Johan Julin (26. syyskuuta 1752 Västerås – 1820 Turku) oli tunnettu apteekkari ja luonnontutkija joka vaikutti Oulussa ja Turussa. Ansioistaan hänet nimitettiin Ruotsin tiedeakatemian jäseneksi 1791 hänen esitettyään useita tutkimuksia akatemian julkaisuissa. Hänet tunnetaan myös Pohjoismaiden ensimmäisen kuumailmapallon rakentajana ja lennättäjänä (1784).
1784 – Apteekkari Johan Julin teki Pohjoismaiden ensimmäisen miehittämättömän kuumailmapallolennon Oulussa. Vain siis vuoden kuumailmapallon keksijöiden ensimmäisen julkisen lennon jälkeen ja kuukautta ennen kuin pallokeksintö esiteltiin maan pääkaupungissa, Tukholmassa.
Montgolfierin veljekset olivat ranskalaiset Joseph-Michel Montgolfier, usein Joseph Montgolfier, ja Jacques-Étienne Montgolfier, usein Étienne Mongolfier, jotka rakensivat vuonna 1783 ensimmäisen kuumailmapallon. Ilmapallo sai heidän mukaansa nimekseen Montgolfière. Pallo oli kangaspäällysteinen ja kori oli tehty rottingista.
Ensimmäisen julkisen lentonsa pallolla he tekivät 4. kesäkuuta 1783 saadakseen keksinnön nimiinsä. Lennon pituus oli 2 km ja se kesti 10 minuuttia. Arvioitu korkeus oli 1 600-2 000 m.
Vastavalmistuneena proviisorina Julin hoiti apteekkia Tukholmassa vuoteen 1782. Sieltä hän muutti Uppsalaan, missä osallistui yliopistossa luonnontieteellisille luennoille, kunnes hänet samana vuonna kutsuttiin Uuteenkaarlepyyhyn perustamaan sinne apteekkia.
Suoritettu apteekkarintutkinto oikeutti hänet Uudenkaarlepyyn apteekkia koskevaan privilegioon 11. heinäkuuta 1782. Oulussa hoiti apteekkia Jakob Karberg, jonka kuoltua Julinia kehotettiin muuttamaan Ouluun ottaakseen apteekkarinoikeudet siellä.
Kun tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi seurueineen kulki Oulun kautta kesäkuussa 1799 matkallaan Nordkapille, liittyi Julin seurueeseen ja kulki sen mukana Tornionjoelle, mistä palasi takaisin. Matkalla hän opasti Acerbia ja auttoi häntä keräämään näytteitä paikallisesta luonnosta.
Erityisesti Julinin puoliso Albertina oli suosittu kaupungin seurapiirissä ja vierailijoiden keskuudessa. Sosiaalisen elämän huipputapahtumia oli kuningas Kustaa III:n kunniaksi 29. elokuuta 1784 järjestetty juhla, jonka yhtenä ohjelmanumerona Julin lennätti valmistamaansa, kuninkaan monogrammilla koristettua kuumailmapalloa.
Oulussa pidettiin 29.8.1784 kuningas Kustaa III:n onnellisen paluun ja terveyden palautumisen johdosta juhlajumalanpalvelus ja porvarien juhla. Te Deumia laulettaessa ammuttiin 128 kunnialaukausta. Satamassa olleet juhlaliputetut alukset vastasivat kunnialaukauksiin.
Te Deum on vanha kristillinen hymni. Suomeksi teksti alkaa "Sinua, Jumala, me ylistämme / Sinua, Herra, me kunnioitamme".
Kustaa III (13. tammikuuta (juliaaninen kalenteri), 24. tammikuuta (gregoriaaninen kalenteri) 1746 – 29. maaliskuuta 1792) oli Ruotsin kuningas 1771–1792. Hän palautti ylimmän hallitusvallan säädyiltä kuninkaalle, edisti kulttuuria, kävi sodan Venäjää vastaan (ns. Kustaan sota, 1788–90), joutui konfliktiin aateliston kanssa ja tuli murhatuksi.
Kustaa III haarniskassa 1773.
Apteekkari Julin oli valmistanut kuumailmapallon ja tämä kuninkaan nimikirjaimilla koristettu pallo, ilmeisesti ensimmäinen Suomessa, lähetettiin ilmaan maaherran, kaupungin säätyläisten ja asukkaiden ollessa todistamassa tapausta. Kun ilmapallo kaikkien ihmeeksi nousi korkealle, kohotettiin kuninkaalle eläköönhuutoja.
Tapaus oli puheenaiheena erityisesti sen vuoksi, että veljekset Montgolfier olivat juuri edellisenä vuonna lähettäneet pallonsa Pariisissa 2000 metrin korkeuteen. Tukholma näki ensimmäisen kuumailmapallonsa vasta kuukautta myöhemmin, silloin kuninkaallisten läsnä ollessa.
Oulun kaupungin viranomaisilta kutsun saatuaan Julin osti vuonna 1783 Oulun apteekin apteekkari Karbergin perikunnalta. Asioiden taloudellisen puolen hoitamista helpotti se, että Julin solmi heinäkuussa 1783 avioliiton apteekkari Karbergin tyttären Albertinan kanssa.
Avioparin kahdesta pojasta tuli apteekkareita ja merkittäviä teollisuuden uranuurtajia maassamme. He olivat Johan (John) Jacob Julin (1787–1853, myöhemmin von Julin) ja Erik Julin (1796–1874). Heistä edellisen tytär Helene von Julin oli Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimin äiti.
Johan Julin muutti vuonna 1814 Turkuun ostettuaan apteekkari Freudenthalilta Turun (I) kaupunginapteekin ja sai erioikeuden siihen jo samana vuonna. Julinille myönnettiin asessorin arvonimi myös vuonna 1814. Hänen pojistaan Johan (John) Jacob Julin (myöh. von Julin) (1787–1853) oli siirtynyt Turkuun jo vuonna 1811, jolloin hän sai haltuunsa Turun akatemian apteekin.
Muutama kuukausi Johan Julinin Turkuun muuton jälkeen vuonna 1814 Hämeenlinnan II apteekin omistaja Henrik Kjöllerfeldt anoi oikeutta saada perustaa kolmannen apteekin Turkuun. Hänen pari vuotta Hämeenlinnassa toiminut apteekkinsa ei ollut nimittäin kannattava. Isä ja poika Julin vastustivat asiaa ja vetosivat privilegioihinsa kaupungin ja akatemian apteekkareina, mutta siitä huolimatta Kjöllerfeldtin anomukseen suostuttiin.
Viisi vuotta aikaisemmin konsistori oli katsonut täysin sopimattomaksi, että joku tarjoutui ilman viranomaisten kutsua kolmanneksi apteekkariksi Turkuun. Konsistorin asenne ei voinut mitenkään johtua epäluottamuksesta ainakaan Johan Julin vanhempaa kohtaan, sillä hän nautti kyllä akatemian arvonantoa.
G. S. Sergejev, Turku vuonna 1811.
Turun (I) kaupunginapteekki siirtyi Johan Julinin kuoltua vuonna 1820 perikunnan haltuun ja sen hoitajana toimi hänen toinen poikansa Erik Julin, (1796–1874). Tämä lunasti apteekin itselleen vuonna 1826 ja sai siihen erioikeuden vuonna 1827. Pian sen jälkeen Turun kaupungin palo tuhosi apteekin ja myös kaupungin muut kaksi apteekkia.
Johan Julinin hautapaikka löytyy Turusta Maarian hautausmaalta alttarimaisine valurautaisine muistomerkkeineen, Erik Julin on haudattu Turun vanhalle hautausmaalle, muistomerkkinä valurauta-aita, jossa tekstilaatta (V.3.5.6.72).
Taivastellen
Turussa 26-9 2014
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti