Linnan lapsia

Tänään 8-12 elämme hetken maassa käytössä olevan juliaanisen kalenterin vallassa. Vieressäni seisova kuningas Kustaa II Aadolf viettää huomenna synttäreitä, mutta saa suuren lahjan jo nyt päivää aiemmin. Hänelle syntyy tänään lapsi, joka on mitä todennäköisemmin saatettu alulle Turun linnassa. On vuosi 1626.



 Tre Kronor från Slottsbacken, oljemålning 1661 av Govert Camphuysen. Tältä Tukholman kuninkaanlinna Tre Kronor näytti ennen tuhoutumistaan suurpalossa 1697.

Tuleva kuningatar Kristiina syntyi Tukholmassa  8. joulukuuta 1626 (juliaanisen kalenterin mukaan) Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin ja hänen puolisonsa Brandenburgin Maria Eleonoora tyttäreksi.

Ruotsissa (myös Suomessa) käytettiin juliaanista kalenteria 28. helmikuuta 1700 asti ja uudelleen 1. maaliskuuta 1712 – 17. helmikuuta 1753. Väliaikana maaliskuusta 1700 30. helmikuuta 1712 asti käytössä oli täysin oma ruotsalainen kalenteri. Venäjä luopui juliaanisesta kalenterista vasta 1918. Venäjän vallan aikana Suomessa ja Venäjällä oli käytössä eri kalenterit, ja asiakirjoihin merkittiin kaksoispäiväykset.

 Kruununprinssin syntymistä oli odotettu kiihkeästi ja kunnialaukaukset prinssin syntymän kunniaksi olivat valmiina kanuunoissa. Kätilöt ilmoittivat kuninkaalle ensin lapsen olevan poika ja vasta kuninkaan sisar kertoi hänelle lapsen olevankin tyttö. Kuningas otti tyttären vastaan iloisena. Kristiina ihaili ja kunnioitti isäänsä ja heidän suhteestaan tuli harmoninen. Suhde äiti Maria Eleonooraan sen sijaan oli ongelmallinen. 

 Vuonna 1636 Kristiina erotettiin Maria Eleonoorasta ja hänen kasvattajakseen vaihtui edesmenneen kuninkaan sisar kreivitär Katariina, joka jo aiemmin oli hoitanut Kristiinaa kuninkaan ollessa matkoilla. Katariina kuoli kuitenkin jo vuonna 1638. Vuosi sen jälkeen Kristiina sai valtaneuvoston toiveesta kaksi kasvatusäitiä, jotta ei liiaksi kiintyisi yksittäiseen henkilöön.

 
 Kuningatar Kristiina kuusivuotiaana.

Kristiina (18. joulukuuta (J: 8. joulukuuta) 1626 Tukholma – 19. huhtikuuta 1689 Rooma) oli Ruotsin hallitseva kuningatar vuodesta 1632 kruunusta luopumiseensa asti 1654.

8-12 oli merkittävä päivämäärä hänen historiankirjassaan myös myöhemmin, sillä  Kristiina otti valtaistuimen vastaan juuri  8. joulukuuta vuonna 1644, jolloin Ruotsi oli edelleen osallisena kolmikymmenvuotisessa sodassa. Torstensonin sota oli ollut menestyksekkäämpi kuin oli odotettu, eikä Saksan rintamalta enää tullut viestejä tappioista.
 

  
16-vuotias Kristiina kuningattarena.

Kuningatar oli ennen Kristiinaa synnyttänyt kolme lasta, jotka kaikki kuolivat vauvoina. Kuningas antoi jo vuonna 1627 vahvistaa Kristiinan oikeaksi kruununperilliseksi ja kuningattareksi mikäli kuningas ei saisi aviollista poikaa. Kustaa Aadolfin oli tärkeää toimia nopeasti, sillä Vaasa-suvun puolalainen haara puolusti edelleen oikeuttaan Ruotsin valtaistuimeen. 

Ollessaan kolmevuotias Kristiina näki isänsä viimeisen kerran. Kirjeessään 4. joulukuuta 1630 kuningas uskoi tyttärensä valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan huostaan siltä varalta, että itse kuolisi. Kuningas kuoli jo vuonna 1632, mikä johti siihen, että vielä alle kuusivuotiaasta Kristiinasta tuli Ruotsin kuningatar.
 
 Kristiina syntyi Tukholman keskustan Tre Koronor -linnassa, mutta hänen olemassaolonsa jäljet johtavat Turkuun ja Turun linnaan. Kristiina kertoo itse eräässä kirjeessään, että hänet on saatettu alkuun juuri Turun linnassa, jossa Kustaa II Adolf ja Maria Eleonora vierailivat alkuvuodesta 1626.

 
Kristiina oli viisivuotias, kun hänen isänsä Kustaa II Aadolf kaatui 30-vuotisessa sodassa 1632. Holhoojahallitus hallitsi Ruotsia Kristiinan täysi-ikäisyyteen 1644 asti,

Turun Akatemia perustettiin kuningatar Kristiina aikana 1640  ja myös Turun joulurauhan julistuksen sanamuoto on peräisin kuningatar Kristiinan käskykirjeestä vuodelta 1649.

 
 Kuningatar Kristiina.

Kuningas lähetti 1626 ensin valtakunnankanslerinsa Axel Oxenstiernan Turkuun järjestämään suomalaisten joukkojen laivausta Preusiin ja Liivinmaalle. Tukholmasta saapui pian myös kuningas puolisoineen, mukanaan sotavarusteita Turun satamassa Preussin sotaan pääsyä odottaville 3059 miehelle.

 

Jalkaväkeä kaupungissa oli 16 komppaniaa ja ratsuväkeä 5 komppaniaa. Joukot lähtivät viimein 19. elokuuta Turusta Pillauhuun noin 30 laivan saattueena.

 

Kustaa Aadolfin ensimmäinen suuri voitto Wallhofin kylän luona Kuurinmaalla oli pitkälti juuri suomalaisen ratsuväen ansiota, johtajanaan Kustaa Kaarlenpoika Horn. Kuningas itse sai taistossa lihashaavan Danzigia piiritettäessä ja kuninkaan kamariherra Pietari Brahe oli paikalla estämässä kuninkaan rikkiammuttua venettä uppoamasta.

 

 

 

Maata johdettiin tuolloin kirjaimellisesti joukkojen edestä.

 

Kustaa II Aadolf oli vuodesta 1620 naimisissa Brandenburgin Maria Eleonooran kanssa. Usean epäonnisen raskauden jälkeen syntyi vihdoin tytär, josta tuli kuningatar Kristiina.

 

Hänellä oli myös yksi poika Kustaa Kustaanpoika, Vasaporin kreivi (Gustaf Gustafsson af Wasaborg), jonka hän sai rakastajattarensa Margareta Slotsin kanssa.

 

Linnan lapsia
Turussa 8-12 2017
Simo Tuomola