Paavolan pakanat

Tällä päivämäärällä 7-11 avaamme vaihteeksi historian kirjan satunnaisesti, kas tuosta. Näkyy olevan ote Turun Akatemian Pohjalaisen osakunnan nimikirjasta 7-11 1806:.

Määrätty 7.11. 1806 pidätettäväksi virantoimituksesta sopimattoman käytöksensä johdosta loppuiäkseen. Varsin omalaatuinen mies. Kuoli 19.1.1807.




1800-luvun alussa Turun Akatemiassa oli 9 osakuntaa: Turkulainen, Austraalinen, Boreaalinen, Uusmaalainen, Satakuntalainen, Hämäläinen, Pohjalainen, Viipurilainen ja Sveogoottilainen. 1813 Turkulainen ja Austraalinen eli Aurajoen eteläpuolisten pitäjien osakunta yhdistyivät, ja uuden osakunnan nimeksi tuli Turkulainen osakunta.

Turun Akatemian Pohjalaisen osakunnan nimikirjassa III 1771-1808 kerrotaan miehestä lisää:
 
Jakob Mannerström

Vanhemmat: Iiläinen talollinen Paavali Manninen ja Valpuri Heikintytär. - Synt. Iissä 16.10.1747. Upsalan yliopistoon 4.11.1761. Turun yliopistoon 1772, otettu osakuntaan 16.7. Vihitty 12.12.1775 Lohtajan kirkkoherran apulaiseksi.

Toimi apulaispappina Paavolassa. Siikajoen pitäjänapulainen asuinpaikkana Paavola 26.2.1777. Määrätty 7.11.1806 pidätettäväksi virantoimituksesta sopimattoman käytöksensä johdosta loppuiäkseen. Varsin omalaatuinen mies. Kuoli 19.1.1807.
 
Puoliso: Paavolassa 24.2.1778 Maria Flander, s. Paavolassa 19.4.1761, muutti miehensä kuoltua Siikajoelle, vht Siikajoen pitäjänapulainen Jakob Flander ja Magdalena Forsman.

Suomen kirkon paimenmuistio kertoo Paavolan kappelista:
 
Paavola (ennen Pehkola) oli Siikajokeen kuulunut kappeli. Se sai 1691 oman kirkon, joka rakennettiin Pehkolan kylään ja oman saarnaajan 1694 sekä kappelioikeudet 5/7 (5/11) 1811. Emäkirkon pitäjänapulainen asui täällä vv. 1702-1811. Kappeli tehtiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi K.M.kk. 9/9-1874.



Paavolan kirkon kirkkorakennus on Matti Hongan suunnittelema ja se vihittiin käyttöön vuonna 1756. Nimensä se sai Ruotsin prinsessa Sofian mukaan. Pohjalaistyylinen kolminivelinen kellotapuli valmistui vuonna 1759.

Matti Honka (28. joulukuuta 1713 Kokkola – 18. toukokuuta 1777) oli suomalainen kirkonrakentaja. Kokkolan Vitsarin kylästä kotoisin oleva Honka tunnetaan myös ruotsinkielisellä nimellään Matts Johansson Lillhonga.




 

Suomenkielisten Tieto-Sanomien 1/1776 lehtiuutinen kertoo puolestaan studentin pappissäätyyn vihkimisestä 12.12. 1775:
 
"Sinä 12. p. wiimeis Joulu-Kuusa wihittin Herra Archi-Pispalta seurawaiset 7. Herraa Papin Säätyyn: Magist. Joh. Tennberg, Studentit G. Joh. Holsenius, Jak. Mannerström, Er. Joh. Petrenius, Allex Ramstadius, Joh. Åkerlund ja Abrah. Kingelin."
 
Jälkimmäinen Kingelin on turkulaisvaikuttaja Abraham Kingelinin (1788-1849) isä, Keuruun kappalainen. A.K. oli merkittävin turkulainen liikemies 1800-luvun alussa.

Mynämäen kirkkoherran Antti Lizeliuksen Suomenkieliset Tieto-Sanomat oli kautta aikojen ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti. Näytenumero ilmestyi vuonna 1775 nimellä Suomalaiset Tieto-Sanomat, ja sen jälkeen vuonna 1776 seurasi lehden ainoaksi jäänyt täydellinen vuosikerta. Lehti ilmestyi kaksi kertaa kuussa kahdeksansivuisena vihkosena. 




Ja tuo pappisvihkimisen suorittanut Herra Archi-Pispa oli 
 
Karl Fredrik Mennander (19. heinäkuuta 1712 Tukholma – 22. toukokuuta 1786 Uppsala) toimi Turun piispana vuosina 1757–1775. Ennen tätä hän toimi fysiikan professorina Turun Akatemiassa vuosina 1746–1757 ja tämän jälkeen Uppsalan arkkipiispana vuosina 1775–1786. Hän käsitteli väitöskirjoissaan luonnontieteellisiä ja taloudellisia kysymyksiä.

 

 
 Karl Fredrik Mennander.


Ja myöhempi historiikki saarnaaja Jakobin sanan voimasta:

”Te Paavolan
pakanat...”

Paavolan Pakanat -kotiseutuyhdistyksen nimen juuret ovat aina 1700-luvun lopulla asti. Paavolan seurakunnassa oli 1777-1806 pappina väkeväsanainen Jakob Mannerström, joka ei sanojaan säästellyt seurakuntaansa moittiessaan.

Kauko Roppola on tallettanut tarinan Paavolan pakanoista ja Luohuan luppakorvista:
Eräänä kauniina sunnuntaina, auringon paistaessa ärsyttävästi kirkon sivuikkunoista kuuljoiden niskaan, havahtui uninen seurakunta kuulemaan saarnastuolista voimakasta tekstiä:

”Te Paavolan pakanat ja Luohuan luppakorvat, te myöhään kirkkoon tulette, aikaisin pois lähdette! Minne teillä on kiire: tuonne Pietilän isolle kivelle. Mitä sinne: korttia pelaamaan, mikä nakkia, mikä mitäkin panee!”

Jatkoksi niskaan satoi vielä syytöksiä kuulijoiden kiireestä viinapullon kallisteluun, haureuden ja tanssin harjoittamiseen.

Roppolan keräämien tietojen mukaan Mannerström oli varsin omalaatuinen persoona. Vanhoilla päivillään hän riitaantui muun muassa lukkarin kanssa, joka haastoi papin käräjillekin. Lukkari Johan Aspegren esitti 16 syytettä Mannerströmiä vastaan, joista yhden mukaan syytetty ”varsinkin rippipyhinä ottaa naukkuja”.

Pappi oli käräjillä myöntänyt, että hänellä on alttarilla kaljapullo, josta joskus ”ottaa ryypyn kurkun käheyttä vastaan”.

Kihlakunnanoikeus langetti tuomionsa, jonka mukaan pappia ei erotettu, mutta hänet pidätettiin virasta loppuiäkseen. Lukkari sen sijaan sai sakot ja menetti virkansa, koska oli väärin syyttänyt pappia varkaudesta.


Historian lumoissa
Turussa 7-11 2013
Simo Tuomola