tiistai 24. tammikuuta 2017

Kuningas viralta

Tänään 25-1 tulee kuluneeksi tasavuosia kuninkaamme Eerik XIV lopullisesta viraltapanosta 1569 mielisairauden vuoksi. Tänään tulee kuluneeksi tasavuosia myös kuninkaamme Kristian II kuolemasta 1559.

 Kuvahaun tulos haulle erik XIV
 
 

Eerik XIV (13. joulukuuta 153326. helmikuuta 1577) oli Ruotsin kuningas vuosina 15601568.


 

Kalmarin unionin loppuvaiheessa Ruotsissa esiintyi halua irtaantua unionista. Unionikuningas Kristian II yritti tukahduttaa kaiken vastarinnan ruotsalaisten keskuudessa Tukholman verilöylyllä vuonna 1520. Se kuitenkin synnytti Ruotsissa laajan kapinaliikkeen, jonka johtoon nousi vankeudesta Tanskasta paennut Kustaa Vaasa.


 
 Eerik XIV

Kustaa Vaasa perusti perinnöllisen kuninkuuden, ja kruunu periytyi hänen kuolemansa jälkeen hänen vanhimmalle pojalleen Eerik XIV:lle. Kolmelle nuoremmalle pojalleen hän perusti kolme melko autonomista herttuakuntaa

Tavoitteena oli yhtenäinen, Vaasa-suvun hallitsema valtio. Käytännössä järjestelyt johtivat pitkällisiin suvun sisäisiin valtakamppailuihin Kustaa Vaasan kuoltua 1560.

Suomen vierailunsa päätteeksi Kustaa Vaasa perusti pojalleen Juhanalle Suomen herttuakunnan. Herttua sai alueellaan kuninkaan valtuudet omaa ulkopolitiikkaa lukuun ottamatta.



Kuvahaun tulos haulle erik XIV
 

Eerik XIV nousi vuonna 1560 valtaan isänsä Kustaa Vaasan kuoleman jälkeen tämän vanhimpana poikana. Eerikin ja hänen velipuolensa Juhanan välillä vallitsi ainainen kilpailu. Eerik oli luonteeltaan tasapainoton. Hän oli perinyt äitinsä synkkämielisyyden ja isänsä kiivauden.

Henkisestä tasapainottomuudesta huolimatta Eerikillä oli selkeät poliittiset tavoitteet. Hän halusi nujertaa nuoremmat velipuolensa, joille Kustaa Vaasa oli jättänyt omat herttuakuntansa, ja Ruotsin ylimmän aatelin. Juhana-herttuan suunnitelmiin kuului suomalais-puolalaisen yhteistyön luominen, kun taas Eerik piti Puolaa vihollisena ja Venäjää ystävänä.


 
Elisabet I:stä voittamattomasta armadasta saavutetun voiton kunniaksi maalattu muotokuva, n.1588.

  Mahtiaan lisätäkseen hän kosi Englannin kuningatar Elisabet I:stä, mutta sai rukkaset. Kosiomatkalla Englannissa oli lähettiläänä hänen veljensä Juhana, ja epäonnistuneen kosinnan on arveltu olleen eräs syy Eerikin ja Juhanan heikkeneville väleille.

Vuonna 1562 Juhana avioitui Puolan hallitsijan sisaren Katariina Jagellonican kanssa vastoin Eerikin tahtoa. Kesällä 1563 veljesten välinen kiista koki huippunsa Eerikin lähetettyä armeijansa Turkuun kukistamaan Juhanan.

Juhana oli saanut Puolan kuninkaalta 120 000 taaleria vastaan linnoja Liivinmaalta ja Eerik vaati Juhanaa saapumaan Ruotsiin selittämään tekojaan, mutta tämä kieltäytyi. Eerik sai valtiopäivät tuomitsemaan Juhanan kuolemaan ja lähetti 10 000 miestä piirittämään Turun linnaa.

Linna antautui 12. elokuuta 1563. Juhana ja hänen puolisonsa vangittiin ja kuljetettiin Ruotsiin.


 
 Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär, Georg von Rosenin maalaus vuodelta 1871. Kuvassa oikealla kuninkaan sihteeri Yrjänä Pietarinpoika.

Vuonna 1565 Eerik tapasi talonpoikaistaustaisen Kaarina Maununtyttären, joka otettiin hoviin kuninkaan sisaren hovineidoksi. Eerik kuohutti Ruotsia menemällä 1568 naimisiin Kaarinan kanssa. Heidän ensimmäinen poikansa Gustaf, joka avioliitossa syntyneenä olisi ollut kruununperimysjärjestyksessä seuraava, oli syntynyt 28. helmikuuta.



Kuvahaun tulos haulle erik XIV
 

Eerikin ja Kaarinan virallinen vihkiminen tapahtui 4. heinäkuuta 1568 Tukholmassa, ja 5. heinäkuuta Kaarina kruunattiin Ruotsin kuningattareksi.

Kuninkaan veljet eivät hyväksyneet avioliittoa ja kruunausta, aatelisto nousi kapinaan Eerikiä vastaan, ja tämä kukistui syksyllä 1568. Juhana-herttuasta tuli kuningas Juhana III ja Eerik perheineen tuomittiin vankeuteen, aluksi Tukholman linnaan.


Eerik oli menettänyt lopullisesti mielenterveytensä ja vain Kaarina sai hänet rauhoittumaan. Vuoden 1570 alussa heille syntyi vankeudessa poika Henrik.

Kun Venäjän ja Ruotsin välinen sota, niin sanottu pitkä viha, vuonna 1570 syttyi, katsottiin Eerik uhaksi, jota venäläiset saattaisivat yrittää käyttää Ruotsin hajottamiseen sisältä käsin.


 
 Erik Johan Löfgrenin maalaus Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär vuodelta 1864 kuvaa Kaarinaa lohduttamassa miestään. Kaarina Maununtyttärestä ei ole Eerik XIV:n luonnoksia lukuun ottamatta yhtään oman aikansa muotokuvaa.


Heinäkuussa 1570 Juhana siirsi Eerikin perheineen Turun linnaan, koska koki Eerikin uhaksi itselleen. Turussa Eerik ja Kaarina viettivät avioliittonsa onnellisimman ajan.

Linnan tapahtumien perusteellinen kirjanpito antaa olettaa, että Eerik ja Kaarina viettivät Turun linnassa mukavaa mutta melko tapahtumatonta elämää. Asiakirjoissa on eräs yksityiskohta, joka on kiinnostanut tutkijoita jo pitkään. Eerik seurueineen siirrettiin Kastelholmaan 5. elokuuta 1571, koska Juhana III pelkäsi venäläisen retkikunnan vapauttavan Eerikin Turun linnasta.

Jo kaksi viikkoa aiemmin perheen lukumäärä oli yhtäkkiä laskenut linnan luetteloista kahdeksasta viiteen. Tutkijat ovatkin olettaneet yhden mahdollisuuden olevan, että Kaarina Maununtytär sekä vanhemmat lapset Sigrid ja Kustaa erotettiin tässä vaiheessa Eerikistä.


 
 Piirros Kaarinasta, jonka Eerik on tehnyt muistikirjansa reunaan vankeusaikanaan ollessaan erotettuna Kaarinasta.

Perimätiedon mukaan Eerik olisi tällöin ollut sijoitettuna yksinään esilinnan kuusikulmaiseen torniin jossa hänet oli helpompi pitää tallessa mikäli venäläisten hyökkäys toteutuisi, samanaikaisesti kun Kaarina ja lapset olisivat olleet sijotettuna Tuupikkalan torppaan Aurajoen vastarannalla Korppoolaismäessä.

Olot kuitenkin muuttuivat, kun Kaarina synnytti parin viimeisen lapsen. Juhana piti heitä uhkana itselleen ja kesäkuussa 1573 Eerik erotettiin vaimostaan ja lapsistaan. Juhana sai valtiopäivät tuomitsemaan Eerikin kuolemaan ja hänet ilmeisesti myrkytettiin vuonna 1577 velipuolensa Juhanan käskystä.



Kuvahaun tulos haulle erik XIV
 

Juhana ja Kaarle-herttua nousivat kapinaan veljeään vastaan syksyllä 1568 ja marssivat Tukholmaan 29. syyskuuta. Lopullisesti Eerik XIV pantiin valtiopäivillä viralta 25. tammikuuta 1569 ja Juhana-herttuasta tuli 10. heinäkuuta kuningas Juhana III.

En riksdag förklarade 25.1. 1569 att Erik XIV och hans ätt förlorat sin rätt till Sveriges krona och att Erik skulle hållas "i fängslig, dock tillbörlig och furstlig förvaring".


Erik hölls därefter fången på Stockholms slott (september 1568-juli 1570), Åbo slott (juli 1570–4 augusti 1571), Kastelholms slott (augusti-november 1571), Gripsholms slott (november 1571–juni 1573), Västerås slott (juni 1573–hösten 1574) och Örbyhus slott (hösten 1574–februari 1577). Under fängelsetiden återföll Erik emellanåt i psykisk ohälsa.

Turun linnassa siis 1570-1571.

Kaarina Maununtytär (syntymänimeltään Karin Månsdotter) (6. marraskuuta 155013. syyskuuta 1612) oli Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n puoliso ja Ruotsin kuningatar  87 vuorokautta vuonna 1568.






Kaarina Maununtyttären muistoreliefi Turun tuomiokirkossa oli Daniel Jusleniuksen mukaan suosittu nähtävyys jo 1700-luvulla.
 

Kuvahaun tulos haulle erik XIV 

Turun tuomiokirkkoon haudattu kuningattaremme Karin Månsdotter on ainoa Suomeen haudattu kruunupää. Kuninkaallisista myös hänen syksyllä 1572 Turun linnassa kuollut nuorin poikansa Henrik, Heikki on haudattu Tuomiokirkkoon Tottien hautakappeliin.

Kuninkaallisesti
Turussa 25-1 2017
Simo Tuomola

Ei kommentteja: