1773 – Aurora-seura järjesti Suomen historian ensimmäisen julkisen konsertin Turussa.
Henrik Gabriel Porthan vuoden 1935 Suomen Punainen Ristin avustuspostimerkissä postimerkissä
Aurora-seura oli Turussa vuosina 1770-1779 toiminut isänmaallis-kirjallinen salaseura. Sen keskushenkilönä oli H. G. Porthan. Seura harrasti runoutta sekä Suomen historian, maantiedon, kielen ja talouden tutkimusta.
Seura julkaisi vuosina 1771-1778 Suomen ensimmäistä sanomalehteä Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, joka lyhentyi jokapäiväisessä käytössä Åbo Tidningariksi. Lehti ilmestyi katkoksen jälkeen vielä 1782-1785.
Eos (muinaiskreikaksi Ἠώς) eli Aurora (lat.) oli kreikkalaisessa mytologiassa jumalattareksi olennoitu aamurusko. Eos ajoi aamulla Helioksen eli auringon nelivaljakkoa.
Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, 31. tammikuuta 1776
Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo ("Erään turkulaisen seuran julkaisemia lehtiä") oli Suomen ensimmäinen sanomalehti. Se oli Aurora-seuran äänenkannattaja ja sen toimittajana oli Henrik Gabriel Porthan ja Johan Lilius. Lehti ilmestyi Turussa vuosina 1771–78 ja 1782–85. Puhekielessä lehden nimi lyhentyi nopeasti Åbo Tidningariksi. Tuon "lehtiä" voi kääntää myös muotoon "uutisia" eli Uutisia Turusta.
Tänään tulee siis kuluneeksi tasavuosia siitä, kun Porthanin
ympärille ryhmittynyt salaseura Aurora järjesti Turussa 19-8 1773 maamme
ensimmäisen julkisen konsertin.
Johan Erik Hedberg: Henrik Gabriel Porthan, 1799.
Konsertti järjestettiin vuotta aiemmin tapahtuneen Kustaa III vallankaappauksen kunniaksi, kun valistunut monarkki oli uuden hallitusmuodon myötä kaapannut vallan säädyiltä elokuussa 1772.
Kustaa III (24. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1746 Tukholma – 29. maaliskuuta 1792 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1771–1792. Hän palautti ylimmän hallitusvallan säädyiltä kuninkaalle.
Musiikkiharrastus oli Tukholmassa laajentunut jo hovin ulkopuolelle ja sinne oli 1766 perustettu salaseura Utile dulci, jonka kokouksissa musiikilla oli tärkeä rooli. Tähän seuraan kuuluivat suomalaisista mm. Carl Fredrik Fredenheim, Pehr Jusleen sekä hänen serkkunsa Henrik Gabriel Porthan.
Utile Dulci var ett framstående vittert och musikaliskt ordenssällskap i Stockholm. Sällskapet stiftades år 1766 till minne av Olof von Dalin, och hade sin sista sammankomst 1795. Namnet kommer från latinets "det nyttiga förenat med det nöjsamma", efter ett berömt Horatiuscitat. Hyöty ja huvi yhdistäen.
Elokuussa 1770 Utile dulcen esikuvan innoittamina miehet perustivat Turkuun oman salaseuransa Auroran. Se pisti pystyyn Suomen ensimmäisen sanomalehden ja käänsi sääntömuutoksen myötä 1773 huomionsa myös kansan musiikilliseen sivistykseen. Tuomiokirkon urkurille oli aikoinaan myönnetty yksinoikeus huolehtia musiikista kaupungista, eikä se herroja tyydyttänyt.
Carl Petter Lenning ei heidän mielestään hoitanut kunnolla esim. vuoden 1772 promootiomusiikkia ja niinpä Aurora-seuran vuoden 1773 sääntömuutoksessa lausutaan julkisen konserttitoiminnan syntysanat Turussa:
Hyvää musikaalista makua ei voida onnellisesti levittää, ellei Yleisö saa kuulla hyvin järjestettyjä ja esitettyjä Konsertteja; ja se kustannus, mikä tästä koituu, on kohtuuden mukaan korvattava.
Siten voi Yhdyskunnan musikaalinen luokka, tarvittaessa muiden taitavien muusikkojen avustamana, kernaimmin Yhdyskunnan omassa huoneistossa, joka siltä osin järjestetään vapaaksi, silloin tällöin esittää Yleistä musiikkia, parhaitten mestarien teoksia; joihin pilettejä voidaan myydä siihen hintaan ja tulo käyttää niihin tarpeisiin, jotka Yhdyskunta parhaaksi ja hyödyllisimmiksi havaitsee.
Sellaisia Yleisiä konsertteja ei sen vuoksi järjestetä ilman koko Yhdyskunnan suostumusta, koska myös jäsenet, lukuun ottamatta musikaalista luokkaa, maksavat pilettinsä.
Carl Petter Lenning (1711–1788) oli ruotsalais-suomalainen urkuri ja suomalaisen orkesteritoiminnan perustaja.
Ennen muuttamistaan Turkuun Lenning oli toiminut Tukholmassa hovikapellin muusikkona ja Strängnäsin tuomiokirkon urkurina. Urkujen lisäksi Lenning soitti ainakin viulua ja klaveeria. Vuodesta 1741 alkaen Lenning toimi urkurina Turun tuomiokirkossa. Hän antoi kaupungissa myös yksityisopetusta viulun ja kosketinsoitinten soitossa.
Ensimmäisen julkisen konserttinsa Aurora-seura järjesti 19.elokuuta 1773 ja Auroran lehti raportoi siitä näin:
eräs taitava ääni lauloi tätä tilaisuutta varten sävelletyn, sopivin säkeistöin varustetun aarian (en til detta tillfället componerad Aria, med tjenlige verser, af en skickelig röst blef utsungen).
Myöhempi salapoliisityö on arvioinut konsertin mahdollista sisältöä näin:
Aariaa on arveltu joko katedraalikoulun laulunopettajan Johan Lindellin tai Turussa opiskelleen runoilijan, myöhemmin mm. Joseph Martin Krausin (1756—92) suuroopperan Aeneas i Carthago libretistinä tunnetuksi tulleen Johan Henrik Kellgrenin säveltämäksi.
Johan Henric Kellgren
Luultavasti konsertissa kuultiin myös sotilaskapellimestari Johan Fredrik Jahnin (n. 1730 — n. 1791) johtaman, Auroran musikaalisen luokan jäsenistä ja sotilassoittajista koostuvan orkesterin esityksiä, kuten seuran toisessakin, 21. elokuuta 1774 järjestämässä konsertissa, joka jäi myös sen viimeiseksi. Molemmista konserteista Jahnille ja hänen sotilassoittajilleen maksettiin palkkio.
Julistuksen mukaisesti avoin konsertti pidettiin "Yhdyskunnan omassa huoneistossa" Aurajokirannassa vanhan Kirjaston edustalla sijainneessa kauppias ja laivanvarustaja Baerin kolmikerroksisessa talossa, jonka keskikerroksessa
Aurora-seura kokoontui.
Kesällä 2009 Aurora-seuran talon jäännökset löytyivät Linnankadun remontin yhteydessä.
Musisoiden
Turussa 19-8 2016
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti