tiistai 15. heinäkuuta 2014

Seilissä ollaan

 Tällä päivämäärällä 15-7

 1619Kustaa II Aadolf julkaisi käskykirjeen, joka johti spitaalihospitaalin perustamiseen Seilin saarelle.


Kustaa II Aadolf
Kustaa II Aadolf (9. joulukuuta 1594 Tukholma6. marraskuuta 1632 Lützen, aikamäärät juliaanista kalenteria) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) ja siten myös Suomen hallitsija vuosina 16111632.

Seilin historia sairaalasaarena alkoi vuonna 1619, jolloin kuningas Kustaa II Adolf julkaisi 15. päivänä heinäkuuta avoimen käskykirjeen uuden leprasairaalan perustamiseksi. Sen mukaan spitaalitauti oli Jumalan rangaistus syntisestä elämästä, ja Turun ulkopuolelta oli siten etsittävä saari, jonne voitaisiin rakentaa leprasairaala. Sinne tultaisiin sijoittamaan kaikki Turun silloisten hospitaalien leprapotilaat sekä mielisairaita ja muita kroonikoita.

Kuninkaan käskyn toteuttamiseen ryhtyi toimikunta, johon kuuluivat valtakunnanneuvos Johan Skytte, Turun linnan herra Carl Oxenstierna sekä Jochim Berends ja Johan Ottesson. Valinnan kohdistuminen Seilin saareen on ymmärrettävää: saarihan sijaitsi vilkkaan TurkuTukholma-laivareitin lähellä, sen suojassa oli vanhastaan käytetty ankkuripaikka ja lisäksi hautausmaaksi soveltuva hiekkaharju.

Ensimmäiset potilaat tuotiin saarelle jo 1300-luvulla toiminnassa olleesta Turun Pyhän Yrjön hospitaalista, joka toimi kaupungin leprahoitolana. Ensimmäisessä vaiheessa leprapotilaita tuli saarelle noin 20. Vuonna 1624 tuotiin Turusta myös Pyhän Yrjön hospitaalin kirkko Aurajoen rannalta Seiliin ja se kasattiin saarella uudelleen.

Leprapotilaiden hoitoon oli jo sitäkin aikaisemmin tarkoitettu turkulainen Pyhän Yrjön hospitaali, joka puolestaan mainitaan ensimmäisen kerran 1355; se sijaitsi Aninkaisten tullissa nykyisen Pohjolan kaupunginosan alueella.

Jo vuonna 1622, Turun hospitaalirakennukset oli poltettu maan tasalle tartuntavaaran pelossa. Turussa sairaita ja raihnaisia hoidettiin myös Pyhän Hengen huoneessa, joka toimi läheisessä yhteydessä Pyhän Yrjön hospitaalin kanssa. Sieltä tuotiin ”pyhänhengenvaivaisia” Seiliin vuodesta 1624 lähtien.

Potilaita alettiin siirtää Turusta Seiliin syksyllä 1622 ja mukaan piti ottaa tylysti arkku tai laudat arkkuun. Hoitokeinoina olivat Kupittaan lähdevesi ja vapaa viinanpoltto-oikeus, josta kertoo sanonta "olla seilissä".

 
 Seilin kirkon rakentaja oli Kaarlo Jaakonpoika Merimaskusta. Hän rakensi myös Merimaskun kirkon, jossa on samaa näköä Seilin kirkon kanssa.

Saaren ensimmäinen saarnaaja Carl Pictorius kirjattiin potilaaksi 1633 ja ensimmäisenä lääkärinä saarelle saapui kasvitieteilijä Elias Tillandz vuonna 1686. Isonvihan aikana hoitajat karkasivat saarelta Ruotsiin ja kruunu muutti laitoksen 1755 hullujenhuoneeksi, jonne suljettiin köyhiä, osattomia ja mielisairaita. Saaren ylläpitoon ohjattiin mm. sakkotuloja Turusta. 

Elias Tillandz (oik. Elias Erici Til-Landz, 16401693) oli ruotsalaissyntyinen suomalainen lääkäri ja kasvitieteilijä. Hän toimi muun muassa lääketieteen professorina Turun akatemiassa sekä julkaisi Turun ympäristön kasveista luettelon Catalogus Plantarum (1673), joka oli Suomen ensimmäisen kasvisto.



The Extraction of the Stone of Madness (The Cure of Folly) c. 1475-80. Hieronymus Boschin näkemys hullujen hoidosta.

Keskimääräinen elinikä saaressa oleskevilla oli 1-5 vuotta. Mutta esim. ihotautia kärsinyt Malin Mattsdotter tuotiin saarelle jo tyttönä ja hän kuoli siellä 52-vuotiaana.

Hulluksi luokitellut naiset olivat saaren yleisiä asukkeja, mutta esim. poliittinen toisinajattelu saattoi johtaa saarelle karkoitukseen, kuten kävi Ruotsista karkoitetulle Olof Norrmanille, joka suututti valtaapitävät vaatimalla kirkon ja valtion erottamista. Hän kuoli saarella eristettynä 85-vuotiaana vuonna 1773.

Lääkkeinä viinan ja veden lisäksi tarjolla oli kokaiinia ja morfiinia. 1785-1840 Seili toimi mielisairaalana ja 1841 se muutettiin parantumattomasti mielisairaiden turvalaitokseksi. 

1889 miespotilaat siirrettiin sieltä pois ja keskityttiin vain hankaliin naisiin, jotka oli helppo nimetä mielisairaiksi. Näihin naisiin sovellettiin sitten rotuhygieenistä ajattelutapaa. Mielisairaala Selissä lakkautettiin 1962.

Seilissä Turussa
15-7 2014
Simo Tuomola

Ei kommentteja: