Carl Erik Mannerheim oli yksi ”Suomen valtion perustajista” ja ensimmäinen Suomen suuriruhtinaskunnan senaatin talousosaston varapuheenjohtaja, tavallaan Suomen ensimmäinen pääministeri.
Mannerheim opiskeli sotilaskoulutuksen ohessa Uppsalan yliopistossa, jossa tuli ylioppilaaksi 30. lokakuuta 1775 ja suoritti kansliatutkinnon 1776.
Hän sai viran Turun läänin jalkaväkirykmentin ensimmäisenä luutnanttina 12. huhtikuuta 1780, toisena majurina 3. maaliskuuta 1783 ja ensimmäisenä majurina 26. huhtikuuta 1787. Mannerheim oli rykmentin komentajana Kustaa III:n sodan aikana 1788–1789.
Turun läänin jalkaväkirykmentti oli Ruotsin kuningaskunnan jalkaväkirykmentti Suomessa, johon 1700-luvulla kuuluivat Laitilan komppania, Uudenkirkon komppania, Loimaan komppania, Everstiluutnantin komppania, Nousiaisten komppania (myöhemmin nimeltään Toisen majurin komppania, Henkikomppania, Majurin komppania (myöhemmin nimeltään Ensimmäisen majurin komppania ja Perniön komppania.
Johan Henrik Hästesko
Turun rykmentin komentajana toimi vuosina 1787-1788 muuan Johan Henrik Hästesko af Målagård (24. helmikuuta 1741 Mikkeli – 8. syyskuuta 1790 Tukholma). Hän oli suomalainen sotilas ja Ruotsin armeijan upseeri, joka osallistui Kustaa III:n sodan aikaiseen upseerikapinaan ja joka tästä syystä teloitettiin.
Myös Mannerheim liittyi kuningas Kustaa III:ta vastustaneeseen Anjalan liittoon ja Ruotsin hovioikeus tuomitsi hänet mestattavaksi vuonna 1790, mutta hänet armahdettiin vielä samana vuonna 16. syyskuuta.
Louhisaaren kartano 1900-luvun alussa Louhisaari (ruots. Villnäs) on Askaisissa nykyisen Maskun kunnan alueella Varsinais-Suomessa sijaitseva kartanolinna, joka tunnetaan parhaiten Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimin synnyinkotina
Vuosina 1792 - 1793 Mannerheim omisti Ala-Lemun kartanon Kaarinan Lemunniemellä ja vuonna 1795 Mannerheim osti Louhisaaren kartanon, jota hän alkoi hoitaa. Vuonna 1805 hänet nimitettiin Suomen Talousseuran puheenjohtajaksi.
Suomen Talousseura (ruots. Finska Hushållningssällskapet) on 1-11 vuonna 1797 Turussa perustettu yhdistys, joka on nauttinut eräänlaista puolivirallisen neuvonta- ja tukiorganisaation statusta kautta vuosikymmenten.
Venäjän vallan tullessa Carl Erik toimi Aleksanteri I:lle Suomen asioita selvittäneen lähetyskunnan puheenjohtaja, maaherra ja senaatin talousosaston varapuheenjohtaja (tavallaan siis Suomen pääministeri) 1822-1826.
Vuosina 1808-1809 käydyn Suomen sodan aikana Ruotsin armeija nousi maihin Ala-Lemun kartanon rannassa marssiakseen Turkuun. Kartanon alueella on nähtävillä maavallitus,kanuunakukkula. Se sijaitsee omenapuutarhan ja sen eteläreunaa kulkevan peltotien eteläpuolella on noin 30 m pituisena pitkänomaisena maavallina. Kanuunakukkulan luona on suuri tammi, jonka sanotaan olevan istutetun maihinnousussa kaatuneen majuri Anders Wilhelm Ramsayn kuolinpaikalle.
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa, annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus Porvoon valtiopäivien avajaiset, 1812).
Mannerheimistä tuli helmikuussa 1809 Porvoon valtiopäivien eli maapäivien jäsen ja toimi Suomen suuriruhtinaskunnan hallituskonseljissa talousosaston jäsenenä ja kansliatoimituskunnan päällikkönä aina vuoteen 1816. Hän toimi Turun ja Porin läänin maaherrana 1816–1826.
Mannerheim tunnettiin vahvoista mielipiteistään, eikä hän loppuaikoinaan nauttinut kovinkaan suurta Venäjän hallitsijan suosiota . Hän kuoli matkalla Turussa 1837.
Suomea perustamassa
Turussa 14-12 2015
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti