Tänään 26-9 tulee kuluneeksi tasavuosia Johan Julinin syntymästä 1752:
Johan Julin (26. syyskuuta 1752 Västerås – 1820 Turku) oli tunnettu apteekkari ja luonnontutkija joka vaikutti Oulussa
ja Turussa. Ansioistaan hänet nimitettiin Ruotsin tiedeakatemian
jäseneksi 1791 hänen esitettyään useita tutkimuksia akatemian
julkaisuissa. Hänet tunnetaan myös Pohjoismaiden ensimmäisen kuumailmapallon rakentajana ja lennättäjänä (1784).
1784 – Apteekkari Johan Julin teki Pohjoismaiden ensimmäisen miehittämättömän kuumailmapallolennon Oulussa.
Vain siis vuoden kuumailmapallon keksijöiden ensimmäisen julkisen
lennon jälkeen ja kuukautta ennen kuin pallokeksintö esiteltiin maan
pääkaupungissa, Tukholmassa.
Montgolfierin veljekset olivat ranskalaiset Joseph-Michel Montgolfier, usein Joseph Montgolfier, ja Jacques-Étienne Montgolfier, usein Étienne Mongolfier, jotka rakensivat vuonna 1783 ensimmäisen kuumailmapallon. Ilmapallo sai heidän mukaansa nimekseen Montgolfière. Pallo oli kangaspäällysteinen ja kori oli tehty rottingista.
Ensimmäisen julkisen lentonsa pallolla he tekivät 4. kesäkuuta 1783
saadakseen keksinnön nimiinsä. Lennon pituus oli 2 km ja se kesti 10
minuuttia. Arvioitu korkeus oli 1 600-2 000 m.
Vastavalmistuneena proviisorina Julin hoiti apteekkia Tukholmassa vuoteen 1782. Sieltä hän muutti Uppsalaan, missä osallistui yliopistossa luonnontieteellisille luennoille, kunnes hänet samana vuonna kutsuttiin Uuteenkaarlepyyhyn perustamaan sinne apteekkia.
Suoritettu apteekkarintutkinto oikeutti hänet Uudenkaarlepyyn apteekkia koskevaan privilegioon 11. heinäkuuta 1782. Oulussa hoiti apteekkia Jakob Karberg, jonka kuoltua Julinia kehotettiin muuttamaan Ouluun ottaakseen apteekkarinoikeudet siellä.
Kun tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi seurueineen kulki Oulun kautta kesäkuussa 1799 matkallaan Nordkapille, liittyi Julin seurueeseen ja kulki sen mukana Tornionjoelle, mistä palasi takaisin. Matkalla hän opasti Acerbia ja auttoi häntä keräämään näytteitä paikallisesta luonnosta.
Erityisesti
Julinin puoliso Albertina oli suosittu kaupungin seurapiirissä ja
vierailijoiden keskuudessa. Sosiaalisen elämän huipputapahtumia oli
kuningas Kustaa III:n kunniaksi 29. elokuuta 1784 järjestetty juhla, jonka yhtenä ohjelmanumerona Julin lennätti valmistamaansa, kuninkaan monogrammilla koristettua kuumailmapalloa.
Oulussa
pidettiin 29.8.1784 kuningas Kustaa III:n onnellisen paluun ja
terveyden palautumisen johdosta juhlajumalanpalvelus ja porvarien
juhla. Te Deumia laulettaessa ammuttiin 128 kunnialaukausta.
Satamassa olleet juhlaliputetut alukset vastasivat
kunnialaukauksiin.
Te Deum on vanha kristillinen hymni. Suomeksi teksti alkaa "Sinua, Jumala, me ylistämme / Sinua, Herra, me kunnioitamme".
Kustaa III (13. tammikuuta (juliaaninen kalenteri), 24. tammikuuta (gregoriaaninen kalenteri) 1746 – 29. maaliskuuta 1792) oli Ruotsin kuningas 1771–1792. Hän palautti ylimmän hallitusvallan säädyiltä kuninkaalle, edisti kulttuuria, kävi sodan Venäjää vastaan (ns. Kustaan sota, 1788–90), joutui konfliktiin aateliston kanssa ja tuli murhatuksi.
Kustaa III haarniskassa 1773.
Apteekkari
Julin oli valmistanut kuumailmapallon ja tämä kuninkaan
nimikirjaimilla koristettu pallo, ilmeisesti ensimmäinen Suomessa,
lähetettiin ilmaan maaherran, kaupungin säätyläisten ja asukkaiden
ollessa todistamassa tapausta. Kun ilmapallo kaikkien ihmeeksi nousi
korkealle, kohotettiin kuninkaalle eläköönhuutoja.
Tapaus oli
puheenaiheena erityisesti sen vuoksi, että veljekset Montgolfier
olivat juuri edellisenä vuonna lähettäneet pallonsa Pariisissa 2000
metrin korkeuteen. Tukholma näki ensimmäisen kuumailmapallonsa vasta
kuukautta myöhemmin, silloin kuninkaallisten läsnä ollessa.
Oulun
kaupungin viranomaisilta kutsun saatuaan Julin osti vuonna 1783
Oulun apteekin apteekkari Karbergin perikunnalta. Asioiden
taloudellisen puolen hoitamista helpotti se, että Julin solmi
heinäkuussa 1783 avioliiton apteekkari Karbergin tyttären Albertinan
kanssa.
Avioparin kahdesta pojasta tuli apteekkareita ja
merkittäviä teollisuuden uranuurtajia maassamme. He olivat Johan (John) Jacob Julin (1787–1853, myöhemmin von Julin) ja Erik Julin (1796–1874). Heistä edellisen tytär Helene von Julin oli Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimin äiti.
Johan
Julin muutti vuonna 1814 Turkuun ostettuaan apteekkari
Freudenthalilta Turun (I) kaupunginapteekin ja sai erioikeuden
siihen jo samana vuonna. Julinille myönnettiin asessorin arvonimi
myös vuonna 1814. Hänen pojistaan Johan (John) Jacob Julin (myöh.
von Julin) (1787–1853) oli siirtynyt Turkuun jo vuonna 1811, jolloin
hän sai haltuunsa Turun akatemian apteekin.
Muutama kuukausi Johan Julinin Turkuun muuton jälkeen vuonna 1814
Hämeenlinnan II apteekin omistaja Henrik Kjöllerfeldt anoi oikeutta saada
perustaa kolmannen apteekin Turkuun. Hänen pari vuotta Hämeenlinnassa toiminut
apteekkinsa ei ollut nimittäin kannattava. Isä ja poika Julin vastustivat
asiaa ja vetosivat privilegioihinsa kaupungin ja akatemian apteekkareina,
mutta siitä huolimatta Kjöllerfeldtin anomukseen suostuttiin.
Viisi vuotta
aikaisemmin konsistori oli katsonut täysin sopimattomaksi, että joku tarjoutui
ilman viranomaisten kutsua kolmanneksi apteekkariksi Turkuun. Konsistorin
asenne ei voinut mitenkään johtua epäluottamuksesta ainakaan Johan Julin
vanhempaa kohtaan, sillä hän nautti kyllä akatemian arvonantoa.
G. S. Sergejev, Turku vuonna 1811.
Turun
(I) kaupunginapteekki siirtyi Johan Julinin kuoltua vuonna 1820
perikunnan haltuun ja sen hoitajana toimi hänen toinen poikansa Erik
Julin, (1796–1874). Tämä lunasti apteekin itselleen vuonna 1826 ja
sai siihen erioikeuden vuonna 1827. Pian sen jälkeen Turun kaupungin
palo tuhosi apteekin ja myös kaupungin muut kaksi apteekkia.
Johan Julinin hautapaikka löytyy Turusta Maarian hautausmaalta
alttarimaisine valurautaisine muistomerkkeineen, Erik Julin on haudattu
Turun vanhalle hautausmaalle, muistomerkkinä valurauta-aita, jossa
tekstilaatta (V.3.5.6.72).
Taivastellen
Turussa 26-9 2014
Simo Tuomola
torstai 25. syyskuuta 2014
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti