Graalin malja

"Shall We Dance", sanoi Coppola Ilmestyskirjassaan ja kajautti Vietnamin taivaalle helikopterien säystyksellä Richard Wagnerin Valkyyrioiden ratsastuksen. Yhtä tunnettu miehen sävellyksistä on Lohengrinin Häämarssi; vietämme tänään 22-5 siis Wagnerin syntymäpäivää 1813. Nietzsche ensin ihaili kaveriaan, sitten vihaili.

Upeaa musiikkia teki, kieltämättä, mutta minä etsin Graalin maljaani verta tällä kertaa lähempää, nimipäiväsankari Hemmingin suunnasta. Hemming Henrikinpoika Hollo, eli Hemminki Maskulainen 1550-1619, syntyi Turussa, opiskeli Turun katedraalikoulussa ja toimi Maskun kirkkoherrana.

Rehtorinsa Jaakko Suomalainen, Finno julkaisi 1582 virsikirjan, jossa on 101 virttä, mutta Hemminki pistää paremmaksi vuonna 1605. Hänen virsikirjassaan on yhteensä 242 virttä, mukana kaikki Finnon virret ja 131 uutuutta, joista 26 omaa käsialaa. Valtaosa kuitenkin luovasti suomennettuja muiden virsistä. Itse asiassa tuolloin syntyi ensimmäinen suomenkielinen runoantologia, virsirunouttahan verevimmillään Hemminki edusti.

Oho meitä onnettomii,
Tieten tyhmii toimettomii

Hep helvetin tuulen duomitan,
Piruin cans piinan kituman.

Halud häijyd pois häkytä,
Lihan himod pois läkäytä.

Qvin racastam hecumat hartast,
Näky mielestäm risti rascax,
Cuta kärsim vähän erän.


Armoa näissä opetusvirsissä ja pienoissaarnoissa ei aneltu eikä annettu, teksti oli verevää ja vaativaa. Aikakin oli vaativa, kun kuninkaana vaikutti katolilaisoppia vaatinut Juhana III. Vaan ei Maskun Hemminki paljoa kumarrellut, häneltä sai kyytiä myös Tuomas Akvinolainen; Leipä ei muutu. Syntejä ei saada anteeksi ehtoollista nauttimalla, vaan uskomalla.

Wagnerista vielä sen verran, että Bayreuthin Wagner-festivaalien liput on edelleenkin myyty loppuun 7-10 vuodeksi eteenpäin. Ja jos kirkossa saarnaisi tänä päivänä Hemminki Maskulainen ja kaikaisivat hänen virtensä alkuperäisversioina, olisivat kirkotkin täynnä. Hemminki Maskulaisen virsikirja 1605 on suomen kirjakielen kiistaton merkkiteos.

Viis veisaten
Turussa 22-5-2009
Simo Tuomiola