Runebergin poika

Tänään 23-12 tulee kuluneeksi tasavuosia kuvanveistäjä Walter Runebergin kuolemasta 1920 ja erään kuuluisan korvan kohtalosta 1888.

1920 – Walter Runeberg, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1838)

1888 – Vincent van Gogh leikkasi vasemman korvansa alaosan irti, vei sen ilotaloon ja antoi Rachel-nimiselle prostituoidulle.



 
 Gunnar Berndtson, Walter Runeberg, 1879


Walter Magnus Runeberg (29. joulukuuta 1838 Porvoo – 23. joulukuuta 1920 Helsinki) oli suomenruotsalainen kuvanveistäjä ja Johan Ludvig Runebergin poika. Hänen työnsä olivat aluksi ihanteellis-klassisia, mutta myöhemmin hänen töihinsä tuli myös realistisia piirteitä

Hänen töitään ovat muiden muassa J. L. Runebergin patsas Helsingin Esplanadin puistossa ja Aleksanteri II:n patsas Senaatintorilla sekä Pietari Brahen patsas Raahessa ja Turun Brahenpuistossa (molemmat 1888).

Runebergin patsas Esplanadin puistossa Helsingissä. Veistäjä Walter Runeberg (1885).

Pietari Brahen muistomerkin pystyttämistä Turkuun oli ehdottanut Fredrik Cygnaeus jo vuonna 1863. Rahainkeruun aloitti yleisen kokouksen asettama toimikunta Turussa vuonna 1877.

Asia tuli uudestaan esille 1880, kun oli kulunut kaksisataa vuotta Brahen kuolemasta. Silloin vietettiin muistojuhlia ympäri Suomea, joissa kerättiin rahaa muistomerkkiä varten. Keräyslistoja uusia raha-avustuksia varten lähetettiin eri puolille maata.

Walter Runeberg jätti tarjouksen Pietari Brahen patsaasta hyväksyttäväksi tammikuussa 1884. Hän vietti talven 1884-85 Kööpenhaminassa ystävänsä kuvanveistäjä Herman Wilhelm Bissenin ateljeessa, jossa muovaili Brahe-hahmon. Hän lähetti valokuvan mallista Turkuun.

Patsaskomiteean kuuluivat Gunnar Berndtson, Albert Edelfelt, Carl Gustav Estlander ja Carl Eneas Sjöstrand. Se antoi työstä lausunnon, joka ei ollut kaikissa suhteissa positiivinen. Arveltiin muun muassa, että oli vaikea arvostella luonnosta, koska sitä ei oltu tehty kipsiin. Komitean huomautukset eivät kuitenkaan vaikuttaneet Runebergiin, joka oli sitä mieltä, että hänellä oli oikeus omaan tulkintaan Pietari Brahesta.

Walter Runeberg. Walter lähti ulkomaille opiskelemaan kuvanveistoa Kööpenhaminaan ja edelleen Roomaan. Hän asui Roomassa yli 12 vuotta aina vuoteen 1876 asti, jolloin hän muutti Pariisiin.
 
Kesällä 1885 sovittiin, että patsaasta maksettaisiin 40 000 markkaa. Malli toimitettiin Kööpenhaminasta Pariisiin, jossa se valettiin.



Listasinkin tuossa muuten Turusta turistikäyttöön erityiskohteita ranskalaisille kävijöille esiteltäväksi ja mm. Laënnecin ohella juuri Brahen patsas päätyi kohteeksi. Suomen Joutsenen lisäksi listalta löytyy piispa Olavi Maununpojan hautapaikka Turun tuomiokirkossa, hoitihan piispa kansakuntansa edustajana Pariisin Sorbonnen yliopiston rehtorin virkaa joulukuusta 1435 maaliskuuhun 1436.

Myös Sorbonnen yliopiston suojeluspyhimyksen Joulupukin eli Pyhän Nikolauksen kautta syntyy yhteys Pariisista Turkuun. Nikolauksen kilta mainitaan Turussa 1355 ja kirkosta löytyi katolisena aikana myös pyhimykselle omistettu alttari.
 
Brahen patsaan veistosjalusta Turussa osoittautui lopulta liian suureksi. Ensimmäinen veistos myytiin Raaheen ja Runeberg teki vielä samana vuonna uuden patsaan Turkuun. Kaupan ehtona oli nimenomaan, että Turun veistos paljastettaisiin ensin.



 

 Walter Runeberg, Pietari Brahe, 1888, Turku.


Patsas paljastettiin Turussa 29.5.1888 yli 10000 katsojan läsnäollessa. Paljastustilaisuuden jälkeen kaupunginhuoneella pidettiin 220 hengen päivälliset. Ehtoopuolella kaupunki toimeenpani kansanhuvit Kupittaan puistossa. Lukuisa joukko kaupunkilaisia ja vieraita osallistui myös kaupungin järjestämään huviristeilyyn saaristossa.

Teos sijaitsee Brahenaukiolla, Brahenpuistossa, Turun tuomiokirkon kupeessa. Pietari Brahe oli Turun Akatemian ensimmäinen kansleri. Kenraalikuvernööri katsoo kohti Turun Vanhaa Akatemiataloa. Barokkisiin pitseihin, sulkahattuun ja juhlaviin saappaisiin puettuna hän näyttää juuri niin tärkeältä kuin kansallinen suurmies vain voi. Toinen käsi on rennosti lanteella ja toinen käsi puristaa tomerasti Akatemian perustamiskirjarullaa. Hän näyttää tietävän, miten maata hallitaan ja kehitetään.

Patsas on 2,95 metriä korkea ja hieman suurempi kuin Raahen patsas. Jalusta on punaista graniittia ja sen korkeus on 4,0 metriä. Jalustan teki kivenhakkaaja R.G.Forström.

Patsaan jalustaan on kaiverrettu versaali antiikva kirjaimin "PER BRAHE" ja teksti ruotsinkielinen teksti Iagh war med landett och landett med mig wääl tillfreds (suom. Minä olin maahan ja maa minuun hyvin tyytyväinen).




 

Patsastelua
Turussa 23-12 2016
Simo Tuomola