Eilen kaupunkilaiset olivat kerääntyneet sankoin joukoin seuraamaan uuden hallitsijaparin saapumista linnaan. Väki oli määrätty siivoamaan kadunvarret jo aiemmin ja he olivat osallistuneet myös veroina ja erilaisina tuotteina linnan herkkupöydän kattamiseen.
Juhana-herttua ja hänen vasta vihitty vaimonsa, Puolan prinsessa Katariina Jagellonica saapuivat ensi kertaa yhdessä Turun linnaan jouluaattona 1562. Juhana oli Turussa valmiina vastassa vaimoaan, joka kulki läpi kaupungin linnaan 60 hengen rekisaattueessa, jossa oli mukana myös kymmenen kokkia tuomassa Turkuun kansainvälistä loistoa ja makumaailmaa.
Renessanssijuhlat Turun linnan näyttelyn pienoismallissa. Kuva: Martti Puhakka / Turun museokeskus
Kustaa Vaasa oli korjauttanut Turun linnan loistokkaaksi renessanssilinnaksi ja nyt sen seinien sisään saatiin jälleen myös näyttävää hovielämää, edes joksikin aikaa. Katariinalla oli mukanaan suuri määrä myötäjäisiä ja tuliaisina myös ne kuuluisat kullatut hopeiset haarukat, joissa oli kaksi pitkää piikkiä. Ei moisia ruokailun apuvälineitä oltu ennen Suomessa eikä edes pääkaupunki Tukholmassa nähty.
Riikinkukko oli somistettu juhlapöydälle sulkineen kaikkineen ja erilaisten lintujen sisään oli kätketty kaikenlaisia täytteitä yllätyksenä. Mutta kahdeksan päivää kestäneiden juhlien keskipisteessä oli tietenki itse Katariina.
Hän varttui kuninkaan hovissa Krakovassa ja sai hyvän kasvatuksen. Katariina naitettiin 11 vuotta nuoremmalle Suomen herttua Juhanalle Vilnassa 4. lokakuuta 1562. Avioliitto oli poliittinen; se oli osa Juhanan pyrkimyksiä muodostaa Venäjän vastainen liittoutuma. Myös Venäjän Iivana IV Julma oli yrittänyt kosia Katariina, mutta tuloksetta.
Katarzyna Jagiellonka
Katarzyna Jagiellonka (szw. Katarina Jagellonica, fin. Katariina Jagellonica) ur. 1 listopada 1526 w Krakowie, zm. 16 września 1583 w Sztokholmie
Juhana-herttua itse purjehti 20. kesäkuuta 1562 Turusta Danzigiin tuodakseen puolalaisen prinsessan Katariina Jagellonican Suomeen. Aluksena on Henrik Hannunpoika Innamaan luotsaama Ursus Finlandicus eli Suomen Karhu.
Valpuri Innamaan mies Henrik Hannunpoika Innamaa oli turkulainen kauppias, jonka nimi mainitaan asiakirjoissa vuonna 1549. Henrik osallistui Juhana-herttuan kosiomatkalle Puolaan ja Turun raadin toimintaan. Juhanan vagitsemiseen vuonna 1563 päättyi myös Henrik Innamaan ura.
Leskeksi jäänyt Valpuri Innamaa jatkoi miehensä perustaman kauppahuoneen toimintaa. Koska kuningas Eerik XIV ja Juhana riitaantuivat ja Juhana vangittiin 1563, odottivat myös Juhanan lähipiiriä kovat ajat. Innamaan laiva takavarikoitiin Danzigissa 1563 ja hänen kauppahuoneensa ryöstettiin.
Minnespenning över kung Johan III och drottning Katarina Jagellonica.
Juhana-herttua ja Puolan kuninkaan sisar Katariina Jagellonica menevät naimisiin 4. lokakuuta 1562 Vilnassa vastoin Eerik-veljen tahtoa. Juhana tulee etukäteen valmistelemaan Suomen herttuattaren tuloa Turkuun ja muu seurue saapuu myötäjäisineen ja hoveineen kaupunkiin jouluaattona. Joulun lisäksi he viettävät 8 kk Turun linnassa, tuliaisjuhlien kestäessä kahdeksan päivää.
Drottning Katarina av Sverige, född polsk prinsessa Jagellonica.
Mukana pariskuntaa seuraa kuudenkymmenen hengen hovi, johon kuuluu suomalaisia, ruotsalaisia, puolalaisia ja saksalaisia ylimyksiä, mannermaisen tunnelman edustaessa puolalais-italialaista hovikulttuuria. Hovissa aterioi päivittäin yli 600 henkeä, kaakeliuunit ovat uusinta uutta Suomessa, samoin ruokailussa käytettävät haarukat.
Turun linnasta muodostui pienimuotoinen renessanssihovi, mutta jo saman vuoden syksyllä Juhanan ja Eerikin ristiriita oli kehittynyt sodaksi. Juhana ja Katariina joutuivat Eerikin vangeiksi, ja heidät vietiin Gripsholmin linnaan. Katariina seurasi miestään vapaaehtoisesti vankeuteen. Nemo nisi mors - ei mikään muu kuin kuolema voi meitä erottaa, luki hänen vihkisormuksessaan.
Katariina Jagellonica vankina Gripsholmin linnassa. Józef Simmlerin (1823–1868) maalaus.
Eräässä vaiheessa häntä uhkasi joutuminen Venäjälle, kun Iivana IV ehdotti Eerikille, että Katariinaa voitaisiin käyttää panttivankina Puolan painostamiseksi.
Vankeusaikana Katariina synnytti kolme lasta, Isabellan, joka eli puolitoistavuotiaaksi, Annan ja Sigismundin, josta tuli Puolan ja Ruotsin kuningas.
Zygmunt
Herttuaparin vankeutta Gripsholmin linnassa kesti syksyyyn 1567, jolloin Eerik syrjäytettiin valtaistuimelta. Saman vuoden syyskuussa Juhana huudettiin Ruotsin kuninkaaksi, ja 10. heinäkuuta 1569 Katariina kruunattiin miehensä rinnalla Ruotsin kuningattareksi.
Linnan juhlissa mukana
Turussa 25-12 2016
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti