keskiviikko 9. elokuuta 2017

Vasa uppoaa

Tällä päivämäärällä 10-8 koettiin maamme pääkaupunki Tukholmassa kummia vuonna 1628 kun kuninkaan lippulaiva Vasa upposi yllättäen kaupungin edustalla neisytmatkallaan.




Vasa oli Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin lippulaiva, joka upposi 10. elokuuta 1628 aloitettuaan juuri neitsytmatkansa. Vuonna 1961 laiva nostettiin merenpohjasta. 18 vuotta laivaa ruiskutettiin säilöntäaineilla sen tilapäisessä sijaintipaikassa Wasavarvetilla. Vuodesta 1990 lähtien aluksen sijoituspaikka on ollut Vasa-museo Tukholmassa.






Tänään 10-8 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä katastrofista, jossa kuningas Kustaa II Aadolf  Vaasan kruununlaiva Vasa kaatui tuulenpuuskassa taivallettuaan Tukholman edustalla 1628 neitsytmatkaansa vain 1300 metrin verran, upoten syvyyksiin 333 vuodeksi.


Vasa oli rakennettu Tukholmassa hollantilaisen laivanrakentajan Henrik Hybertssonin johdolla. Hänellä oli apunaan puuseppiä, kuvanveistäjiä, maalareita, lasittajia, purjeentekijöitä, seppiä ja monien muiden ammattien edustajia. Vasa-laivan parissa työskenteli yhteensä neljäsataa henkilöä.


 

Laiva rakennettiin Ruotsin kuninkaan Kustaa II Adolfin käskystä. Rakentaminen kesti noin kaksi vuotta. Laivassa oli kolme mastoa, joissa oli tilaa kymmenelle purjeelle, sen korkeus mastonhuipusta köliin oli 52 metriä, pituus keulasta perään 69 metriä, ja se painoi 1 200 tonnia. Valmistuttuaan se oli yksi mahtavimmista laivoista, joita koskaan oli rakennettu.

 


Vasa-laivan oli tarkoitus olla yksi Ruotsin laivaston tärkeimmistä aluksista. Siinä oli 64 tykkiä, joista suurin osa oli 24-naulaisia (ne ampuivat 24 naulan eli 11 kilon painoisia kuulia). Ruotsilla oli noin kaksikymmentä sota-alusta, mutta yhdessäkään niistä ei ollut niin paljon tai niin painavia tykkejä kuin Vasa-laivassa.

Vasa-laiva olisi todennäköisesti purjehtinut Puolaan, joka oli vuosia ollut Ruotsin suurin vihollinen. Puolaa hallitsi kuningas Sigismund, joka oli Ruotsin kuninkaan serkku (heillä oli sama isänpuoleinen isoisä). Sigismund oli aikoinaan ollut Ruotsin sijaishallitsija, mutta hänet oli syösty vallasta katolisen uskonsa takia.


 


Kuningas halusi laivaan normaalia enemmän tykkejä. Tämä tarkoitti, että laivaan valitut mitat eivät enää olleet sopivia ja sen rakentajilla oli edessään aivan liian vaikea ongelma. Laiva rakennettiin käyttämällä korkeita kansirakenteita, ja siinä oli kaksi suljettua kantta tykkejä varten.

Laivan pohja täytettiin isoilla kivillä, jotka toimivat painolastina ja pitivät sen vakaana vedessä. Mutta Vasa oli yläosastaan liian painava ja laivassa oleva 120 tonnin painolasti oli liian vähäinen.

Vasa lähti neitsytmatkalleen 10. elokuuta 1628 Tukholman satamasta. Tarkoitus oli noutaa kauempana sijaitsevasta tukikohdasta vielä 300 miestä matkaan. Sää oli ollut tyyni, mutta kun Vasa oli ehtinyt matkata noin neljännestunnin ajan ja vajaat 1 300 metriä, äkillinen tuulenpuuska tarttui laivaa purjeisiin ja kaatoi koko sota-aluksen kello neljän ja viiden välillä iltapäivällä.


Merivesi syöksyi Vasan tykkiporteista sisään, ja alus alkoi nopeasti vajota kohti merenpohjaa

Vasan uppoamisesta kuultuaan kuningas Kustaa II Aadolf kirjoitti kirjeen, jossa hän määräsi laivan uppoamisesta vastuussa olevia rangaistaviksi. Uppoavasta laivasta pelastunut Vasan kapteeni Söfring Hansson pidätettiin, mutta todettiin syyttömäksi ja vapautettiin ilman rangaistusta.




Kustaa II vietti paljon aikaa Turussa ja täällä hänen luottomiehiinsä lukeutui mm. Klaus Laurinpoika Fleming, jolle kuningas antoi 1615 tehtäväksi uudistaa laivastonsa. Ruissalon tammimetsää parturoitiin ahkerasti Tukholman laivatelakoiden tarpeisiin ja parturointia jatkettiin vuoteen 1621, jolloin Flemingin rakennuttama viidenkymmenen sotalaivan ja sadan kuljetusaluksen laivasto purjehtii kuninkaan johdolla Riikaa piirittämään.

Ruotsin merimahdin uusi uljas lippulaiva Vasa rakennettiin 1621-1625 osaksi tuota laivastoa ja 64 kanuunoineen se oli Euroopan suurimpia sota-aluksia.



Klaus Laurinpoika Fleming eteni urallaan Ruotsin laivaston amiraaliksi ja hänen ehdotuksestaan hallitus perusti 1638 Delaware-joen suistoon Uuden Ruotsin siirtokunnan, jonne Kalmar Nyckel -alus vei sen ensimmäiset asukkaat. Siirtokunnan kuvernöörinä toimi 1643-1653 Flemingin kaveri, everstiluutnantti Juhana Printz, joka tuli hyvin toimeen intiaanien kanssa.

Printzillä oli oma osuutensa myös Vasa-laivan kohtaloissa. Kun alus 1961 nostettiin syvyyksistä, oli sen tykeistä enää jäljellä 3 kanuunaa."Miehet, jotka osasivat mennä veden alle" eli sen ajan sukelluskellon taitajat olivat onnistuneet jo 1628 nostamaan tykit syvyyksistä, yhtenä osaajana juuri Johan Printz.




Johan Printz, född 1592 som Johan Björnsson, i Bottnaryd, Småland, död 1663. Överstelöjtnant, guvernör över Nya Sverige 1642-1653 och landshövding i Jönköpings län 1658-1663,

Vasan kallisarvoiset, pronssista taotut kanuunat nostettiin hylystä sukelluskellojen avulla jo 1600-luvulla. Koska silloisella tekniikalla laivaa ei vielä kyetty nostamaan, Vasan hylyn annettiin olla rauhassa.


 


 Vasa-laivaa nostettaessa pinnalle kohosi ensimmäisenä Paavo Nurmen patsaan pienoisversio - teekkaripilalla irvailtiin ruotsalaisille.

Yksityinen tutkija Anders Franzén aloitti Vasa-laivan etsimisen 1950 luvun alussa. Tukholman saaristossa vanhempien kodin lähellä olleet hylyt olivat lapsuudesta lähtien kiehtoneet häntä.


Laivamato, Teredo navalis, joka syö puisia hylkyjä suolaisissa vesissä, ei viihdy Itämeren murtovesissä. Anders Franzén ymmärsi, mikä merkitys tällä asialla oli niille laivoille, jotka olivat uponneet Itämereen, ja vuonna 1956 hän löysi Vasa-laivan uudelleen.


Sukelluskellon toimintaperiaate on tunnettu jo antiikin ajoista. Pian Vasa-laivan tapahtuneen uppoamisen jäleen 1628, hylylle laskeuduttiin sukelluskellolla.

 

Vasa-laivan noston mukana löydettiin yli 14 000 irrallista puista esinettä, joista 700 oli veistoksia. Nämä käsiteltiin säiliöntäainein yksitellen ja asetettiin sitten takaisin laivaan alkuperäisille paikoilleen. Tehtävä oli kuin valtavan palapelin kokoamista.




Vasa-museon kokoelmissa voi törmätä myös laivan alkuperäisen miehistön jäseniin.


Klaus Laurinpoika Flemingin merellinen taival päättyi 1644, kun hänen johtamansa 46 aluksen laivasto kohtasi meritaistelussa Tanskan kuningas Kristian IV:n laivaston. Yhteenotossa Louhisaaressa syntynyt Fleming haavoittui kuolettavasti.


Upoksissa
Turussa 10-8 2017
Simo Tuomola

Ei kommentteja: