Kuningas Hannu, Hans, Johannes.
Hannu (Juhana II) (1455–1513) oli Kalmarin unionin maiden unionikuningas. Hän oli Tanskan kuninkaana 1481–1513, Norjan kuninkaana 1483–1513 sekä Ruotsin ja samalla kaikkien kolmen maan kuninkaana 1497–1501.
Vuonna 1493 Hannu solmi liiton Venäjän kanssa Ruotsia ja sen valtionhoitaja Sten Sturea vastaan. Liittoa pidettiin uskonnollisista syistä ennenkuulumattomana.
Venäjän ja Ruotsin välinen sota, vanha viha, käytiin vuosina 1495–1497, ja heti rauhanteon jälkeen Hannu julisti sodan Ruotsille. Hän voitti Sten Sturen joukot Rotebron luona 1497. Sture joutui myöntämään Hannulle oikeuden kruunuun, ja sai vastineeksi koko Suomen läänikseen.
Hannu kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi 1497. Vuonna 1499 Hannu katsoi asemansa olevan niin vahva, ettei hänen tarvinnut enää suosia Sten Sturea, jolta otettiin pois Viipuri, Olavinlinna ja Turku.
Kuningas Hannun vaakuna.
Vuonna 1501 Hannun ja venäläisten tekemät sopimukset paljastuivat Ruotsin valtaneuvostolle. Tämä yhdessä sen kanssa, ettei ylimystölle ollut annettu sen mielestä riittävästi läänityksiä, johtivat Hannun syrjäyttämiseen Ruotsin kuninkuudesta 1501. Sten Sturesta tuli jälleen valtionhoitaja.
Vuonna 1504 maasäädyt kokoontuvat 3. maaliskuuta Turun Raatihuoneelle valitsemaan maalle valtionhoitajaa. Turun piispa Lauri Suurpään johdolla Svante Niilonpoika saa kannatuksen taakseen ja samalla Joosef Pietarinpoika tulee Turun linnanisännäksi puolustamaan Itämaan etuja.
Hansakauppa vahvistuu alueella ja Severin Norby tekee yhdeksän märssylaivan voimin ryöstöretken Ahvenanmaalle Kastelholmaan 1507 vieden käskynhaltija Sten Tuuresson Bielken vankina Tanskaan.
Kristian II (1481–1559) oli tanskalaissyntyinen kuningas, joka hallitsi Tanskaa, Norjaa ja Ruotsia Kalmarin unionin aikana. Hän oli Tanskan kuninkaan Hannun ja Saksin Kristiinan poika. Kristian vaikutti Tanskan kuninkaana vuosina 1513-1523.
Vuonna 1508 kuningas asettaa Tulholman saaristoon kymmenen laivaa turvaamaan maan pääkaupunkia Tukholmaa ja kauppaliikennettä merirosvoilta. Niinpä merirosvot suuntaavatkin katseensa toissaalle ja Tanskan kuningas Hansin joukot hyökkäävät lopulta perjaintaina aamuyöllä 3. elokuuta 1509 Turkuun soturipäällikkö Otto Rudin johdolla.
Otto Rud oli tanskalainen amiraali. Hänen johtamansa joukot ryöstivät Turun kaupungin vuonna 1509.
Rud haavoittui ja jäi sotavangiksi 7. heinäkuuta 1565 Klaus Hornin johtamaa ruotsalaista laivastoa vastaan käydyssä meritaistelussa.
Turun linnaa Rud ei pysty valtaamaan, mutta kaupunki saa muuten kokea kovia. Murhaaminen ja ryöstely kestää viisi päivää. Ryöstetyksi tulee myös kirkko aarteineen. Merirosvojen saaliiksi joutuu mm. Särkilahden kalkki eli Ejbyn kalkki - ehtoollismalja ja pateeni, ehtollisleipälautanen.
Piispanhiipan ja sauvan lunastukseksi vaaditaan 12 000 markkaa, samoin kaupungin polttamatta jättämisestä. Vaatimukset esitetään kaupungin raadille ja Turun piispa Johannes IV Olavinpojalle.
Johannes Olavinpoika toimi Turun piispana vuosina 1506–1510. Hänen valtakaudellaan tanskalaiset hävittivät Suomea ja välirauha Venäjän kanssa oli vaakalaudalla. Vuonna 1506 piispa lähetti sotilaita Ahvenanmaalle, tarkoituksena valloittaa se tanskalaisilta. Operaatio epäonnistui. Rauha Venäjän kanssa kuitenkin uudistettiin.
Vuonna 1512 todetaan rauhan tie välttämättömäksi, kun Sten Sture nuoremmasta tulee valtionhoitaja Svante Sturen kuoleman jälkeen. Hän solmii välirauhan Tanskan kanssa. Myös rauha Venäjän kanssa uusitaan.
Sten Sture nuorempi tuntemattoman taiteilijan maalauksessa
Sten Sture nuorempi (s. 1493 – k. 3. helmikuuta 1520) toimi Ruotsin valtionhoitajana vuosina 1512–1520. Valtionhoitajana oli hetken vuonna 1512 valtaneuvos Eerik Trolle, joka ajoi neuvotteluja Tanskan kanssa Kalmarin unionin palauttamiseksi.
Kun Svante Niilonpojan 20-vuotias poika Stenkin lupasi kannattaa neuvotteluja, teki valtaneuvosto hänestä valtionhoitajan. Todellisuudessa Stenin pyrkimyksenä oli erottaa Ruotsi unionista. Hän otti kaukaisen esiäitinsä Sture-nimen, koska se Sten Sture vanhemman kautta symboloi Ruotsin itsenäisyyspyrkimyksiä.
Sture tiesi joutuvansa ennen pitkää sotaan Tanskan kuninkaan Kristian II:n kanssa ja solmi siksi vuonna 1513 välirauhan Venäjän kanssa. Sten Sture joutui ristiriitaan arkkipiispan, Eerik Trollen pojan Kustaa Trollen kanssa, joka olisi halunnut kirkolle enemmän autonomiaa. Trolle erotettiin virastaan.
Merirosvoilua
Suomen Turussa
3-8 2016
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti