Turun tuhoisin pommitus sattui 29. 1. 1940. Turkulaiset nimittivät päivän myöhemmin yllätysmaanantaiksi. Tapahtuma tunnetaan myös postitalon pommituksena. Vieläkin Turun vanhan pääpostin seinässä on jäljellä pommituksen jättämiä ruhjeita. Seinästä löytyy myös asiasta kertova muistolaatta.
Postitaloon oli rakennettu talvisodan alussa yleinen väestönsuoja, mutta jostain syystä yllätysmaanantain pommituksissa rakennuksen Linnankadun puoleinen ovi oli lukossa. Ihmisten siirtyessä Humalistonkadun kautta rakennuksen sisäpihalle, pommitukset olivat jo alkaneet, eikä suojaan ehditty ajoissa.
Pommituksen jäljet näkyvät edelleen vanhan Postitalon seinässä. Kuolomuhreja postitalon luona kirjattiin 29. Suurin tuhoalue tuolloin oli juuri pääpostitalon tienoo, jonne putosi yli 200 erilaista pommia.
Yllätysmaanantain pommituksissa kuoli kaupungissa kaikkiaan 36 ihmistä. Jostakin syystä hälytys annettiin niin myöhään, että koneet olivat melkein saman tien kaupungin päällä. Pahinta jälkeä tuli Kristiinankadun, Eerikinkadun, Eskelinkadun ja Linnankadun rajaamassa korttelissa.
Eerikinkadulla postin kohdalla kuoli ja haavoittui kymmeniä ihmisiä. He olivat juoksemassa postitalon pommisuojaan, mutta postin Eerikinkadun puolella sijainnut porttiovi olikin yllättäen kiinni ja ihmiset joutuivat kiertämään kulman ympäri. Kaikki eivät ehtineen pommien alta suojaan.
Sodan tuhoja Martinkirkon ympäristössä.
Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelman mukaan pommitusten tarkoituksena oli tuhota Turun sataman alue, liikenneyhteydet sekä teollisuus- ja hallintokohteet.
Siviiliväestön pommittaminen ei ollut sallittua. Ajan koneilla ei ollut kuitenkaan mahdollisuutta täsmäpommituksiin, joten pommit levisivät myös asutusalueille. Etenkin alussa lennot lähtivät päiväsaikaan useammassa, tavallisimmin kolmessa aallossa.
Turun pommituksissa tuhoutui 319 rakennusta.
Turkua pommitettiin 19., 23. ja 25. joulukuuta 1939 sekä 1., 12., 17. 20. ja 29. tammikuuta ja 26. ja 29. helmikuuta sekä 2. maaliskuuta 1940. Yhteensä pommituskertoja oli 61 ja konesuorituksia laskettiin 440. Palokunta hälytettiin Turussa ilmapommitusten vuoksi vuonna 1939 21 kertaa ja vuonna 1940 130 kertaa.
Turkua pommitettiin ensimmäisen kerran 19-12 1939, jolloin Turun Portsa päätyi keskelle talvisodan hävitystä. Vihollinen oli iskenyt pommituksin Viipurin ja Helsingin lisäksi nyt myös ensimmäistä kertaa Turkuun, jossa iskuja kirjattiin päivän mittaan kolme; yksi niistä merelle saariston suuntaan. Pommitusten pääkohteena olevan sataman sijasta pommit tekivät tuhoansa lähinnä puutalovaltaisella asuinalueella.
Merikaupunki talvisodassa -näyttely kertoi pommitusten tuhoista puutaloalueilla.
Talvisota oli alkanut 30-11 ja Turku oli tärkeänä satamakaupunkina pommitusten kohteena heti lentosäiden niin salliessa. Ilmatorjuntaan tänne saatiin tarpeellista vahvistusta vasta 21-1 1940, kun panssarilaivat Väinämöinen ja Ilmarinen asettuivat sataman edustalle asemiinsa.
Torjuntatulellaan Ilmarinen Pikisaarenlahdelta ja Väinämöinen Iso-Pukin luota onnistuivatkin lopulta pudottamaan ainakin neljä viholliskonetta.
Talvisodan pommituspalojen sammutusta Turun Portsassa 19-12 1939. Kuva: Turun VPK:n kokoelmat.
19-12 Turussa kirjattiin neljä ilmahälytystä ja kaksi pommitusta. Ensimmäinen hälytys tuli puolenpäivän aikaan. Saaristossa oli havaittu viholliskoneita ja pian kaupungin ylle kaartui 3 konetta, jotka pudottivat 19 pommia lähinnä Martinkirkon alueelle, vaurioiden ollessa vähäisiä.
Kahden tunnin kuluttua ensimmäisestä pommituksesta, seurasi toinen hyökkäys. Koneet pudottivat nyt 11 pommia lähinnä Ruissalontien ja sataman suunnalle. Ensimmäinen pommituspalo oli Portsassa Puutarhakatu 40:ssä As Oy Vuorelan talossa.Sammutustöiden aikana annettiin päivän neljäs ilmahälytys, pommien pudotessa tällä kertaa Airistolle.
Pommitusten keskellä
Turussa 29-1 2017
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti