keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Suomen laulu

Tänään 6-7 Eino Leinon päivänä katseemme suuntautuu Ruissaloon. Sana arvovieraiden saapumisesta on kiirinyt kaupunkiin ja paikalle on saavuttu vastaanottoon runsain joukoin, kuka kävellen, kuka omalla veneellä seilaten.
 
 Eino Leino vuonna 1917 ystävänsä Akseli Gallen-Kallelan maalaamassa muotokuvassa.

Joku Wiz Khalifa tai Phoenix sieltä vähintään on saapumassa. Tame Impala tai Icona Pop, Kolmas Nainen nyt ainakin. Suede se ei taida olla, tulee idän suunnasta. Tavataan klo 6 siis You Me At Six ja muistakin ottaa ensiapulaukku mukaan - First Aid Kit. The 1975 se ei ole - on vuosi 1884. Ehkä jokin paikallinen bändi The Local Band ja Robin näyttävät meille Vihreät Valot - onko se Eino Leino itse - Vesa-Matti Loiri.
Noin siis jokin vuosi sitten silloisen Ruisrockin esiintyjälistaa mukaellen.
 

Kun 6-7 1884 keisarillinen eskaaderi ankkuroitui kahdeksi päiväksi Turun Kuuvan redille, toimivat keisarillisina jahteina Tsarevna, Marevo ja Slavjanka. Myös kesän 1885 keisarillinen lomamatka Suomeen ylti Ruissalon Kuuvan lahdelle ja aina kaupunkiin saakka. Tuolloin ylioppilaslaulajat kävivät esittämässä keisarille laulut Hafvet er skjönt sekä Suomen laulun. Kuoro kutsuttiin myöhemmin myös Pietariin esiintymään.
 
Kuvahaun tulos haulle Tsarevna "Tsaarin tytär"
 

Keisarillinen huvijahti Tsarevna "Tsaarin tytär" oli rakennettu Englannissa 1874 Aleksanteri II:lle. Tsarevnaa käyttivät kuitenkin pääasiassa Aleksanteri III ja Dagmar. Useimmat risteilyt suuntautuivat heille rakkaaseen Suomen saaristoon. Alus poistettiin käytöstä 1917 ja lopulta romutettiin.
 6. heinäkuuta 1886 keisarilliset alukset ankkuroituivat Kuuvan redille ja 1887 Tsarevna nähtiin jälleen Turun reitillä. Keisari teki tuolloin kaupunkiretken keskustaan pienemmällä höyrypurrella ja luotsihöyry Saturnus toi keisarinnan perässä ostoksille kaupungille. Vuoden 1888 keisarillinen kesäretki suuntautui Turun lisäksi myös Paraisten Atun saarelle kalastuksen merkeissä.



 Maria Fjodorovna (ven. Мария Фёдоровна) (26. marraskuuta 1847 Kööpenhamina13. lokakuuta 1928 Kööpenhamina) oli keisari Aleksanteri III:n puoliso ja Suomen suuriruhtinatar. Syntyjään hän oli Tanskan prinsessa Dagmar (Marie Sophie Frederikke Dagmar), kuningas Kristian IX:n vanhin lapsi.

Maria Fjodorovna oli tunnettu Suomen ystävä. Ensimmäisellä venäläistämiskaudella hän yritti saada poikaansa Nikolaita lopettamaan venäläistämistoimet Suomessa ja kutsumaan epäsuositun kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin takaisin Pietariin.
Keisarinna osoitti vieroksuntaansa Venäjän toimia Suomea vastaan myöhemminkin, hänen matkatessaan junalla Suomen kautta takaisin Venäjälle hän antoi soittokunnan soittaa porilaisten marssin ja maamme laulun, joiden esittämisen sen aikainen kenraalikuvernööri Seyn oli kieltänyt.

14-9 1888 Ruisrockin nykyisen tapahtumapaikan Yleisen Käytäwän ruokalistakin oli viritetty keisarilliseen makuun; tarjolla oli keisarisoppaa, keitettyä lohta ja hollantilaiskastiketta, lampaan kotletteja ja kinkkua keitettyjen vihannesten kera, parsaa, kirsikkavanukasta, lintua ja salaatia, sekä jäähdykettä, hedelmiä ja juustoa. Juomina tarjoiltiin madeiraa, sherryä, portviiniä, Marco Bruneria, Chateau Margauxia sekä Roedereria.



Kun Ruissalo palstoitettiin vuonna 1846, varattiin yksi palsta yleiseen virkistyskäyttöön. Tämä ns. Yleinen käytävä (Almänna promenaden) muodostettiin Choraeuksen lähteen ympärille, palstalle 35. Palstalle rakennettiin ravintola kaksi vuotta myöhemmin ja lähteen ympäristö kunnostettiin. Ennen pitkää paikka havaittiin liian syrjäiseksi, liikenne kun tapahtui pääasiassa vesitse

 
Yleinen käytävä siirrettiin vuonna 1860 Pukinsalmen rantaan palstalle 33 eli nykyiseen Kansanpuistoon ja entisen Manillan huvipuiston paikalle. Lehdistössä toivottiin, että kaupunginarkkitehti Chiewitz tekisi paikasta todellisen huvipuiston keilaratoineen, karuselleineen, keinuineen ja kesäteattereineen.

Åbo Underrättelser -lehti suositteli hänelle tutustumiskäyntiä Kööpenhaminan tivoliin. Samana keväänä 1860 avattiin keilarata ja ravintola, jota pidettiin kalliina, sillä "kamalin tee" maksaa 48 penniä kuppi ja jopa kalliilla höyrylaivoilla se maksaa 40 penniä (ÅU 7.8.1860).  



Knut Forsbergilta tilattiin vuonna 1865 Yleisen käytävän suunnitelma, jota ei kuitenkaan toteutettu. Knut Forsberg (1827-1875) oli maailmankuulu puutarha-arkkitehti, joka tuli Turkuun vuonna 1865 ja suunnitteli muun muassa Rettigin Samppalinnan rinteellä sijaitsevan paviljongin ympäristön.

Yleinen käytävä koki pian vastoinkäymisiä. Tulipalo tuhosi ravintolarakennuksen vuonna 1864. Uusi ravintola valmistui kaksi vuotta myöhemmin, mutta siihen oli vaikea löytää vuokralaisia.

Turkulaisten kävelyretket kuitenkin suuntautuivat usein Yleiselle käytävälle, jossa järjestettiin muun muassa tunnetun turkulaisen Nils Henrik Pinellon toimesta monen moista toimintaa: konsertteja, ilotulituksia, näytelmiä ja nyyttikestejä. Promenaadin uudistamiseksi tilattiin maailman kuululta puutarha-arkkitehdiltä Knut Forsbergiltä vuonna 1865 Yleisen käytävän suunnitelma. Sitä ei kuitenkaan koskaan toteutettu.

Nils Henrik Pinello (17. elokuuta 1802 Turku9. syyskuuta 1879 Turku) oli suomalainen ruotsiksi kirjoittanut kirjailija ja toimittaja. Hän käytti nimimerkkejä Kapten Puff, N.H.P. ja von Puff.



Vanhan Suurtorin kupeessa Turussa sijaitsee Ravintola Pinella joka on saanut nimensä Nils Henrik Pinellon mukaan, joka oli mukana perustamassa tätä kulttuuriravintolaa vuonna 1848. Ravintolan asiakkaina ovat olleet mm. Snellman, Runeberg ja Lönnrot.

Promenaadin ravintolassa vietettiin ilmeisen hurjia juhlia. Niinpä 1800-luvun lopussa toimintaa pyrittiin kehittämään rauhallisempaan suuntaan. Yleisen käytävän ravintola muutettiin vuonna 1899 raittiusravintolaksi. Sen sai haltuunsa silloinen puolikunnallinen monopoliyhtiö ja alkoholittomana paikkana se pysyi ainakin kieltolain säätämiseen asti.

Vuonna 1922 ravintolan vuokraajaksi tuli Turun Työväenyhdistys, jonka toimesta alueelle rakennettiin kesäteatteri- ja ravintolarakennus sekä hiekkaranta. Uimalatoimintaa alueella alettiin kehitellä 1800-luvun lopulla ja uimalarakennuksia rakennettiin ainakin vuosina 1899, 1903 ja 1907. Suurimmasta suosiostaan uimahuoneet nauttivat 1920-30-luvuilla.

Yleisen käytävän nimi muutettiin vuonna 1937 Ruissalon Kansanpuistoksi. Sen suosituin tapahtuma on nykyään Ruisrock. Uimarantana alue on menettänyt merkitystään kanadanhanhien otettua sen reviirikseen.



Vuonna 1889 Kuuvan selkä sai vieraita heinäkuun 5. päivänä. Luotsihöyry kiinnittyi pian Rönnbergin siltaan ja keisarinna Dagmar lähti siitä kävelylle Linnankadulle ja edelleen vossikkakyydillä ostoksille kaupungille. Myöhemmin sitten käytiin Yleisellä Promenadilla kahvilla.


Kenen lauluja laulat
Turussa 6-7 2017
Simo Tuomola

Ei kommentteja: