Sergei Eisensteinin elokuvanäkemys nuoresta tsaarista.
Iivana Julma eli Iivana IV (25. elokuuta 1530 Moskova – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova) oli Venäjän ensimmäinen tsaari (keisari). Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi (ven. Иван Грозный) sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”ankaraa”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista.
Piankos Iivanalla ja Ruotsin Juhana III:lla menivät sukset ristiin, eikä vähiten Katariina Jagellonicasta käydyn kiistan vuoksi. Miehet olivat heilastelleet samaa naista. Vuonna 1323 solmittu Pähkinäsaaren rajalinja ei oikein enää vastannut todellisia valtasuhteita ja päällä olivat myös Karjalaa koskevat rajariidat ja etupiirikiistat Baltiassa, mutta eniten tuntui kaivertavan juuri taistelu naisesta, jonka Juhana-herttua oli kaapannut itselleen Turkuun vaimoksi jouluna 1562.
Katariina Jagellonica (1. marraskuuta 1526 Krakova – 16. syyskuuta 1583 Tukholma) oli Juhana III:n ensimmäinen vihitty puoliso, Suomen herttuatar ja sittemmin Ruotsin kuningatar.
Katariina varttui kuninkaan hovissa Krakovassa ja sai hyvän kasvatuksen. Hänet naitettiin 11 vuotta nuoremmalle Suomen herttua Juhanalle Vilnassa 4. lokakuuta 1562. Avioliitto oli poliittinen; se oli osa Juhanan pyrkimyksiä muodostaa Venäjän vastainen liittoutuma.
Myös Venäjän Iivana IV Julma oli yrittänyt kosia Katariinaa, mutta tuloksetta. Toisaalta avioliitto hiersi Juhanan ja hänen veljensä Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n välejä. Eerik kiisteli Sigismund I:n pojan, Sigismund II Augustin kanssa vallasta Baltiassa. Avioliittoneuvotteluja käytiin Ruotsin ja Puolan ollessa sodassa.
Juhanan ja Iivanan väliset keskinäiset loukkauskirjeet ja Käkisalmen rajakahakat johtivat vähitellen sotaan vuonna 1570.Turulla oli keskeinen asema tässä sodassa muonavarastona, laivatelakkapaikkana ja merikuljetusten keskuksena. Lisäksi Turun linnaan suljettu kuningas Eerik XIV perheineen aiheutti päänvaivaa Juhanalle. Eerik oli lähettänyt avunpyynnön tsaarille noustakseen takaisin valtaan ja Juhana siirsi Eerikin turvallisuussyistä Kastelholman linnan suojiin.
Pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota on Ruotsin ja Venäjän vuosina 1570–1595 käymä sota, joka päättyi Täyssinän rauhaan. Sodasta on käytetty myös nimityksiä 25-vuotinen sota, pitkä viha ja pitkäviha
Ensimmäiset Ruotsin hyökkäysyritykset eivät onnistuneet, mutta vuonna 1572 ylipäällikkö Herman Fleming eteni Pähkinälinnan alueelle Inkeriin hävittäen seutua. Venäläisten toiminta lamaantui ja aselepo solmittiin vuosiksi 1573–1577.
Herman Pietarinpoika Fleming (n. 1520–1583) oli suomalainen valtaneuvos, soturi ja Louhisaaren kartanonherra. Hän taisteli Virossa ja Suomessa vuodesta 1570. Hän tuli Suomen sotaväen ylipäälliköksi vuonna 1574 ja Narvan käskynhaltijaksi vuonna 1582. Hän toimi myös Etelä-Suomen laamannina, oli Kustaa Vaasan luottamusmies. Amiraali, Hämeen, Tallinnan ja Viipurin linnanpäällikkönä sekä Suomen käskynhaltija.
Pontus De la Gardie (1520 – 5. marraskuuta 1585) oli ranskalaissyntyinen ruotsalainen sotapäällikkö
Vuonna 1579 Ruotsi yritti Narvan valtausta siinä onnistumatta. Samaan aikaan Puola aloitti sodan Venäjän kanssa, mikä oli Moskovalle vakava takaisku. Uusi ylipäällikkö Pontus De la Gardie aloitti hyökkäyksen, joka johti Käkisalmen linnan ja kaupungin valtaamiseen. Ruotsin sotatoimet jatkuivat menestyksekkäästi Baltiassa ja Narva vallattiin 1581. Venäjä oli työnnetty aivan Suomenlahden pohjukkaan.
Aseet vaikenivat, kun Pljussajoen välirauha solmittiin 1583. Sitä pidennettiin jatkoneuvotteluilla vuoteen 1590. Sissisota kuitenkin jatkui erityisesti Karjalan ja Savon raja-alueilla kiivaana. Rauhaan taipumaton Juhana kuoli 1592 ja Ruotsin sisä- ja ulkopoliittinen tilanne muuttui jyrkästi.
Vuonna 1593 Ruotsin kuninkaaksi tuli Puolan kuningas, Juhanan poika, katolinen Sigismund. Turussa uusi kuningas oli erityisen suosittu. Sisäisesti maa ajautui kuitenkin valtataisteluun kuninkaan ja hänen setänsä, Kaarle-herttuan välillä.
Sigismund oli Ruotsin kuninkaan Juhana III:n ja puolalaisen ruhtinatar Katariina Jagellonican poika.
Sigismund (puol. Zygmunt III Waza, liett. Zigmantas Vaza, ruots. Sigismund, 20. kesäkuuta 1566 – 30. huhtikuuta 1632) oli Ruotsin kuningas vuosina 1593–1599 ja Puolan kuningas vuosina 1587–1632
Ruotsin sisäinen valtataistelu yhdessä Venäjän pahenevien sisäisten vaikeuksien kanssa helpottivat rauhanneuvotteluja. Molemmilla osapuolilla oli tarve rauhaan, ja nyt Puolan tuki oli mukana. Täyssinän rauha solmittiin 18. toukokuuta 1595 Inkerin Täyssinässä.
Uusi raja vedettiin Saimaasta Olavinlinnan itäpuolta Kainuuseen ja sieltä Inarijärven kautta Pohjoiselle jäämerelle. Ruotsi luovutti valloittamansa Käkisalmen läänin Venäjälle, mutta piti nykyisen Viron pohjoisosan sekä Narvan, mikä vahvisti Ruotsin asemaa Itämerellä.
Pitkävihassa mukana
Turussa 16-1 2017
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti