perjantai 20. tammikuuta 2017

Paperipiispa

Tänään 20-1 tulee kuluneeksi tasavuosia piispa Johannes Gezelius vanhemman kuolemasta Turussa vuonna 1690. Hänet haudataan suvun hautakammioon Pyhän Yrjänän kappelin eteen Tuomiokirkossa.
 
 Johannes (Juhana) Gezelius, vanhempi (3. helmikuuta 161520. tammikuuta 1690) oli Turun piispa ja Turun akatemian varakansleri vuosina 166490.

 

 Mattias Salamnius laati Gezeliuksen hautajaisiin 1600 säkeen mittaisen kronikkamuotoisen runoteoksen Surullinen ja Jumalinen Jälkimuisto tämän elämänvaiheista. Gezeliuksen jälkeen Turun piispana jatkoi hänen poikansa Johannes Gezelius nuorempi.

 Kun selailemme Turun maakunta-arkiston aarteita löydämme sieltä erään 17-5 päivätyn kirjeen. Se on piispa Gezelius vanhemman kirje kirkkoherroille päivätty 17. toukokuuta vuodelta 1667.

 Plurimum Revmzdi, Clarissimi, Humanissimi, atqw Doctissimi 'Domini Dominus Vipositus et Pastores, Amici ac in Christo fratres honorandi. Salutem.

Jotain tuollaista siinä lukee, jos käsialasta tolkkua saa. Siis, että; Erinomaisen kunnioitettavat, mainiot, jalosti sivistyneet ja oppineet herrat, herra rovasti ja pastorit, ystävät ja kunnioitettavat veljet Kristuksessa. Tervehdys.

"Koska on havaittu, että lyhyet selitykset rukouspäiväteksteihin ovat toivottuja, lähetetään niitä myös nyt - ei kuitenkaan heti aivan kaikille päiville, koska painolla on esteitä - kuluvan vuoden rukouspäiväteksteihin, jotka osaksi ovat melko vaikeita, myös lähetetään rukouspäiväjulistukset suomeksi ja uskonjulistukset;


tähän käytetty kirjoituspaperi on suomalaista paperiamme, joka on tehty tässä maassa; mitä enemmän ja mitä parempaa pellavariepua nyt voidaan hankkia, sitä parempaa ja sitä enemmän paperia voidaan myös valmistaa, niin ettei siitä tule puutettaja että sitä saadaan halpaan hintaan.

Voikaa hyvin kunnioitettavat herrat. Jumalan haltuun näine suosituksin. Rakkaudesta määräsi Turussa 17. toukokuuta vuonna 1667."

Kunnioitettavia herroja
ystävänä ja virkatoverina tervehtien

Johannes Gezelius
omakätisesti


 

Tekstinäyte on siis Turun piispa Johannes Gezelius vanhemman laatima kiertokirje vuodelta 1667. Se on lähetetty Ahvenanmaan rovasti Boetius Mureniukselle. Kirkollista toimintaa koskevien asioiden lisäksi siinä puututaan tarvittavan paperin valmistuksen ongelmiin.

Gezelius edisti kansanopetusta, kävi ahkerasti tarkastusmatkoilla ja julkaisi muun muassa omassa kirjapainossaan painattamiaan oppikirjoja, kuten Yxi paras lasten tawara (1666). Gezeliuksen kirjallinen tuotanto on muutoinkin laaja ja kattaa paitsi teologista kirjallisuutta, myös laajan ensyklopedian, Encyclopaedia synoptica (1672), sekä kreikkalais-latinalaisen sanakirjan.

Suomen ensimmäinen paperimylly perustettiin v. 1667 Pohjan pitäjään Tomasbölen kartanoon. Perustajana oli Johannes Gezelius vanhempi ja teknillisenä asiantuntijana saksalainen paperimestari Bertil Obenher, joka toimi myös paperimyllyn esimiehenä.

Eräissä kommenteissa asia on korjattu näin; Itse asiassa Suomen ensimmäinen paperimylly ei ollut Pohjan pitäjässä, vaan silloisen Marttilan pitäjän Euran kappelin Juvankoskessa - nykyisellä Tarvasjoella.


Wikipedian mukaan kyseinen tehdas toimi vuoteen 1713. Lähteenä Pekka Leppäsen lisensiaattityö Aspects on Process Engineering in the Finnish Pulp and Paper Industry, joten on epäilemättä luotettavaa tietoa.

Samaan lähteeseen viitataan Wikipedian tekstin kappaleessa "Ensimmäinen kaupallinen paperitehdas Suomeen perustettiin 1764 Turun lähelle Järvenojan kylään. Vuoteen 1770 mennessä se työllisti kahdeksan henkilöä, ja se valmisti painopaperia, nuottipaperia, musiikkipaperia ja raskasta käärepaperia. 1794 tehtaan omistus siirtyi J. C. Frenckellille." 

 Järvenojan paperitehdas sijaitsi Turun lähellä Auran pitäjässä Järvenojan kylässä Järvijoessa sijainneen kosken rannalla. Tehtaan perusti 1764 turkulainen kauppias Jacob Bremer, ja se oli toiminnassa vuoteen 1820 saakka. Järvenojan tehdas oli Suomen toiseksi vanhin paperitehdas. Sitä ennen oli toiminut piispa Johannes Gezelius vanhemman Pohjan pitäjän Tomasbölen kylään perustama tehdas, joka oli toiminnassa 1667–1713.

 "Paperia valmistettiin tähän aikaan yksinomaan käsin kaikenlaisista lumpuista. Ensin lajiteltiin lumput ja kostutettiin sekä annettiin vähän mädätä. Sitten ne leikattiin palasiksi ja kaukaloissa survottiin veden kanssa hienoksi massaksi.

Senjälkeen massa laitettiin isoon astiaan, josta nostettiin arkinkokoisella kehyksellä jossa oli metalliverkkopohja, jolloin vesi valui pois ja paperikuidut jäivät kerroksena verkon pinnalle muodostaen paperiarkin.

Näin saatu arkki laitettiin huopien väliin ja tällainen vuorottaiset huopa- ja paperikerrokset vietiin puristimeen, jossa tiivistettiin ja puristettiin vesi pois. Kun arkit oli kuivattu, käytetty liimaliuoksessa, uudelleen kuivattu ja kiillotettu, oli paperi valmista käyttöön."
 

 
 Johannes Gezelius vanhempi


Piispa Gezeliuksen toimesta oli vuonna 1667 perustettu paperitehdas Tomasbölen kylään Pohjan pitäjään ja raaka-aineeksi sopivan lumpun hankinta kuului osittain piispan tehtäviin.

Parissa aiemmassa kirjeessään hän jo oli kehottanut pappeja myötävaikuttamaan raaka-aineen hankintaan uudelle tuotantolaitokselle. Tätä samaa asiaa korostetaan tässä kirjoituspaperin riittävyydestä huolehtimalla.

"Effter man förnimmer att dhe kârte Homilier öfwer Böndagz texterne ähro behagelige, sändes och nu /: doch icke strax fullkombligen öfwer alle dagarne, effter drycket ähr förhindrat :/ på innewarande ährs Böndagz texter, hwilcke tili een del ähro swäre nogh; Sändes och Böndagz Placaterne på Finska och Religions Placaterne; detta Papperet som nu skrifwes uppå ähr af wärt Finske Papper, som här i Landet ähr giordt, iu mehr och ju bättre och ju mehra Papper kan och tillwärckas, att der på intet mangel skall blifwa, och för ett  billigt prijss. Bene Valeant Viri Reverendi. Deo cum huis comendatae. pro pietate posuit Aboae Die 17. Maij Knno 1667."

Viros Riwramas
amice et officiose colens

Johannes Gezelius
manu propria


 

 
 Gezeliuksen määräys loitsujen hävittämiseksi

Suomenkielinen wirsi ja ewangeliumi kiria. Josa myös paidzi nijtä löytän, d. Marthinus Lutheruksen catechismus, Herran Jesuxen Christuxen pijnan historia, nijn myös Jerusalemin häwitöxen historia. Jonga nyt wastaudest, monen anomisen ja toiwotuxen jälken, täsä suuremmasa muodosa, omalla culutuxellans on uloskäydä andanut Johannes Gezelius s.s. d. & ep. Ab. Präntätty Turusa: Petar Hansoniuxelda A. t., anno 1668.

Gezelius uskoi lujasti painetun sanan merkitykseen kansanopetuksesta hamaan korkeampaan sivistykseen. Piispa itse oli niin kirjoittaja, kustantaja kuin kirjakauppiaskin.


 
 Kirjapainoa ja lukusalia esittävät, ulkomaisiin esikuviin perustuvat kuvat on kaivertanut turkulainen Daniel Medelplan akatemian kirjapainoa varten.

Turun akatemian kirjapainoon tyytymätön Gezelius piti Suomesta saatavia kirjoja liian kalliina, joten hän päätti ryhtyä itse kirjankustantajaksi. Hanke oli omana aikanaan varsin suurisuuntainen. Hän perusti Pohjan pitäjän Thomasböleen paperitehtaan 1667 ja kehotti papistoa toimittamaan tehtaalle lumppuja raaka-aineeksi.

Hankkimansa kirjapainon palvelukseen hän pestasi kirjanpainaja Johan Winterin sekä sitojan, koska säädösten mukaan kirjojen myynti kuului sitojalle. Siten hän sai mahdollisuuden harjoittaa kirjakauppaa, jonka hän suunnitteli ulottavansa jopa Ruotsiin ja Saksaan. Kustantamistaan kirjoista hän painatti julkaisuluettelot.

Sotaraamatun painaessaan Johan Winter oli kuninkaallinen kirjanpainaja; piispa Gezelius oli hankkinut tämän arvon kirjanpainajalleen sen jälkeen, kun oli vuonna 1674 saanut siirretyksi kuninkaallisten plakaattien ja asetusten suomeksi painatuksen Turun akatemian kirjapainosta omaansa. Niclas Wankijffin tavoin Winterkin oli vapautettu kaikista porvarillisista veroista ja rasituksista kirjapainonsa toimipaikassa.

Paperi-insinöörinä
Turussa 20-1 2017
Simo Tuomola




Ei kommentteja: