Kreivitär Brahe

Tänään 14-6 Suomeen ja Turkuun laskeutuu maansuru, kun pidetty kreivitär Brahe, Kristiina Stenbock, kuolee Turun linnassa. On vuosi 1650.

 

Per Brahe var från 1628 gift med Kristina Katarina Stenbock, född 1608 på Drottningholm. Hon avled 14 juni 1650 på Åbo slott och gravsattes i Brahekyrkan på Visingsö 1651. Kristina kommun i Finland har fått sitt namn efter henne och detta gäller sannolikt även staden Kristinestad som Brahe grundade 1649. Stenbock oli syntynyt Drottningholmin linnassa vuonna 1608. Haudattiin Visingön saarelle 1651.



Brahesuvun hautakuori Visingössä Brahenkirkossa sai  lopullisen muotonsa kun kreivitär Brahe haudattiin sinne vuonna 1651.

Saatettuaan vaimonsa hautaan Ruotsiin Pietari Brahe palaa tammikuussa 1651 vielä Suomeen viideksi kuukaudeksi, mutta siirtyy jo samana vuonna Tukholmaan drotsiksi, maan korkeimmaksi lainvalvojaksi. Myös Ruotsista käsin Brahe hoiti kiinteästi Suomen asioita aina omaan  kuolemaansa 12. syyskuuta 1680 saakka.

Vuonna 1637 myrskyisän merimatkan jälkeen 21-11 Neitsyt-laiva vihdoin toi Brahet  Tukholmasta Turkuun. Täällä heidät otettiin juhlallisesti vastaan tykinlaukausten saattelemana.


 Pietari (Per) Brahe nuorempi (18. helmikuuta 1602 Rydholm, Ruotsi — 12. syyskuuta 1680 Bogesund, Ruotsi) oli ruotsalainen valtiomies, sotilas, kreivi ja Suomen kenraalikuvernööri, joka 1600-luvulla kehitti ja uudisti Suomea merkittävästi.


Suomen kenraalikuvernööriksi Turun linnaan 7. kesäkuuta nimitetty Pietari Brahe oli vihdoin saapunut puolisonsa Kristiina Katariina Stenbockin seurassa perille hallintokaupunkiinsa, majoittuen linnan esilinnaan, joka saakin pian kokea arvovieraansa myötä uuden loistokkaan aikakauden, kuten myös koko kaupunki.



 
 Tässä komeilevat kenraalikuvernööri Pietari Brahe (1602–1680) ja hänen puolisonsa Kristiina Katariina Stenbock (1608–1650) Turun linnassa nukkehahmoina. Nukkien mallina on käytetty kreivipariskunnasta maalattuja muotokuvia, jotka koristavat Ristiinan kirkkoa Etelä-Savossa. Hans Borchardtin 1600-luvun puolivälissä tekemät maalaukset ovat ainoat Suomessa säilyneet muotokuvat, jotka maalattiin heistä kreivipariskunnan elinaikana.


Brahe avioitui vuonna 1628 Kristina Katarina Stenbockin (1608–1650) kanssa, jonka isotäti oli Ruotsin leskikuningatar Katariina Stenbock. Kristinan vanhemmat olivat vapaaherra Gustaf Stenbock ja kreivitär Beata Margareta Brahe.

 
 Kristiinan isotäti Katariina Stenbock (22. heinäkuuta 1535 Torpa stenhus, nykyinen Tranemon kunta – 13. joulukuuta 1621) oli Ruotsin kuningatar 1552–1560. Hän oli viimeinen Kustaa Vaasan kolmesta puolisosta.

Pietari Brahella oli ensimmäisestä avioliitostaan neljä lasta, joista kolme kuoli nuorina. Tytär Elsa Beata Persdotter Brahe (1629–1653) nai tulevan kuningas Kaarle Kustaan veljen Johan Adolfin, mutta kuoli pian, samoin kuin näiden ainoa lapsi.

 
 Elsa Beata Persdotter Brahe, född 1629, död 7 april 1653, var en svensk hertiginna, gift med Adolf Johan av Pfalz-Zweibrücken, hertig av Stegeborg.

Ensimmäisen vaimonsa kuoltua Brahe luovutti Naantalin kirkolle tämän muistoa vaalivan taulun, jossa oli Brahe- ja Stenbock-sukujen vaakunat. Brahen muistosanat vaimostaan olivat:

»Erittäin loistava vaimo, lempeä, hurskas, siveä, suloinen, suomalaisille rakas ja visingsborgilaisille, erinomainen, parhain, oikeudenmukainen.» (Per Brahe)

 Hans Borchardton aikalaisnäkemys kreivitär Brahesta.

Kristiinan kuoltua Brahe avioitui vuonna 1653 vapaaherratar Beata De la Gardien (1612–1680) kanssa, joka oli marsalkka Lennart Torstenssonn leski. Tämä avioliitto oli lapseton. Jäätyään näin ilman jälkeläisiä Brahe adoptoi perillisekseen veljenpoikansa Nilsin, jonka isä oli kuollut Lützenin taistelussa.

Brahelaisittain
Turussa 14-6 2016
Simo Tuomola