tiistai 25. heinäkuuta 2017

Syntikivi

Tänään 25-7 Jaakko heittää nimipäivänsä kunniaksi sen kuuluisan kylmän kiven vesiä viilentämään. Vanhassa kalenterissa kivi heitettiin vasta 5. elokuuta. Tänä vuonna todellisuus taitaakin odotella juuri tuota päivämäärää.
Päivä on myös Ukkosen päivä, jolloin ei saa liikoja metelöidä, jottei ukkonen satoa pilaisi. Jo Inkavaltion aikaan vietettiin tässä kohtaa Ilyap'n juhlaa ukkosen, salaman ja sään jumalan kunniaksi tai peloksi.

Vanha kalenteri vuosimallia 1900 kertoo myös näin: Jalot sulhot Jaakoppina, pääpukarit Pärttylinä, päiwänä Pärttylin perästä liikkuwat likaiset sulhot.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c9/Albrecht_D%C3%BCrer_008.jpg

Jaakob vanhempi eli Jaakob Sebedeuksen poika, suomeksi usein Pyhä Jaakko, oli Uuden Testamentin mukaan yksi Jeesuksen opetuslapsista ja apostoleista. Apostolien tekojen mukaan Herodes Agrippa mestautti Jaakobin, joka täten ensimmäisenä apostoleista kärsi marttyyrikuoleman.

Katolisen kirkon piirissä vietetään tänään Espanjan suojeluspyhimyksen Jaakob Vanhemman muistopäivää. Jaakob Sebedeuksen poika eli Pyhä Jaakko oli yksi opetuslapsista ja apostoleista. Hän kuoli ensimmäisenä apostolimarttyyrinä Jerusalemissa vuonna 44 kuningas Herodes Agrippan mestauttamana.

Espanjaan Santiago de Compostellaan Pyhän Jaakobin hautapaikalle on vaellettu kaikkialta Euroopasta jo 800-luvulta lähtien ja se on edelleen yksi maailman suosituimmista pyhiinvaelluskohteista.

Muutama vuosi sitten juhlintaa synkisti juhlaväkeen kohdistunut Renfen vakava junaonnettomuus Santiago de Compostellan lähellä lukuisine kuolonuhreineen. Itse vaelsin hautapaikalle rautateitse pari vuotta sitten hieman turvallisimmissa merkeissä.
 
Itse asiassa juuri tähän pyhiinvaellukseen liittyy alunperin myös tuo kylmän kiven heittäminen. Kivi symboloi syntitaakkaa ja se heitetään pois synneistä vapautumisen merkiksi. Onnistuneen matkan jälkeen pyhiinvaeltajat kiinnittävät viittaansa simpukan, joka on säilynyt Pyhän Jaakobin tien kulkijan tunnuksena näihin päiviin saakka.

Tie pitkälle vaellukselle aloitettiin aikoinaan Turusta. Kun täältä lähdettiin joukolla matkalle Pyhän Jaakobin hautapaikalle, matkattiin ensin Rymättylään Pyhän Jaakobin kirkolle, joka toimi messuineen kokoontumispaikkana matkalle lähtijöille.

P. Jaakobin harmaakivikirkko Rymättylässä on rakennettu 1300- tai 1400- luvulla. 1490-luvulla rakentammista on jatkettu. Kalkkimaalauksia 1500-luvun alusta.

Rymättylän kirkko on omistettu Pyhälle Jaakobille. Jaakobille omistettu keskiaikainen kirkko on myös Rengon kirkko ja Paimion kirkko. Rymättylän kirkko on näistä ainoa alkuperäisessä asussaan oleva kirkko.

Jaakob vanhempi eli Jaakob Sebedeuksen poika oli Jeesuksen opetuslapsi. Perimätiedon mukaan hän saarnasi evankeliumia Espanjassa asti. Kärsittyään marttyyrikuoleman jo vuonna 44 hänet haudattiin Espanjaan, Santiago de Compostellaan. Hänen haudastaan muodostui tärkeä pyhiinvaelluskohde, jollainen Santiago on edelleen tänäkin päivänä.

Suomessa tuon reitin yhtenä välietappina toimii Rymättylän kirkko, jonka nimikkopyhimys Pyhä Jaakko on. Kivikirkko on luultavammin rakennettu 1400-luvun lopulla ja sen yhdeksästä säilyneestä keskiaikaisesta puuveistoksesta kaksi esittää Pyhää Jaakobia. Katolisella keskiajalla siellä pidettiin Jaakon päivänä Jaakon messu.





Yksityiskohta viimeisestä tuomiosta, mussä syntiset ovat matkalla kadotukseen. Rangaistuksen ankaruutta kuvaa vielä se, että ennen Moolokin kitaan astumista pirulainen ulostaa onnettomien syntisten päälle.

Tuija Wetterstrand on tehnyt ansiokkaan artikkelin Rymättylän Pyhän Jaakobin kirkosta, jonne keskiajalla kokoonnuttiin aloittamaan pitkää matkaa apostoli Jaakobin haudalle;
 
http://retkipaikka.fi/vapaa/rymattylan-pyhan-jaakobin-kirkko/



Tänään 25-7 vietämme siis Jaakon nimipäivää, eli -

Suomalaisen perinteen mukaan 25. heinäkuuta ”Jaakko heittää kylmän kiven veteen” (Jaakon nimipäivä). Jaakon päivää on kutsuttu myös ukkosen päiväksi.

Ukkosen päivä on vanha nimitys suomalaisen kalenterin Jaakon päivälle eli 25. heinäkuuta. Ukkosen päivänä ei saanut metelöidä, jotta ukkonen ei suuttuisi ja pilaisi satoa. Ukkosen päivän aikoihin saatettiin aloittaa sadonkorjuu, mutta itse ukkosen päivänä ei saanut työskennellä.



Uskomus Jaakosta ja kylmästä kivestä on syntynyt juliaanisen kalenterin aikana, josta luovuttiin Ruotsissa ja Suomessa vuonna 1753. Luonnon kannalta nykyisessä kalenterissa Jaakonpäivää vastaa Salmenpäivä 5. elokuuta, ja juuri siihen aikaan järvivedet alkavat Suomen ympäristökeskuksen tilastojen mukaan keskimäärin kylmetä. Jaakonpäivästä alkaa vanhan käsityksen mukaan syyskesä.

 

Messuillaan
Turussa 25-7 2017
Simo Tuomola

Ei kommentteja: