Potaskan lumoissa

Tänään 11-8 tulee kuluneeksi tasavuosia Suomen ensimmäisen kemian professorin Pehr Adrian Gaddin kuolemasta Turussa 1797. 


 Pehr Adrian Gadd (12.4.1727-11.8.1797) kehitti innokkaasti soveltavaa kemian tutkimusta talouselämän hyödyksi monella eri alalla Ruotsi-Suomessa. Hänet nimitettiin ensimmäiseksi kemian professoriksi Turun akatemiaan (1761).

 
 

 Pehr Adrian Gadd (1727-1797), taltioituna postimerkkiin 1979.


Liekö tuolta ajalta sitten peräisin myös tuo sanonta "puhua potaskaa", kun herrat Porthan ja Gadd yhdessä runoilivat aikoinaan paikallisessa lehdessä paitsi potaskan valmistuksesta myös mm. suomalaisista skyyttain sukujuurista.

1797 – Pehr Adrian Gadd, suomalainen luonnontutkija, kemisti ja taloustieteilijä (Lyhykäinen ja yxikertainen neuvo kuinga krydimaan yrttein kaswannot Suomen maasa taittaan saatettaa tuleundumaan) (s. 1727).


Turun yliopiston laboratorio valmistui vuonna 1764 vanhaan koulurakennukseen kunnostettuna. Laboratorio oli tarkoitettu professorin käyttöön, mutta sitä voitiin käyttää myös kokeiden esittelyyn oppilaille.

Gadd tunsi hyvin kemian alan kirjallisuutta ja esitti mielipiteitään ajankohtaista kiistakysymyksistä, kuten flogistonteoriasta tai veden muuttumisesta muiksi aineiksi. Pääpaino hänen tutkimuksissaan oli kuitenkin kokeellisissa tutkimuksissa ja käytännön sovellutuksissa. 

Gaddilla oli koepuutarha Turussa Linnankadun varrella Kakolanmäen rinteessä, jossa hän tutki noin 600 kasvin soveltuvuutta Suomen oloihin, erityisesti perunan, tupakan, hampun ja hedelmäpuiden viljelyä. Viljelykokeita hän teki myös kotitilallaan Kaarilassa.

Gadd nimitettiin 1762 Suomen istutustoimen johtajaksi tehtävänään edistää hyviksi ja tuottoisiksi havaitsemiensa kasvien viljelyä. Hän julkaisi suomeksi opaskirjan (1768) nimeltä ”Lyhykäinen ja Yxikertainen neuwo kuinga krydimaan yrttein kasvannot Suomen maassa taittaan saatetaa tuledumaan”.

 
Pehr Adrian Gadd (1727 Pirkkala – 11. elokuuta 1797 Turku) oli suomalainen luonnontutkija, taloustieteilijä ja kemisti. Hän oli Turun Akatemian ja samalla Suomen ensimmäinen kemian professori vuodesta 1761 alkaen.

Hän tutki muun muassa kemian soveltamista metallurgiaan ja maanviljelyyn sekä salpietarin ja potaskan valmistukseen. Gadd perusti Turkuun myös maan ensimmäisen kemian laboratorion.


 


Potaskaa on käytetty lasin ja saippuan raaka-aineena sekä lannoitteena muinaisesta Egyptistä ja Roomasta alkaen. Sitä käytetään toisinaan myös ruoan valmistuksessa.

Gadd hylkäsi latinan ja alkoi julkaista väitöskirjoja ruotsiksi. Hän myös julkaisi pienen kirjan suomeksi vuonna 1768: Lyhykäinen ja yxikertainen neuvo kuinga krydimaan yrttein kaswannot Suomen maasa taittaan saatettaa tuleundumaan.

Heti Gaddin kuoleman jälkeen ja ikäänkuin hänen työtään jatkamaan perustettiin tänne Turun Talousseura 1.11.1797. Ja samalla Gaddin saappaisiin astui Jacob Gadolin, joka jo tunnetaankin Gaddia paljon paremmin. Eikös hänen laboratorionsa ja työnsä muistomerkkinä ole muistolaattakin tuossa Kaskenmäen päällä, vaan ei taida vastaavaa Gaddin työn muistomerkkiä löytyä kaupungista.

 Mies harrasti myös runoutta Porthanin kanssa ja oli mukana Suomen ensimmäisen sanomalehden "Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo" synnytyksessä. 


 


Suomen ensimmäinen sanomalehti "Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo" ilmestyi Turussa vuosina 1771-1778 ja 1782-1785. Sen ensimmäinen numero näki päivänvalon päivämäärällä 31-1-1771.

 

 
Aurora-seuran kokous Vähätorin laidalla.

Lehti oli Aurora-seuran äänenkannattaja ja sen toimittajina toimivat Henrik Gabriel Porthan sekä Johan Lilius, molemmat Aurora-seuran perustajia. Kun tidning tarkoitti tässä yhteydessä lähinnä uutista, eikä lehteä, voi lehden nimen kääntää muotoon "Erään turkulaisen seuran julkaisemia uutisia".

Lehden ensimmäisessä numerossa oli viisi juttua, joista pääartikkeli vertaili unkarin, saamen ja suomen kieliä toisiinsa. Mukana oli myös Porthanin ja kemisti Pehr Adrian Gaddin runo suomalaisista Pohjolan kansana, joka on skyyttain vanhaa sukua. Lisäksi lehti kertoi Turun hovioikeuden ratkaisemista oikeusjutuista.

 
 Jousimiehiä esittävä skyyttiläinen kultafiguuri.

Skyytit olivat muinaisia paimentolais- ja maanviljelijäheimoja, jotka antiikin aikoina asuivat aroalueilla Altain ja nykyisen Bulgarian välillä. Nykyisin alueella sijaitsevat muun muassa Ukraina, Kazakstan ja Etelä-Venäjän arot.



 
 Henrik Gabriel Porthan.


Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari – 16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja, fennofiili ja Suomen 1700-luvun humanistisen kulttuurin merkittävin hahmo.


Johan Lilius (17. tammikuuta 1724 Längelmäki – 1803) oli hovioikeudenneuvos ja Aurora-seuran perustajia. Hänen vanhempansa olivat kirkkoherra Henrik Lilius ja Hedvig Margareta Wanochius.
Lilius oli vaikuttajana Suomen kirjallisuuden kasvuun. Hän osallistui muun muassa Aurora-seuran julkaiseman lehden Åbo Tidningar toimittamiseen kirjoittamalla siihen kahdeksan artikkelia.



Lehti oli Aurora-seuran äänenkannattaja ja sen toimittajina toimivat Henrik Gabriel Porthan sekä Johan Lilius, molemmat Aurora-seuran perustajia. Kun tidning tarkoitti tässä yhteydessä lähinnä uutista, eikä lehteä, voi lehden nimen kääntää muotoon "Erään turkulaisen seuran julkaisemia uutisia".

1771 – Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo ilmestyi Turussa.


Ensimmäinen suomenkielinen lehti "Suomenkieliset Tieto-Sanomat" ilmestyi puolestaan ensin koenumerona Turussa syyskuussa 1775 nimellä "Suomalaiset Tieto-Sanomat" ja sittemmin kahdesti kuukaudessa Turussa vuonna 1776, toimittajana ja päätoimittaja Antti Lizelius, joka korvasi suomen kielessä tuolloin käytetyn c:n k:lla.

Potaskan lumoissa
Turussa 11-8 2021
Simo Tuomola