikirjeessä.

 

Kauppapolitiikkaa tehtiin myös 12-6 1550 kun Kustaa Vaasa perusti Helsing Forsbyn määräämällä Rauman, Ulvilan, Tammisaaren ja Porvoon asukkaat muuttamaan Vantaanjoen suulle rakennettavaan kaupunkiin. Tarkoituksena oli kilpailla Venäjän kaupassa Tallinnan kanssa. Alunperin kuningas kaavaili uuden kauppapaikan perustamista Santahaminaan.


Ukkostellaan
Turussa 12-6 2017
Simo Tuomola