Huipentuuko Suomen 100-vuotisjuhla vääränä päivänä?
Suomen itsenäisyyspäivä, 6. joulukuuta, oli vain yksi monista vaihtoehdoista. Eikä sitä suinkaan juhlittu vielä vuonna 1917.
31.12.2016 klo 16:12
Suomen valtiollisen itsenäisyyden
100-vuotisjuhla käynnistyy uudenvuoden aattona. Eri puolilla maata
järjestetään vuoden mittaan tuhansia tapahtumia, ja kaikki huipentuu
lopulta ensi joulukuun 6. päivänä, kun Suomi täyttää sata vuotta.
Mutta
miksi itsenäisyyttämme juhlitaan juuri 6. joulukuuta? Olisiko
vaihtoehtoisia itsenäisyyspäiviä? Voisiko olla jopa niin, ettei Suomi
olekaan 100-vuotias? Vaihtoehtoisille päivämäärille löytyy perusteensa,
sillä kysymys on ihmisten tekemistä sopimuksista.
Historian
emeritusprofessori Matti Klinge on hakenut itsenäisen Suomen
alkupistettä kauimpaa menneisyydestä. Klingen mukaan Suomi oli täysin
itsenäinen jo keskiajalla. Klinge perusteli väitettään kesällä
sillä, että suomalaiset pääsivät 1300-luvulla vaikuttamaan Ruotsin
valtakunnan valtiopäivillä ja armeijassa. Toinen varsin itsenäinen
ajanjakso oli vuonna 1809 alkanut autonomian aika Venäjän keisarikunnan
yhteydessä. Klinge arvosteli puheenvuorossaan "Suomi sata vuotta"
-iskulausetta ja halusi muistuttaa, että historiamme ulottuu paljon
pidemmälle.
6. joulukuuta on kompromissi
Kun puhutaan Suomen valtiollisesta itsenäisyydestä, joudutaan vääjäämättä keskittymään vuodenvaihteeseen 1917-1918.
Suomen
itsenäisyyspäivä on siis 6. joulukuuta. Tuolle paikalle se valikoitui
vasta marraskuussa 1919. Välissä oli sodittu traumaattinen sisällissota
ja käyty poliittinen kamppailu hallitusmuodosta, siis siitä, johtaako
Suomea kuningas vai presidentti.
Kilpailevia ehdotuksia oli kaksi. Vasemmisto olisi halunnut juhlia itsenäisyyspäivää 15. marraskuuta.
jolloin eduskunta julistautui korkeimman vallan käyttäjäksi ja katkaisi
kaikki siteet bolshevistiseksi muuttuneeseen Venäjään. Muun muassa
Matti Klinge on kannattanut tätä päivämäärää.
Porvaristo puolestaan olisi valinnut itsenäisyyspäiväksi toukokuun 16. päivän kunnioittaakseen Mannerheimin johtamien valkoisten voitonparaatia kyseisenä päivänä vuonna 1918.
Kuten usein tapahtuu, päädyttiin nytkin lopulta kompromissiin: 6. joulukuuta
1917 oli päivä, jolloin eduskunta äänestyksen jälkeen hyväksyi
esityksen itsenäisestä Suomen tasavallasta. Äänestys koski sitä,
pyydetäänkö itsenäisyydelle Venäjän vahvistusta vai ei. Itsenäisyydestä
sinällään koko eduskunta oli yksimielinen. Sen verran äänestys kuitenkin
hajotti joukkoa, että kertomuksen mukaan häviölle jäänyt vasemmisto ei
yhtynyt nuijan kopautuksen jälkeen viritettyyn Maamme-lauluun.
Valittu
päivämäärä, 6. joulukuuta, korostaa eduskunnan roolia, mikä oli etenkin
vasemmiston mieleen. Yhtä perustellusti itsenäisyyspäivää voitaisiin
kuitenkin viettää jo kahta päivää aiemmin. Suomen hallitusmuoto ja
muutama lause itsenäisyydestä olivat nimittäin P. E. Svinhufvudin
senaatin käsialaa ja jätetty eduskunnalle 4. joulukuuta.
Kieliopin isä on myös itsenäisyysmies
Toisen
historioitsijan, professori Martti Häikiön mielestä olisi täysin
perusteltua juhlia Suomen itsenäisyyttä lokakuun vallankumouksen
vuosipäivänä eli 7. marraskuuta. Häikiö vastasi Helsingin Sanomien yleisönosastossa kollegalleen Matti Klingelle:
Pietarissa
bolshevikit aloittivat seuraavana aamuna 7.11. aseellisen
vallankaappauksen. Suomen silloinen pääministeri eli senaatin
talousosaston varapuheenjohtaja E.N. Setälä on kertonut, miten samana
aamuna varhain hänelle soitti kenraalikuvernöörin apulainen Korff
ilmoittaen, että (kenraalikuvernööri) Nekrasov ei enää palaa ja että hän
itse oli luopunut toimestaan. Korffin viimeiset sanat Setälälle olivat:
”Toimikaa tarpeenne mukaan!”
Ja
Setälähän toimi. Hän otti välittömästi yhteyttä eduskunnan puhemiehiin
ja kehotti aloittamaan itsenäistymisvalmistelut. Häikiö pitää Setälän
toimintaa itsenäisyysjulistuksena ja olisi valmis juhlimaan sekä
marraskuun 7. päivä että myös suomen kieliopin isänä tunnettua E. N.
Setälää. Itsenäisyyspäivän Häikiö sen sijaan pitäisi nykyisessä
kohdassaan, jo perinteidenkin vuoksi.
Lisää
potentiaalisia itsenäisyyspäiviä saadaan, jos korostetaan sitä, milloin
ulkovallat tunnustivat Suomen itsenäisyyden. Entinen isäntävaltio
Venäjä tunnusti itsenäisyyden ensimmäisenä 31. joulukuuta
1917. Tammikuussa 1918 joukkoon liittyivät muun muassa Ruotsi, Saksa ja
Ranska. Lopullisesti Suomen itsenäisyys ja rajat tunnustettiin Tarton
rauhassa 14. lokakuuta 1920. Siinä vielä yksi perusteltu alkupäivämäärä Suomen valtiolliselle itsenäisyydelle.
Mikko Pesonen YLE kulttuuri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti