Tapahtumat liittyivät Kustaa Vaasan poikien Juhanan ja Kaarlen väliseen valtataisteluun.
Eerik XIV nousi valtaan isänsä Kustaa Vaasan kuoltua vuonna 1560. Hänen sisarpuolensa olivat Catharina (1539–1610), Cecilia (1540–1627), Anna (1545–1610) ja Elisabeth (1549–1597) ja hänen velipuoliansa olivat Juhana III (1537 - 1592), Magnus (1542–1595), Karl (1544), Sten (1546–1547) ja Kaarle IX (1550–1611).
Eerik XIV oli lahjakas ja taiteellinen. Hän oli kiinnostunut taiteesta ja musiikista, ja osasi myös monia kieliä. Kustaa Vaasa huolehti siitä, että Eerik, Juhana ja Kaarle saivat opetusta myös suomenkielessä.
Juhana-herttuan suunnitelmiin kuului suomalais-puolalaisen yhteistyön luominen, kun taas Eerik piti Puolaa vihollisena ja Venäjää ystävänä. Vuonna 1562 Juhana meni naimisiin Puolan hallitsijan sisaren Katariina Jagellonican kanssa vastoin Eerikin tahtoa. Kesällä 1563 veljesten välinen kiista koki huippunsa Eerikin lähetettyä armeijansa Suomeen kukistamaan Juhanaa.
Eerik sai valtiopäivät tuomitsemaan Juhanan kuolemaan ja lähetti 10 000 miestä piirittämään Turun linnaa. Linna antautui 12-8 1563. Juhana ja hänen puolisonsa vangittiin ja kuljetettiin Ruotsiin.
Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär, Georg von Rosenin maalaus vuodelta 1871. Kuvassa oikealla kuninkaan sihteeri Yrjänä Pietarinpoika.
Juhana-herttua joutui riitoihin kuninkaan kanssa haaveillessaan omasta valtakunnasta, johon kuuluisi Suomen lisäksi osa Baltiasta. Hänet tuomitaan 7. kesäkuuta kuolemaan kun säädyt tuomitsevat hänet avunannosta viholliselle ja vehkeilystä kuningasta vastaan.
Ruotsin ja Puolan välille syntyy sota Baltian maiden omistuksesta. Eerik XiV tarjoaa veljelleen nöyryyttäviä antautumisen ehtoja , joihin herttua ei suostu. Neuvottelut päättyvät 17. heinäkuuta ja Juhana varustaa puolustuksekseen Korppolaisvuoren, johon pääsee linnasta venesiltaa pitkin. 18. kesäkuuta Juhana pitää turkulaisille Heikinmarkkinoilla itsensä syyttömäksi vakuuttavan puheen.
Antti Sigfridinpoika Rålambin piiritysjoukot laskevat maihin Hirvensalossa ja osastot leiriytyvät Korppolaismäen juurelle Vilkkilän niitylle sekä Tallimäelle Korkeavuorelle eli nykyisen Kakolanmäen kupeeseen. Juhanalla on komennuksessaan noin 1200 miestä ja piirittäjillä Iivari Maununpojalla ja Klaus Flemingillä 12 000 miestä sekä 19 laivaa Hannu Maununpoika Björnramin komennuksessa.
Klaus Eerikinpoika Fleming (lähteissä myös Klaes tai Klas; luultavasti 1535, Parainen – 13. huhtikuuta 1597, Pohja) oli suomalainen sotapäällikkö, vapaaherra ja valtaneuvos, joka toimi 1591–1597 Suomen ja Viron käskynhaltijana ja oli tuolloin käytännössä itsenäinen sotilasdiktaattori Suomen alueella.
Klaus Fleming
Turun linnan piiritys alkaa 20. kesäkuuta ja Korppolaisvuori valloitetaan elokuun 3. päivä yöllä. Linna selviää vielä 40 valtaustikapuun voimin tehdystä hyökkäyksestä, mutta ei enää Korppolaismäeltä tulevasta tykkitulesta, jossa parissa päivässä ammutaan jopa 300 kuulaa romuttamaan varustuksia.
Tällä päivämäärällä linnan varusväen huomio kiinnitetään ensin tervalla voideltuun hevoseen, joka sytytetään tuleen ja hämmingin myötä myös hyökkäys lopulta onnistuu. Juhana antautuu 12. elokuuta ja herttuapari viedään 24. elokuuta Ruotsiin Gripsholman vankilaan.
Katariina seuraa miestään vapaaehtoisesti, eikä suostu vapauteen, vaan näyttää vihkisormustaan, jossa lukee Nemo nisi mors - Ei mikään muu kuin kuolema.
Katariina Jagellonica vankina Gripsholmin linnassa. Józef Simmlerin (1823–1868) maalaus.
Taistelu melskeessä
Turussa 12-8 2016
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti