lauantai 12. elokuuta 2017

Vaasa Turussa

Tällä päivämäärällä 13-8 Kuningas Kustaa Vaasa saapui vuonna 1555 Suomeen lähes vuodeksi ja vietti tuosta ajasta 5 kuukautta Turun linnassa, mm. joulun 1555.

Kuninkaan läsnäolo sotajoukkoineen oli välttämätöntä Venäjän kanssa aloitetun sotatoimen vuoksi.  Suuri Venäjän sota eli Kustaa Vaasan Venäjän sota oli vuosina 15551557 käyty Kustaa I Vaasan johtaman Ruotsin ja Iivana IV Julman Venäjän välinen sota, joka päättyi 25. maaliskuuta 1557 solmittuun Moskovan rauhaan.




 
  Kustaa Vaasa Jakob Binksin muotokuvassa vuodelta 1542.

Se oli yksi tuon ajan rajasodista ja sitä kävivät pääasiassa suomalaiset Suomen aateliston johdolla. Sota osoitti muutenkin sen, että suomalaisten merkitys Ruotsin armeijassa oli kasvamaan päin. Esimerkiksi tässä sodassa muodostettiin ensimmäinen täysin suomalainen joukko-osasto, joita kolmikymmenvuotisen sodan aikana oli jo noin kaksikymmentä.



Pähkinälinna 
 
Rauha solmittiin 40 vuodeksi ilman uusia rajankäyntejä. Pähkinäsaaren rauhan raja jäi näin ollen voimaan. Seuraava sota (Pitkä viha) syttyi kuitenkin jo 1570. Suomalaisia oli mukana sodassa noin 3500 jalkamiestä ja 500 ratsumiestä. Ruotsista vahvistuksina lähetettiin 9248 jalkamiestä ja 478 ratsumiestä. Yhteensä noin 22874 jalkamiestä ja 978 ratsumiestä. Ruotsalaisten vahvistusjoukkojen tappiot olivat 723 jalkamiestä.


Kustaa Vaasa kehotti jo helmikuussa 1555 Suomen johtajia valmistelemaan hyökkäystä Pähkinälinnaan. Hänen käskystään rakennettiin Ruotsissa sotalaivoja, jotka kesällä kuljetettiin Viipuriin 3700 miehen kanssa.


 
 Viipurin linna ja kaupunginmuuri 1700-luvun alun asussaan ennen suurta Pohjan sotaa. Kaupunginmuuri torneineen näkyy rannan ja kaupungin välissä.

 Viipurin kaupunginmuuri oli Viipurin vanhan kaupunginosan ympärille rakennettu suojamuuri. Viipurin linnan käskynhaltijana 1467-80 toiminut tanskalaissyntyinen Eerik Akselinpoika Tott rakennutti sen 1470-luvulla. Muurin rakensivat samat ulkomaalaiset muurimestarit, jotka rakensivat myös Olavinlinnaa vuonna 1477. Se oli ainoa suomalaisen kaupungin suojaksi rakennettu täydellinen kaupunginmuuri.

Heinäkuussa Novgorodin ruhtinas Paletski lähetti Iivana Julman ohjeiden mukaisesti Viipuriin kirjeen, jossa hän valitti "ruotsien" Venäjän puolella tekemistä vahingoista ja ehdotti rajakokouksen pitämistä syyskuun alussa.

Koska Viipuri oli kaukana Tukholmasta, Viipurin linnalääniä hallittiin kuin itsenäistä valtakuntaa. Hämeen ja Turun linnalääneillä oli Viipuria kiinteämpi yhteys Tukholmaan ja vähemmän itsemääräämisoikeutta. Linnan ympärille kehittynyt kaupunki oli linnanherran suojeluksessa ja Viipuri oli ainoa Suomen kaupunki, jonka ympärillä oli kaupunginmuuri.



Vanhin kirjallinen lähde Suomen tieverkosta on Kustaa Vaasan sihteerin Jaakko Teitin vuosina 1555-1556 laatima luettelo yleisten teiden verkostosta.

Iivana Julma eli Iivana IV (25. elokuuta 1530 Moskova28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova) oli Venäjän ensimmäinen tsaari (keisari). Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi (ven. Иван Грозный) sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”ankaraa”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista

Suomen aateliston voimakkaasti tukemat sotavalmistelut olivat kesken, joten Viipurin linnan päällikkö Maunu Niilonpoika joutui lähettämään 23. heinäkuuta 1555 neuvottelutarjoukseen kieltävän vastauksen.


Tilanne muodostui Moskovan Venäjälle vaikeaksi, koska se oli sidottu samaan aikaan tataarisotiin. Lisäksi oli mahdollista, että Ruotsi saisi Saksalaisen ritarikunnan liittolaisekseen.

Kustaa Vaasakin oli laskenut Saksalaisen ritarikunnan varaan, mutta kun ritarikunta ei suostunutkaan taistelemaan Ruotsin rinnalla, yritti hän vielä peruuttaa sotaretken. Se oli kuitenkin jo liian myöhäistä, koska Suomen aatelisto oli valmis sotaan, ja se oli jo lähettänytkin nopeasti liikkuvan ruotsalaisilla apujoukoilla vahvistetun armeijansa Viipurista kohti Pähkinälinnaa.


 

Saksalaisen ritarikunnan vaakuna.

Saksalainen ritarikunta (lat. Ordo domus Sanctæ Mariæ Theutonicorum Hierosolimitanorum tai Ordo Teutonicus, saks. Orden der Brüder vom Deutschen Haus St. Mariens in Jerusalem tai Deutscher Orden) on alkuaan keskiaikainen kristitty ritarikunta, joka perustettiin vuonna 1190 puolustamaan ristiretkeläisiä.

Näissä merkeissä Kustaa Vaasan oli itsekin pakko lähteä mukaan rintamalle, käyttäen Turkua 13. elokuuta alkaen tukikohtanaan. Vaasa palasi joulukuun alussa Turkuun turvaan itärintamalta matkalla Ahvenanmaalle, viettäen joulun Turun linnassa. Marraskuun 21. kuningas antoi myös ensimmäisen tunnetun suomenkielisen kuninkaan julistuksen, koskien voimien keskittämistä maanpuolustukseen.



Kuningas vierailee ensimmäisen kerran Turussa elokuussa 1530 ja palaa kaupunkiin viikoksi syyskuussa, vahvistaen samalla Turun rajat. Kesäkuun 12. 1550 Vaasa perustaa Helsingin kaupungin kilpailemaan Venäjän kaupasta Räävelin kanssa, mutta hanke ei ota onnistuakseen, kun satama on liian matala kauppalaivoille ja syttyy sota Venäjää vastaan 1555-1557.

 


Suomen herttua Juhana III

Sodan vuoksi Kustaa Vaasa saapuu 13. elokuuta 1555 Suomeen lähes vuodeksi ja viettää tuosta ajasta 5 kuukautta Turussa, mm. joulun 1555. Toukokuussa 1556 hän palaa jälleen Turkuun ja poistuu 1. heinäkuuta Tukholmaan, jättäen 18-vuotiaan poikansa Juhana-herttuan Turun linnaan. Vaasa perustaa Suomen herttuakunnan 27. kesäkuuta Juhanan noustessa lääninherraksi.
Juhana asettui vuosiksi 15561563 Turkuun, jossa hän muutti puolustukseen tarkoitetun linnan renessanssipalatsiksi.




Suomen herttua oli Ruotsin kuninkaan sukulaisille tai suosikeille toisinaan myönnetty arvonimi, jota käytettiin satunnaisesti 1200-luvun lopulta 1500-luvulle. Arvonimeen yhdistyi läänityksenä annettu herttuakunta Lounais-Suomessa. 1500-luvun kuluessa tilalle tuli Suomen suuriruhtinaan arvonimi kuninkaan tai jonkun hänen lähisukulaisensa nimellisenä tittelinä.

 
Herttuana
Turussa 13-8 2017
Simo Tuomola

Ei kommentteja: