1957 – Jean Sibelius, suomalainen säveltäjämestari (Finlandia) (s. 1865).
Sibeliuksen hauta Ainolassa.
Mies syntyi Hämeenlinnassa ja vaikutti Helsingissä, mutta silti Sibelius-museo löytyy Turusta, katsotaanpas miksi.
Johan Christian Julius "Jean" / "Janne" Sibelius (8. joulukuuta 1865 Hämeenlinna – 20. syyskuuta 1957 Ainola, Järvenpää) oli suomalainen kansallisromanttisen taidemusiikin säveltäjä. Sibelius on kansainvälisesti tunnetuin ja esitetyin suomalainen säveltäjä. Sibeliuksen arvostetuimpia teoksia ovat seitsemän sinfoniaa, sinfoniset runot sekä viulukonsertto.
Jean Sibelius vuonna 1890.
Sibelius-museon näyttelytoiminta liittyy Suomen ruotsinkielisen yliopiston Åbo Akademin musiikkitieteen oppiaineeseen ja musiikkihistorialliseen arkistoon.
Sibelius-museo on Suomen ainoa varsinainen musiikkimuseo. Aluksi museo toimi eri rakennuksissa Åbo Akademin korttelissa, mutta sen jälkeen, kun uusi museorakennus vihittiin käyttöön vuonna 1968, on Sibelius-museo sijainnut nykyisellä paikallaan; museo sijaitsee Woldemar Baeckmanin piirtämässä tyylikkäässä rakennuksessa, joka on eräs 1960-luvun modernismin omaperäisimmistä luomuksista.
Sibelius-museon sisäänkäynti.
Museon perusta luotiin vuonna 1926, kun Otto Anderssonista tuli vastaperustetun musiikkitieteen ja kansanrunoudentutkimuksen professuurin ensimmäinen viranhaltija Åbo Akademissa. Professori Andersson keräsi seminaarikirjaston yhteyteen musiikkitieteellistä ja musiikkihistoriallista materiaalia, joka koostui nuoteista, soittimista, kirjeistä ja kuvista.
Näin saivat alkunsa nk. ”Åbo Akademin musiikkihistorialliset kokoelmat”, millä nimellä niitä kutsuttiin vuoteen 1949 saakka, jolloin nimi Jean Sibeliuksen suostumuksella muutettiin Sibelius-museoksi.
Andersson, Otto Emanuel (f. 27/4 1879 Vårdö, d. 27/12 1969 Åbo), musikforskare och folklorist, professor i musikvetenskap och folkdiktsforskning vid Åbo Akademi 1926—46, dess rektor 1929—36.
Kun Suomeen ollaan suunnittelemassa erillistä populaarimusiikin museota, olisi Turun oltava asiassa aktiivinen ja vaalittava omia historiallisia perinteitään ja muistettava siinä mm. Ruisrockin historiallinen osuus maamme musiikkikentässä. Kuvassa: Andersson, Otto Emanuel. Kukapa olisi tämän ajan Otto ja lähtisi kokoamaan populaarimusiikin museota juuri Turkuun.
Suomeen kaavaillaan populaarimusiikin museota
Suomesta puuttuu yhä valtakunnallinen musiikin erikoismuseo. Tilanteen
korjaamiseksi halutaan perustaa museo, joka keskittyisi alan
aineiston tallentamiseen. Maailmalla vanhimmat ja kattavimmat
musiikkimuseot ovat soitinmuseoita.
– Kyllä tällä hetkellä ajatellaan, että museon painopiste olisi 1900-luvun musiikin eri ilmiöissä ja keskeisesti sähköisessä musiikkituotannossa.
Musiikkimuseon taustavaikuttajat tulevat populaarimusiikin puolelta, kertoo Pekka Nissilä.
– Populaarimusiikkia on kartoitettu ja arkistoitu heikosti. Sillä puolella ei myöskään ole niin voimakkaita instituutioita kuin klassisen puolen vaikkapa kunnalliset orkesterit ja Kansallisooppera. Toisaalta musiikin merkittävimpiä kehitysnäkymiä on ollut juuri sähkön tuleminen musiikin tuottamiseen ja esittämiseen. Se on ollut varmaankin keskeisin syy museosuunnittelun aloitukseen.
Aineistoa musiikkimuseo saisi yksityiskokoelmista tai jäämistöistä.
– Sellaisia yritetään tietenkin kerätä keskitetysti. Jazz ja Pop -arkisto on ottanut vastaan lahjoituksia, ja yksittäisiä esineitä on tarttunut sieltä täältä. Suunnitelmallinen arkistomateriaalin kerääminen on kuitenkin tekemättä, toisin kuin esimerkiksi elokuvan puolella, toteaa Nissilä.
Musiikkimuseolle pyritään perustamaan taustaorganisaatio tämän vuoden aikana. Museolle aiotaan hakea myös valtion ja kunnan rahoitusta, vaikka ylläpitäjä olisi yksityinen säätiö.
Radion kulttuuriuutiset / Katri Henriksso.
Jannella on omat yhteytensä myös Turun Museokeskuksen historiassa. Kun Historiallinen museo perustettiin Turkuun 1881, oli intendentin virkaan 7 hakijaa ja valituksi tuli Jannen lapsuudenpiiristä Walter von Konow.
Ruotsia äidinkielenään puhunut Janne siirrettiin 1874 Lucina Hagmanin suomenkieliseen valmistavaan kouluun, koska hänen oli opittava suomea päästäkseen Hämeenlinnan normaalilyseoon. Hämeenlinna oli ajankohtaan nähden hyvin harvinainen suomalaiskaupunki: siellä saattoi lukea ylioppilaaksi suomeksi, mutta ei ruotsiksi.
"Janne" Sibelius nuorena lyseolaisena.
Jannen parhaaksi koulukaveriksi tuli Walter von Konow Lahisten kartanosta Sääksmäeltä. Jannen mielikuvituksen avulla pojat kavereineen improvisoivat satunäytelmiä ja muodostivat pienen lapsiorkesterin, jonka soittimiin kuului ”triangeleja, huuliharppuja, savikukkoja ja kelloja”. Janne johti esityksiä pianon äärestä.
Janne osasi soittaa ja Walter suunnitteli pukuja ja teki kuvaelmia. Pukeuduttiin vanhoihin vaatteisiin ja matkittiin jotakin taulua tai kuvailtiin jotakin runoa. Muut saivat sitten arvuutella, mitä milloinkin tavoiteltiin.
Jean harrasti lapsesta saakka musiikkia sisarustensa kanssa. Todennäköisesti n . 15-vuotiaana viululle ja sellolle sävelletty impressiotyyppinen "Vesipisaroita" (Vattendroppar) on hänen ensimmäisiä sävellyksiään.
Myöhemmin Janne myös sävelsi naiskuoroesityksiä von Konowin teksteihin:
Kotikaipaus
Naiskuorolle. Sanat Walter von Konow. Valmistui 1902.
Kantaatti (Härliga gåvor)
Naiskuorolle. Sanat Walter von Konow. Valmistui 1911.
Sävelten tiellä
Turussa 20-9 2014
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti