Sten Sture vanhempi tuntemattoman taiteilijan maalauksessa
Sten Sture vanhempi (1440–1503) toimi Ruotsin valtionhoitajana vuosina 1470–1497 ja 1501–1503.
Sten Sture oli 1497 alennettu valtionhoitajan roollsta kuninkaan hovimestarin asemaan, mutta sai seuraajaltaan Tanskan kuningas Hannulta palveluksistaan palkkiona sentään läänityksekseen Turun linnan ja sen myötä koko Suomen.
Vuonna 1493 Tanska oli solminut yllättävän liittosopimuksen pitkään Ruotsin kanssa vihollisuuksissa olleen Venäjän kanssa. 1495 alkoi sota Ruotsin ja Venäjän välillä, ns. vanha viha, johon liittyi Viipurin piiritys ja merkillinen Viipurin pamaus. Rauha solmittiin 1497, mutta se oli hatara. Tanskan kuningas Hannu julisti Ruotsille sodan lähes heti Venäjän kanssa solmitun rauhanteon jälkeen.
Olaus Magnus on kuvannut vuonna 1539 Carta marinassa Viipurin pamauksen tulivuoren kaltaiseksi.
Viipurin pamaus on kansantarinan mukaan suuri räjähdys, joka 30. marraskuuta 1495 käänsi pakosalle Venäjän sotaväen, joka oli juuri valloittamaisillaan Viipurin. Kansantarinoiden mukaan puolustusta johtanut Knut Posse olisi aikaansaanut Viipurin pamauksen jonkinlaisella räjähtävällä seoksella
Knut Jönsson Posse (n. 1440–1500) oli ruotsalainen soturi, joka muistetaan Suomessa Viipurin linnan menestyksekkäästä puolustamisesta venäläisiä vastaan vuonna 1495. Knut Possen kerrotaan myös olleen Viipurin pamauksen kansantarinan tapahtumien takana. Knut Posse oli Jöns Lage Possen ja Märta Knutsdotterin (Tre Rosor) poika. Knut Posse on haudattu Turun tuomiokirkkoon.
Wiipurin piirityksen jälkeen Knut Posse päätti kostaa venäläisille. Seuraavana vuonna hän purjehti Ivangorodiin valloitaen ja polttaen linnan kuuden tunnin piirityksen jälkeen. Vuonna 1497 hänen lopulta onnistui neuvotella noin viisikymmentä vuotta kestävä rauha Novgorodissa.
Hannu pääsi sodassa niskanpäälle ja Sture tunnusti hänen asemansa Ruotsin hallitsijana 1497. Hannun suosio Ruotsissa laski, kun tiedot tämän tekemistä sopimuksista Venäjän kanssa tulivat ilmi, ja loppuvuodesta 1501 Hannu syrjäytettiin ja Sture palasi valtionhoitajaksi elämänsä jäljellä oleviksi vuosiksi.
Mutta palataan Annan häihin 10-9 1498. Piispana meillä vaikuttaa Magnus Nicolai, Maunu III Särkilahti. Tuomiokapituli valitsi hänet Suomen piispaksi 17.3.1489 ja paavi vahvisti vaalin ilman, että electuksen oli tarpeen itse käydä Roomassa. Särkilahti toimi vuoden 1495–1497 Venäjää vastaan käydyn sodan (vanha viha) estämiseksi, mutta koska ei onnistunut siinä, hän tuki Knut Possea. Hän johti Suomen puolustusta.
Vieraaksi häihin on saatu mukaan koko Turun kerma kaupunginvouti ja pormestari Didrik Hanssonin johdolla, vaikka hän onkin saanut itsevaltiaan ottein toimien kaupungin porvarit itseään vastaan. No häissä ja päissä riidat hetkeksi unohtuu, kun maljat korotetaan arvovaltaisessa seurassa Henrikille ja Annalle. Kippis ja kulaus!
Henrik Eriksson Bitz; syntynyt noin 1470, Ritari 1497, kuollut noin 1505.
Hänen puolisokseen vihittiin 10 syyskuuta 1498 Anna Hansdotter Tott, syntynyt 1478, kuollut 1549, vanhemmat - Hans Åkesson Tott af Skedebo ja Kristiina Eriksdotter Gyllenstierna.
Tott af Skedebo
Näissä Sten Sturen isännöimissä häissä Anna saa siis puolisokseen Henrikin, jonka äiti on turkulainen Metta Olofsdotter Tawast, joka oli mennyt naimisiin laamanni Erik Henriksson Bitzin kanssa ja saanut kolme lasta; Annan, Andersin ja Henrikin 1470.
Ja mikäs oli Annan naimisiin mennessä, kun mieskin oli juuri lyöty ritariksi. Ja omakin sukupuu oli komea; Tott af Skedebo ja Gyllenstierna.
Mahtihäissä mukana
Turussa 10-9 2014
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti