Juuri vallan kuoleman kuvauksesta Hellqvist nykyisin tunnetaan. Mies on Ruotsin 1800-luvun taiteen merkittävin aiheeltaan historiallisten maalausten tekijä.
Carl Gustaf Hellqvistin omakuva Nationalmuseum.
Pariisin salongissa oli 1882 esitelty hänen teoksensa "The Death of Sten Sture the Younger on the Ice of Lake Mälaren, 1520" (Swedish, "Sten Sture d y:s död på Mälarens is 1520").
Sten Sture nuorempi (s. 1493 – k. 3. helmikuuta 1520) toimi Ruotsin valtionhoitajana vuosina 1512–1520. Sten Sture haavoittui Länsi-Göötanmaalla käydyssä Bogesundin taistelussa ja kuoli 1520.
"The Death of Sten Sture the Younger on the Ice of Lake Mälaren, 1520"
Juuri Mälarin rannalla Kungsörissä maalari oli nuoruutensa viettänyt ja koulunsa käynyt.
1882 hänet palkittiin Itävallan Wienissä kultamitalilla teoksestaan "Valdemar Atterdag Holding Visby to Ransom, 1361" (Swedish, "Valdemar Atterdag brandskattar Visby 1361").
Vuonna 1889 hänet passitettiin Münchenissä mielisairaalaan, jossa hän kuoli 1890 38-vuotiaana. Sinne hänet myös haudattiin.
Valdemar Atterdag holding Visby to ransom, 1361 is a historical painting (oil on canvas, signed in 1882) by the Swedish historical painter Carl Gustaf Hellqvist (1851 – 1890).
Detail from the painting.
Valdemar IV Atterdag (noin 1320 – 24. lokakuuta 1375) oli Tanskan kuningas 1340–1375. Hän oli Kristofer II:n nuorin poika. Valdemar vietti suurimman ajan nuoruudestaan maanpaossa. Kun interregnumin aikana suurinta osaa Tanskasta hallinnut Gerhard III oli murhattu, julistettiin Valdemar kuninkaaksi vuonna 1340. Valdemar pyrki saattamaan koko Tanskan lujan valtansa alle..Valdemar myi Viron Saksalaiselle ritarikunnalle vuonna 1346 ja valloitti Tanskan aiemmin menettämät Skånen, Hallandin, Öölannin ja Gotlannin.
Mutta me olemme nyt 15-6 Wolfgastin satamassa, Itämeren rannalla Saksan koillisimmassa kaupungissa.
Wolgast perustettiin vuoden 1250 tienoilla ja sille myönnettiin kaupunginoikeudet vuonna 1257. Kaupunki oli keskiajalla myös Hansaliiton jäsen. Vuosien 1648 ja 1815 välisenä aikana kaupunki kuului Ruotsille. Ruotsin jälkeen kaupunkia hallitsi Preussi.
Karl Gustav Hellqvist: Wolgastin satamassa 15. kesäkuuta 1633, 1885
Päivämäärä on 15. kesäkuuta ja vuosi 1633. Ruotsalaisen historiamaalari Karl Gustaf Hellqvistin maalaus Wolgastin satamassa 15. kesäkuuta 1633 esittää edellisvuoden lopulla Lützenin taistelussa kuolleen Kustaa II Aadolfin ruumiin saattoa laivaan kuljetettavaksi edelleen Tukholmaan.
Wolgastin satamassa 15. kesäkuuta 1633 (ruots. Vid hamnen i Wolgast den 15 juni 1633) on ruotsalaisen taidemaalari Karl Gustav Hellqvistin tekemä historiamaalaus. Teos on öljyvärimaalaus ja se valmistui 1885. Se esittää edellisvuoden lopulla Lützenin taistelussa kuolleen Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin ruumiin saattoa laivaan kuljetettavaksi edelleen Tukholmaan.
Pohjoisen Leijona oli Euroopan sotaretkistään huolimatta ahkera Suomessa kävijä, hän vieraili maassamme peräti kuudesti. Miehen löydät myös Turun linnan pelikorteista: Ruutu 13.
Kustaa II Aadolf (9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen, aikamäärät juliaanista kalenteria) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) ja siten myösSuomen hallitsija vuosina 1611–1632.
1633 Åke Tott toi kuninkaan ruumiin Tukholmaan, jossa hänet haudattiin kuninkaalisten hautakirkkoon Riddarholmenilla. Siellä häntä kävin tervehtimässä viimeksi Tukholmankiertueellani. Samana vuonna 1300 kirkko oli vihitty käyttöön kuin Turun tuomiokirkkokin, johon puolestaan kuninkaan luottomies, Pohjolan Lumiaura, sotamarsalkka Åke Tott on haudattu.
Åke Henrikinpoika Tott (4. kesäkuuta 1598 Lohja, Kirkniemi – 15. heinäkuuta 1640 Eurajoki, Lavilan kartano) oli suomalainen sotilas, josta tuli sotamarsalkka 1631. Tott oli serkkunsa Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin luottosotilas. Hänet tunnettiin nimellä Pohjolan lumiaura.
Åke Tott
Kuninkaan veriset vaatteet löytyvät puolestaan museoituina Kuninkaalisesta Asekamarista.
Kuningas vieraili useaan otteeseen Turussa, viihtyen täällä välillä pitkäänkin. Hän perusti Turun hovioikeuden 1623 ja hänen aikanaan Turku oli melkoinen sotakaupunki kun laivat rahtasivat tätä kautta sotilaita, hevosia ja sotakalustoa kuninkaan sotaretkille pitkin Eurooppaa.
Ruotsin kuninkaan Kustaa II Adolfin patsas seisoo Turun hovioikeuden rakennuksen edustalla sormi ojennettuna kohti jalkojensa juurta kuin käskemässä alamaisiaan kumartumaan.
Uudistuksia toimeenpannut kuningas on katsottu Turussakin historian henkilöksi, joka halutaan muistaa. Kuninkaan saavutuksiksi lasketaan muun muassa Turun hovioikeuden perustaminen ja Ruotsin suurvaltakauden aloittaminen.
Sotakaupunki
Turussa 15-6 2014
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti