Kustaa III (24. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1746 Tukholma – 29. maaliskuuta 1792 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1771–1792. Hän palautti ylimmän hallitusvallan säädyiltä kuninkaalle, edisti kulttuuria ja kävi sodan Venäjää vastaan (ns. Kustaan sota, 1788–1790).
Vaikka Kustaa III viihtyikin parhaiten teatterissa, eivät sotilasasiatkaan olleet hänelle vieraita. Ulkopolitiikassa suurin painoarvo oli idänpolitiikalla, eli Ruotsin suhtautumisessa Venäjän uhkaan. Vanha Suomi oli katkerasti luovutettu Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja lopulta Turun rauhassa 1743 Venäjälle ja asiaan piti saada muutos.
Suomessa oltiin vahvasti kuninkaanvallan puolella ja odotettiin kiihkeästi perinteistä kuninkaankulkua eli Eriksgatanin ulottumista myös Suomeen. Joka päivähän me täällä Turussa teemme sille kunniaa kulkemalla pitkin Eerikinkatuamme.
Historiantuntija Hannu Laaksonen muisteli aikanaan Turun Sanomissa 2008 ansiokkaasti kuninkaan vierailua kaupungissa - Kun juhlavalaistu Turku vastaanotti Kustaa III:n.
"Toukokuun 25. päivänä 1775 saatiin viimein kuulla
Turun linnan tykkipatterien tervehdyslaukaukset kuninkaalliselle
purrelle, joka toi Armollisen Majesteetin Turkuun. Turun kaupunki oli
ostanut Tukholmasta erityisesti tervehdysten laukaisemiseen 16 tykkiä,
joita oli eri puolilla kaupunkia asetettu.
Linnan
luota Kustaa III nousi hevosen selkään ja ratsasti Kuningattaren katua
pitkin maaherrantalolle. Tien varrella oli kunniaportteja, pyramideja ja
kuusenhavuaitoja."
Kaupunkia oli koristeltu hienosti myös kuultokuvilla:
Raatihuoneelle oli pystytetty kaksi transparangia. Toisessa oli komea maisema vuorineen ja merineen sekä iskulause: Tuetur et rigat . (Ylläpitää ja kastelee.)
Toisessa oli keskellä kuninkaan kuva ja sen ympärillä keväinen maisema ja iskulauseena: Fert gaudia secum . (Tuo ilon mukanaan.) Myös Akatemiassa ja Aurora-seuran talossa oli kuningasta ylistäviä transparangeja.
Ilotulitus
kuului asiaan, koska kerrankin kaupunki oli upeasti valaistu nuoren
kuninkaan tulon kunniaksi. Valitettavasti toukokuun valoisa ilta ei
tarjonnut täydellistä valaistusta kaikille alamaisuuden osoituksille.
"Turussa Kustaa III otti vastaan eri virkakuntia ja
alamaisiaan eri säädyistä. Hän piti vastaanottoa maaherrantalossa. Turun
ja Porin läänin ratsuväen rykmentin ja molemmat läänin
jalkaväkirykmentit hän tarkasti Suurtorilla. Kaupunginvartiosto teki
tarmokkaasti kunniaa raatihuoneen edessä.
Maaherrantalossa oli myös aamuvastaanotot - levés - ja hovivastaanotot - cours - illalla kuningas oli läsnä tanssiaisissa, joissa paikkakunnan säätyläiset ja naiset esiteltiin.
Päätöksiä
tehtiin myös, sillä 30. toukokuuta pidettiin Turussa konsilji, jossa
päätettiin perustaa Suomeen toinen hovioikeus, nimittäin Vaasaan. Myös
lääninjako päätettiin uudistaa.
Kustaa III:n mukana
saapui 106 henkeä käsittänyt seurue, vaikka kuninkaan tarkoituksena oli
vaivata Suomea mahdollisimman pienellä hoviseurueella. Lisäksi tulivat
kuninkaan henkivartiokaartin runsaat 200 aliupseeria ja sotamiestä,
joiden piti vastata majesteetin kunniavartioista."
Kuninkaan vierailusta on jäljellä yksi erikoinen muisto. Turun linnan
kirkossa ovat kuninkaantuolit, tosin sodan jälkeen uudelleen tehtyinä
kopioina. Kustaa III oli ilmaissut haluavansa käydä linnassa
jumalanpalveluksessa, joten loisteliaat katokset tehtiin sinne puusta.
Kuninkaantuoleina ne ovat ainoat laatuaan Suomen puolella.
Turusta lähdettiin Suurta Rantatietä pitkin kohti Helsinkiä 1. kesäkuuta .Juhannuksen jälkeen Kustaa III palasi Turkuun Satakunnan suunnasta. Täältä kuningas lähti merelle 28. kesäkuuta Björn Järnsida -nimisellä aluksella
jälleen kunnialaukausten saattamana. Tukholmaan se saapui 2.
heinäkuuta. Siellä kuningas vastaanotettiin kukkasin koristellulla
kunniaportilla.
Björn Ironside (Old Norse: Bjǫrn Járnsíða, Icelandic: Björn Járnsíða, Swedish: Björn Järnsida) was a legendary king of Sweden who lived sometime in the 9th century.
Juhlaportti oli pystytetty kuninkaalle myös Turkuun, suunnittelijana arkkitehti Christoffer Friedrich Schröder, jokirannan Maaherrantalon suunnittelija.
Eerikinkadulla
Turussa 24-1 2017
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti