Jälkiparatiisissa

Tänään 14-8 tulee kuluneeksi tasavuosia runoilija Frans Mikael Franzénin kuolemasta Härnösandissa vuonna 1847.

Franz Mikael Franzén (9. helmikuuta 1772 – 14. elokuuta 1847) oli suomalainen runoilija.




Frans Michael Franzén porträtterad 1823 av Johan Gustaf Sandberg

Henkilötiedot

Nimimerkit: F-n

Syntynyt
9.2.1772 Oulu

Franzén on ensimmäinen Oulua kuvannut runoilija. Hän kuvasi synnyinkaupunkiaan monissa runoissaan, mm. vanhimmassa säilyneessä, 14-vuotiaana kirjoittamassaan De långa skuggor. Suorasanaista Oulun kuvausta on omaelämäkerrallisessa teoksessa Till min biografi.

Kuollut
14.8.1847 Härnosand

Koulutus
Yo 1785. FM 1789 Turun akatemiasta. Pappisvihkimys 1803, teol.toht. Uppsalan yliopistosta 1818.

Ammatti
Kaunopuheisuuden dosentti 1792. Turun akatemian kirjastonhoitaja 1795-, oppihistorian professori 1798-, historian ja moraalin professori 1801-1811. Paimion kirkkoherra 1803; Kumlan kirkkoherra 1811-1824; rovasti 1812, lääninrovasti 1820, Tukholman Klaran kirkkoherra 1824-1834; Härnösandin piispa 1831-. Pappissäädyn valtiopäiväedustaja. Toimitti Åbo Tidningar-lehteä 1794 sekä 1802-1807.

Franzén syntyi oululaiseen kauppiasperheeseen. Jo nuorena hänet huomattiin kirjallisesti lahjakkaaksi, ja hänestä tuli aikansa lapsitähti. Hän kirjoitti ylioppilaaksi jo 13-vuotiaana, 17-vuotiaana hänestä tuli maisteri ja 20-vuotiaana dosentti.




Franz Mikael Franzén Fredrika Bremerin maalauksessa.

Parhaiten hänet kuitenkin tunnettiin runoilijana, joka vaikutti merkittävästi Runebergiin ja Topeliukseen. Hän myös sepitti rationalistisessa hengessä virsiä, joita on edelleen suomalaisessakin virsikirjassa: numerot 5, 234, 392, 562, 588. Lisäksi hän kirjoitti juomalaulun Glädjens ögonblick.

1790-luvulla Franzén oli kenties suosituin suomalainen runoilija. Hänen parhaimpia teoksiaan lienee runoelma Människans anlete.


Franzén teki 1790-luvun puolivälissä matkan Pariisiin. Kotimaahan palattuaan hän toimi Turun akatemian kirjastonhoitajana ja otti 1798 hoitaakseen kirjallisuushistorian professorin viran. Myöhemmin hän otti vastaan pappisviran. Vuonna 1811 hän muutti Ruotsiin ja toimi siellä muun muassa Ruotsin akatemian jäsenenä.

Franzén oli myös jonkin aikaa Åbo tidning -julkaisun päätoimittajana.

 

FRANZÉNIN PROMOOTIORUNO

 

F. M. Franzén: Verser til de, vid Åbo Academie. Åbo: tryckt i Frenckellska tryckeriet 1792 22.6.1792 päivätty Verser til de, vid Åbo academie on Frans Mikael Franzénin laatima, 26 oppineelle herralle omistettu maisteripromootioruno. Vasta 20-vuotias Franzén (1772-1847) oli runon kirjoittamisen aikaan juuri nimitetty kaunopuheisuuden dosentiksi. Oppineisuuden sijaan hän tähdentää velvollisuudentuntoa ja uskoa uuteen, Ranskan vallankumouksen jälkeiseen aikaan.

5-4-3-2-1-0

Tänään 9-2 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun kieltolaki 1932 kumottiin käydyn kansanäänestyksen perusteella Suomessa; eduskunnan hyväksyttyä 9.2. uuden väkijuomalain, joka astui voimaan 5.4.1932, Alkojen avatessa ovensa klo 10: 5-4-3-2-1-0.

Tänään vietämme myös suomalaisen runoilijan Frans Mikael Franzénin 1772 syntymäpäivää. Hänkin oli numeromiehiä; 5, 234, 392, 562, 588. Nuo hänen virsistään löytyvät vielä nykyisestä virsikirjasta, mutta kyllä myös lasinen virsikirja oli miehelle tuttu. Hän oli iloinen ja vilkas seuramies ja tuottelias juomalaulujenkin tekijä.


 
Yksi hänen kirjoittamistaan juomalauluista on:

Glädjens ögonblick

text: F.M. Franzén (1772-1847)
musik: O. Åhlström (1756-1835)

Sörj ej den gryende
dagen förut.
Njut av den flyende
varje minut.

Rosornas doft,
druvornas ånga
skynda att fånga:
yngling, de vissna, du själv är ett stoft.

Fatta det blinkande
glaset förnöjd.
Sjung om den vinkande
kärlekens fröjd;
men då du ler
munter för dagen,
skräm ej behagen.

Flydda en gång, de ej följa dig mer.
Dock ur den sparade
ungdomens bål!
drick den bevarade
oskuldens skål!

Glädje och dygd
elda varannan:
Kransad om pannan
vishetens skämtar i vinrankans skygd.

Klinga med roliga
vänner i lag!
Tryck den förtroliga
handen i dag!

Kanske du den
aldrig mer trycker:
Härjaren rycker
brud ifrån brudgum och vän ifrån vän.

Glad må du somna i
graven, du ock:
känslorna domna i
tiden ändock.

Efter en kväll
måttligen njuten,
hjärtligen sluten,
sover man roligt och vaknar man säll

Niinpäs: Älä sure ennalta huomista päivää ...



 
Ja melkoisen kuuluisa on myös:

Champagnevinet

Drick! de förflyga de susande
 Perlorna: Drick!
Skynda! Det ljufva, det ädla, det höga
 Söker du fåfängt, se’n anden förgick.
Dåren, som fäste vid skummet sitt öga,
 Vatten, blott vatten, på läpparne fick.

Njut! de försvinna, de tjusande
 Stunderna: njut!
Ytterst förfinade, känslan och löjet
 Reta och domna i samma minut.
Snappa i flykten behaget och nöjet:
 Högst är raketen, i det han går ut.

Snar är på jorden den rusande
 Glädjen, ack! snar.
Fångad af ynglingens spända förhoppning,
 Än ur en drufva, förädlad och rar,
Än från en mun, lik en ros i sin knoppning,
 Strax till sitt hem öfver molnen hon far.

H.Alfvén näitä Zénin juomalauluja aikanaan sävelteli, mutta oli Frans Mikaelin teksteillä muitakin käyttäjiä; mm. Blåsippan (op.88; kuusi laulua, no 1) , Vitsippan (no 3) ja De bägge rosorna (no 2) taipuivat Sibeliukselta sävellyksiksi.
Ei siis ihan turha jätkä.

 
Franzenin patsaan paljastustilaisuus 30. kesäkuuta 1881. Taustalla Oulun Lyseon rakennus, jossa silloin toimi Oulun ruotsalainen lyseo.

Zén - Miltoninsa lukenut:

Sobria dubitatio

Oi miksei soinut taivaan varoitus, jok' Ilmestyksen näkijälle kaikui, kun Lohikäärme, kahdesti jo lyöty, syöks maahan hävittääkseen ihmissuvun.

Noin alkaa John Miltonin kuuluisa eeppinen runoelma Paradise Lost, Kadotettu paratiisi, vuodelta 1667. Riimittömin säkein Milton tilittää siinä kristillistä näkemystä ihmisen alkuperästä ja Aatamin ja Eevan karkoituksesta Eedenin puutarhasta.



 John Milton (9. joulukuuta 1608 Lontoo – 8. marraskuuta 1674 Lontoo) oli englantilainen runoilija ja liberaalifilosofi, jonka kuuluisin teos on eeppinen runoelma Kadotettu paratiisi (Paradise Lost).

Tässä tarinassa palaamme aikansa tunnetuimpaan turkulaisrunoilijaan Frans Michael Franzéniin ja hänen läpimurtorunoonsa vuodelta 1793; Människans anlete, Ihmisen kasvot, joka alkaa Milton-sitaatilla:

The human face divine.
MILTON

Redan hann sin purpurslöja
över cederskogen höja
tidens sjätte dag.
Guldbevingad över bäcken
fjäriln flög till rosenhäcken,
kysste dess behag.


Pärlan sken i vattnets spegel;
vita glänste svanens segel
i ett skuggrikt sund;
vinet glödde rött i druvan;
öm och menlös lekte duvan
uti Edens lund.


Frans Mikael Franzén (9.2.1772-14.8.1847) oli aikansa ihmelapsi, joka aloitti opintonsa Turussa 1785 ja promovoitiin filosofian maisteriksi 1789. Hän oli kantilainen kirkonmies, joka vastusti valistuksen materialismia. Tuotannollaan hän edelsi uusromantiikkaa.

Ensimmäiset opiskeluvuotensa Turussa Franzén asusti Porthanin kotona ja sai myös vaikutteita aikansa fennofiilin näkemyksistä, joihin oleellisena kuului kriittinen "sobria dubitatio", järkevä epäily. Henrik Gabriel ei oikein pitänyt edeltäjiensä goottilaisesta historiankirjoituksesta, jossa ei juuri lähdekritiikille ollut sijaa.

Höh, mikä ihmeen lähdekritiikki. Minulle 18 4/9 27 oli Paratiisista karkoitus; vaan saivat mennä.



Jälkiparatiisissa
Turussa 14-8 2016
Simo Tuomola