keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Hedvig Nyström

Tänään 4-1  1823 seisomme jonottamassa täällä Turun Suurtorin lähellä Vähän Luostarinkadun varrella sijaitsevan Rosendahlin talon edustalla. Emme ole kuitenkaan pyrkimässä talossa toimivaan Lancaster-kouluun.
 
 

Meitä on täällä kaikkiaan noin 40 ja jonon kärkeen on kiilannut itsensä kauppaneuvos Gestrinin piika Hedvig Nyström. On lauantai-ilta, emmekä me jonota edes hollitupaan, vaikka meillä kaikilla olisikin varaa muutamaan tuopilliseen tuossa läheisessä Raatihuoneen kaupunginkellarissa.

Nyt on muut meiningit mielessä, kun teemme historiaa Turun kaupungissa.



 
 Turun keskustan alue vuonna 1811 ennen Turun paloa. Vanha Suurtori sijaitsee kuvassa joen oikealla puolella.

Maamme ensimmäinen säästöpankki ovasi ovensa Turussa 4.1. 1823. Ensimmäisenä kuukautena talletettiin pikkusummissa lähes 2500 ruplaa. Pankin ensimmäisenä tehtävänä oli vastaanottaa vähävaraisilta henkilöiltä pienehköjä rahamääriä ja siten herättää heissä "taipumuksia huolellisuuteen, säästäväisyyteen ja oma-aloitteiseen edistymiseen".

Pienin yhdellä kertaa talletettava summa oli 20 pankinkopeekkaa ja suurin vuodeksi talletettava summa 300 ruplaa. Piika Hedvig Nyström oli pankin ensimmäinen asiakas ja hän tallensi sinne kuusi pankinruplaa. Talletuskorko oli 5% ja lainanottajat saivat maksaa vastaavasti 6% koron.

Sisään saatiin odotusten mukaisesti pikkusummia ja vastaavasti antolainaus oli sen mukaista. Lainansaajien nimilistalta löytyy tuttuja nimiä, kuten J.J. Nervander (200 ruplaa), J-L.Runeberg (300 ruplaa) ja J.V.Snellman (200 pankinruplaa).
 
Johan Jakob Nervander (23. helmikuuta 180515. maaliskuuta 1848) oli suomalainen runoilija, fyysikko ja meteorologi. Nervander oli suomalaisen meteorologisen mittaus- ja havaintotoiminnan alkuunpanija


 JJ-Nervander-1955.jpg
 Johan Jakob Nervander - vuoden 1955 postimerkkiin tallennettuna.

 Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomenruotsalainen runoilija, kirjailija ja toimittaja, jonka tuotanto on hyvin isänmaallista

Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa


Köyhäinpankki oli filantrooppinen laitos, jonka idean Turkuun toi matkoiltaan Johan Jacob von Julin. Säästöpankki-idea oli lyönyt itsensä läpi Skotlannissa ja Englannissa ja nyt oli Turun vuoro. Pankin säännöstön malli haettiin Tukholman säästöpankin kokemuksista.

John (Johan) Jacob Julin, vuodesta 1849 von Julin (5. elokuuta 1787 Oulu11. maaliskuuta 1853 Helsinki) oli apteekkari, tehtaanomistaja ja vuorineuvos. Julin oli aktiivinen toimija myös muilla aloilla; hän perusti 1819 Suomen ensimmäisen höyrylaivayhtiön ja 1823 Suomen ensimmäisen säästöpankin Turkuun.


 
 John Jacob von Julin.

Mikään vähäinen mies ei ollut myöskään ensimmäisen talletuksen tehneen piika Hedvig Nyströmin isäntä kauppaneuvos ja laivanvarustaja Gabriel Gestrin. Räätälin poika muutti Turkuun 1780-luvun alussa ja sai porvarinoikeudet 1791. Nopeasti hän nousi Turun suurimpien kauppiaiden joukkoon ja kuului 1800-luvun alkuvuosina jo kaupungin varakkaimpiin porvareihin.

Vuoden 1827 suurpalossa hän monien muiden tavoin menetti suurimman osan omaisuudestaan, eikä enää kyennyt palauttamaan entistä asemaansa.


 
 Turun tuomiokirkon ympäristö heti palon jälkeen vuonna 1827.


Palon jälkeen myös pankille jouduttiin järjestämään uudet toimitilat, ensin hovioikeuden presidentti Adolf von Willebrantin talosta ja vuonna 1830 pankki pääsi muuttamaan Brinkkalan taloon, ns. maksujenperintähuoneeseen.

Toimisto oli alusta pitäen auki kerran viikossa, lauantai-iltaisin klo 18-20 välillä ja vuonna 1851 aukioloaikaa pidennettiin neljäksi tunniksi klo 17-21. Aluksi ainoat palkkaa pankkityöstään nauttivat henkilöt olivat kirjanpitäjä ja vahtimestari, myöhemmin myös puheenjohtaja ja sihteeri saivat korvausta työstään.




Talletusjonossa
Turussa 4-1 2017
Simo Tuomola

Ei kommentteja: