Varhais-Turku on saanut jälleen uutta valaistusta, kun Kaarinan Ravattulan kaivauksissa on löytynyt Aurajoen rannan tuntumasta Suomen vanhimman kirkon perustukset.
Kyseessä on ilmeisesti Ristimäki, joka on Aurajoen mutkan
pohjoispuolella Ravattulan peltoalueella sijaitseva kahdesta erillisestä
saarekkeesta muodostuva mäkialue. Kohde sijaitsee näistä
koillisemmassa, pienemmän saarekkeen lounaisosassa. Aurajokeen matkaa on
noin 200 metriä. Ravattulan historiallinen, yhä asuttu kylämäki
sijaitsee Ristimäestä noin 300 metriä koilliseen. Alue kuuluu
Aurajokilaakson kansallismaisema-alueeseen.
Vuoden 1998 inventoinnissa havaittiin mäellä ainakin 5-7
suhteellisen selvää, pääasiassa lounais-koillis -suuntaista kuopannetta,
lisäksi paikalla oli useita matalampia ja epäselvempiä vajoamia. Yhden
vajoaman koeojasta löytyi n. 40 cm syvyydeltä palanutta savea sekä
pronssinen rengas, jonka ympärillä oli erittäin hyvin säilynyttä
lautanauhaa.
Vuonna 2010 paikalla suoritettiin Turun yliopiston arkeologian
oppiaineen opetuskaivaukset. Tutkitun alueen koko oli 32,5 neliömetriä.
Tutkimuksissa todettiin, että alueen varhaisin ihmistoiminta ajoittuu
kivikauden loppuvaiheeseen, Kiukaisten kulttuurin aikaan.
Intensiivisin maankäyttövaihe on Ristimäellä ollut rautakauden ja
historiallisen ajan vaihteessa. Alueella todettiin olevan laaja
ruumiskalmisto; hautoja on todennäköisesti useita kymmeniä,
mahdollisesti jopa lähemmäs sata. Haudat ovat lounais-koillissuuntaisia,
ja ne on tehty järjestyksessä, koska hautaläikät eivät näyttäisi
leikkaavan toisiaan. Vuonna 2010 kaivettiin pohjaan yksi ruumishauta.
Vainaja oli haudattu rautanauloilla koottuun arkkuun, mukaansa vainaja
oli saanut pronssisoljen ja puukon. Hautalöytöjen perusteella kyseessä
on melko myöhäinen, rautakauden loppuvaiheeseen ja/tai varhaiseen
keskiaikaan ajoittuva kalmisto. Lisäksi kaivauksissa löytyi runsaasti
palanutta savea ja savitiivistettä.
Vuonna 2011 kaivausalueita avattiin yhteensä 33,75 m2. Tutkimuksissa
alueen länsiosasta paljastui kumpareen reunaa rajaava maansisäinen
kivetty rakenne sekä koeojan itäosassa toistaiseksi tarkemmin
ajoittamattoman rakennuksen kivijalan lounaiskulma. Lisäksi tutkittiin
yksi rautakauden loppuun ajoittuva esineellinen ruumishauta. Haudasta
löytyi vyölaitteen rautainen nippuvarrasketju sekä mytyssä ollut
pronssispiraalikeskittymä, todennäköinen ohimokoristelaite.
Alueella on runsaasti historiallisia erilliskohteita ja siellä on joskus rautakaudella 550 jaa harjoitettu myös vainaja- ja hedelmällisyyskulttia, käyttämällä uhri- eli kuppikiviä mm. viljalahjoille.
Yksi kuppikivistä sijaitsee Särvän
Ristimäen keskiosasta mäen halki kulkevan tein pohjoispuolelta noin 4 m
päässä teistä. Sijaintipaikka on loivasti koilliseen viettävällä
tasanteella.
Siirtolohkare erottuu hyvin ympäristöstään. siinä on yksi noin 50 cm
pituinen poranreikä, joka osoittaa, että kiveä on lohkottu. Kiven
halkaisija on noin 5 x 2,5 metriä ja sen korkeus n. 1,6 m. kivessä on
kymmenen kuppimaista syvennystä. Ne ovat muodoltaan säännöllisiä,
pyöreitä noin 4-5- cm halkaisijaltaan ja noin 1,5 cm syviä. Koska kivi
on lohjennut, ovat ne kiven kahdessa toisistaan irrotetussa kappaleessa.
Suomen vanhin kirkko löytyi Kaarinan Ravattulasta
Turun yliopiston tiedotteen mukaan Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kaivauksissa on tehty erittäin merkittävä löytö, kun Kaarinan Ravattulasta kaivettiin esiin Suomen vanhimman kirkollisen rakennuksen jäännökset. Arkeologisissa kaivauksissa alueelta paljastui kapeakuorisen kirkkorakennuksen hyvin säilynyt kiviperustus.
Kirkkorakennus on varhaiskeskiaikaisen romaanisen rakennustyylin ja esinelöytöjen perusteella ajoitettu 1100-luvulle. Rakennus on ollut pituudeltaan noin 10 metriä ja leveydeltään 6 metriä. Siinä on ollut erillinen runkohuone ja tätä kapeampi kuoriosa. Tutkimuksissa kirkon itäreunalta löydettiin myös alttarin kiviset perustukset.
Löytö on ainutlaatuinen Suomessa. Tällaisia paikkoja on etsitty 150 vuoden ajan tuloksetta. Vaikka rautakauden ja keskiajan vaihteeseen ajoittuvia kalmistoja tunnetaan runsaasti, ei varmoja kirkkorakennusten perustuksia niistä ole löytynyt. Kaarinasta nyt löytynyt kirkollinen rakennus on ajalta ennen tunnettua seurakunnallista järjestäytymisvaihetta. Kirkko on todennäköisesti toiminut läheisen kylän asukkaiden yksityis- tai kyläkirkkona 1200-luvun alkupuolelle asti.
Kirkkorakennus löytyi paikalta pitkäjänteisen tutkimustyön tuloksena. Pienimuotoisia kaivaustutkimuksia on alueella tehty Turun yliopiston toimesta vuodesta 2010 lähtien. Paikalta on jo aikaisemmin havaittu laaja ristiretkiajalle ja keskiajan alkuun (n. 1050–1250 jKr.) ajoittuva ruumiskalmisto sekä kalmistoa kiertävän aidan kivinen perustus. Vuoden 2013 tutkimuksissa saatiin myös selville, että kalmistoalue on aikaisempaa huomattavasti laajempi. Nyt tunnistettu kirkollinen rakennus on sijainnut hautausmaa-alueen keskellä.
Löytöalue muodostaa ainutlaatuisen, hyvin säilyneen kokonaisuuden Aurajoen varrella, vain muutaman kilometrin etäisyydeltä Turun keskustasta. Kaivauksissa esiin kaivettua aineistoa analysoidaan yksityiskohtaisemmin syksyn ja talven kuluessa, jolloin muun muassa kirkkorakennuksen ikää ja käyttöaikaa saadaan tarkennettua. Lisäksi pyritään selvittämään kirkon käytön loppumiseen johtaneita syitä.
Tutkimuksia alueella on tarkoitus jatkaa mahdollisuuksien mukaan myös tulevina vuosina. Koska asiakirjalähteitä Suomesta ei kyseiseltä aikakaudelta ole säilynyt juuri lainkaan, valaisisivat tutkimukset merkittävällä tavalla myös kristinuskon tuloa Suomeen sekä maamme kirkollisen järjestäytymisen varhaisvaiheita.
Tutkimusten kautta on saatavissa lisätietoa laajemmin myös rautakauden ja keskiajan vaihteen henkisestä ja esineellisestä kulttuurista sekä alueen asutushistoriasta.
Lähde: Turun yliopiston tiedote: teksti: Hannu Aaltonen ja Juha Ruohonen
Kuvat: Juha Ruohonen
2 kommenttia:
http://www.facebook.com/l.php?u=http%3A%2F%2Fwww.youtube.com%2Fwatch%3Fv%3DJFfeQvtwBR8&h=yAQFXGr9q
http://www.facebook.com/l.php?u=http%3A%2F%2Fmullanalta.blogspot.fi%2F2013%2F09%2Fsuomen-vanhin-kirkko-loytyi-kaarinasta.html&h=yAQFXGr9q
Lähetä kommentti