Joulurauha on vanhaan pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut määräys 20 päivää kestäneestä ajanjaksosta joulun aikana. Keskiajalla Ruotsin valtakunnassa joulurauha oli kuninkaanrauha, jonka kautta hallitsija käytti tuomiovaltaansa sukuyhteisöjen yli.
Muita vastaavia lakeja olivat esimerkiksi käräjärauha ja naisrauha. Etenkin Birger-jaarli oli aikansa maineikas lainsäätäjä; hänen aikanaan säädettiin ns. rauhanlait (koti-, kirkko-, käräjä- ja naisrauha), sekä perintölaki (sisar peri puolet siitä mitä veli).
Naisrauha kuului muun muassa Ruotsin keskiaikaisiin rauhanvalalakeihin (edsöre). Suomen Ruotsilta valloittaneen Venäjän tsaari Aleksanteri I julisti myös naisrauhan. Ns. Karjalan Naisrauha on vuodelta 1316.
Edsöre (suom. rauhavalanlaki, muinaisruotsin valantekoa tarkoittava sana) eli rauhanlait oli Ruotsin keskiaikainen, maakuntalakien rinnalla voimassa ollut lainsäädäntö, joka syntyi kuninkaan tai ylhäisten miesten tekemällä valalla. Birger-jaarli loi perinteiden perusteella edsöre-lainsäädännön, jota Maunu Ladonlukko uudisti, laajensi ja julkaisi 1279 Alsnön säännössä. Edsöre tarkoitti erityisesti rauhanvalalakeja, joista tärkeimmät olivat kirkko-, koti-, käräjä- ja naisrauhan turvaavat lait.
Ruotsin keskiaikainen maanlaki ja kaupunginlaki sisälsivät edsöre-kaaren eli kuninkaanvalan eli valasakkokaaren, joka säilyi vuoden 1734 lakiin asti. Tämäkin laki tunsi vielä edsöre-rikokset,
mutta kuninkaallinen asetus, joka annettiin 20 tammikuuta 1779, kumosi
edsöre-käsitteen muilta kuin tapon ja murhan osalta. Lopullisesti
edsöre-käsite hävisi vuoden 1889 rikoslain myötä.
Joulurauhan aikana tehdyistä rikkomuksista annetut rangaistukset olivat ankarampia kuin muulloin, vaikka Kuninkaanrauhan rikkomisestakin saattoi päätyä vaikka mestauspölkylle:
Vuoden 1734 lain rikoskaaren 5 luvussa oli kaksi pykälää kuninkaan ja valtakunnan neuvonantajien parjaamisesta. 1 pykälä kuului:
Joka puhuu taikka kirjoittaa parjauksia kuningasta tahi hänen puolisotansa tahi vallanperillistä vastaan, mestattakoon. 2 pykälä kuului: Joka syyttää kuninkaan ja valtakunnan neuvonantajia, yhtä tahi useampaa, heidän virkansa tähden kunniata loukkaavista asioista, ja ei voi sitä todeksi näyttää, menettäköön myös henkensä. Joka puhumalla tahi kirjoittamalla muutoin heitä herjaa heidän virkansa toimesta, anokoon julkisesti anteeksi, ja sakoitettakoon viisisataa talaria.
Joulurauhaa tarvittiin, koska juhlapyhien tuoma vapaa-aika saattoi tuottaa levottomuuksia. Kristillisissä maissa sodankäynti on usein haluttu keskeyttää jouluaattona.. Monissa kaupungeissa tuli tavaksi, että joku kaupungin virkamies julistaa jouluaattona julkisesti joulurauhan.
Nykyisen Turun joulurauhan tekstin pohjalta on tunnistettavissa Kuningatar Kristiinan ajan käskykirjeen sanamuotoja vuodelta 1649, mutta perinne sinänsä ulottuu aina 1200-luvulle saakka. Kuninkaiden julistusten lukupaikkana Turun Raatihuoneentorilla on myös vankat perinteet aina 1300-luvun alkuvuosista lähtien.
16-vuotias Kristiina kuningattarena.
Nykyistä laajemmassa vuoden 1649 Turun joulurauhan julistuksessa mm. kiellettiin joulupukki, joka luettiin sarvipäisten olioitten joukkoon.
Historian lehdille on tallentunut myös mm. Kaarle-herttuan ajan joulurauhanjulistuksen tulkintaa 1600-luvun alun Turusta.
Hänen Cuningalisen Maijestetins, Sen Suriwaldian ja corckiast syndynen förstin ia herran, Carlen, Ruotzin waldacunnan ia caickein meiden armolisen herran ja Cuningan puolest culutetan tässä itze cullengin sekä omaisille että oudoille, ylimäisille että alimaisille, Rickahille että köyhille yxi iloinen Joulu ia Joulun rauha;
Sentähden andawat Borgmestari ia Radi tässä Caupungisa hänen Cuningalisen Maijestetins puolest angarasti manata, että idzecukin wiriästi käywät kirckon culeman Jumalan pyhä Sana, iosa meilen edespannan se hyödytyss ia autuuss, cuin meile ombi meidän lunastaian herran Iesuxen Christuxen iloisesta syndymästä.
Mukana manauksessa
Turussa 24-12 2015
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti