Tänään
6-12 löydämme itsemme Venäjän Kirkkokadun ja Aurakadun kulmauksesta
odottelemassa erästä kiireistä päätoimittajaa. Turkulainen Uusi Aura
-lehti toimii tässä arkkitehti Frithiof Strandellin suunnittelemassa
Prima-talossa, joka valmistui vuonna 1904.
Talon
omistaja, rohdoskauppias Wilhelm Willberg on perustanut taloonsa myös
Turun ensimmäisen elokuvateatterin Maailman Ympäri. Mutta tuolta kulman
ympäri Yrjö Koskelainen jo saapuukin. Hänelle talo on tullut tutuksi jo
toimittajakautenaan 1912-1916 ja nyt päätoimittajana 1916-1918.
Lehden ensimmäisen varsinaisen numeron etusivu..
Uusi Aura oli Turussa vuosina 1880–1964 ilmestynyt sanomalehti. Vuoteen 1896 saakka sen nimenä oli Aura. Suomenmielinen Aura perustettiin kielipoliittisesti värittömän Sanomia Turusta -lehden kilpailijaksi. Omistuspohjaa laajennettaessa sen nimi muutettiin Uudeksi Auraksi. Suomalaisen puolueen hajaannuttua lehdestä tuli vanhasuomalainen.
Suomen
eduskunta on 6-12 1917 juuri hyväksynyt äänin 100-88 Suomen
itsenäisyysjulistuksen ja päätoimittaja pohtii nyt kiireesti, mitä
hänellä toimituskuntineen olisi kansalle huomisessa lehdessä
kerrottavanaan. Ja millaisella lipulla me tätä tapahtumaa
juhlistaisimme!
Suomen itsenäisyysjulistus on Svinhufvudin senaatin 4. joulukuuta 1917 antama esitys Suomen julistautumisesta itsenäiseksi Venäjästä. Suomen eduskunta hyväksyi esityksen 6. joulukuuta 1917 äänin 100–88. Tätä päivämäärää vietetään Suomen itsenäisyyspäivänä. Julistus oli kuitenkin vain osa Suomen itsenäistymisprosessia.
"Liput liehumaan! Suomen itsenäiseksi julistamisen johdosta on laajoissa
piireissä paikkakunnallamme herännyt ajatus tämän päivän viettämisestä
kansallisena juhlapäivänä, jonka osotteeksi Suomen uljas leijonalippu ja
sinivalkoiset ja punakeltaiset värit - sen mukaan mikä Suomen lippu
kullakin sattuu olemaan - nouskoon tankoon liehumaan iloamme ja
toiveitamme julistaen. Vapaan Suomen täytyy ensi tilassa saada oma,
yleisesti tunnustettu kansallislippu! Tänään liput liehumaan!" (Uusi Aura
7.12.1917).
Siinä
se liehuu tuulenvireen salliessa Eero Snellmanin ja Bruno Tuukkasen luomus aivan ikkunani
edessä. Siniristilipun mallina toimi Pohjolan vanhin valtiolippu,
Tanskan Dannebrog 1200-luvulta.
29-5 tuli kuluneeksi tasavuosia siitä, kun Siniristilippu
vahvistettiin Suomen lipuksi 1918. Sitä ennen 5.1.1918 alkaen Suomen
lippuna toimi Suomen senaatin punakeltainen lippu, jossa punaisella
pohjalla komeilee leijona.
Suomen lipun suomenkielisten versio vuodelta 1905.
Eero Juhani Snellman (8. kesäkuuta 1890 Helsinki – 7. marraskuuta 1951) oli suomalainen taidemaalari. Hän suunnitteli 1918 Suomen lipun yhdessä Bruno Tuukkasen kanssa.
Bruno Tuukkanen (11. marraskuuta 1891 Viipuri – 25. helmikuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen taide- ja koristemaalari. Tuukkanen toimi vuodesta 1914 alkaen lasi- ja koristemaalarina. Hän osallistui Suomen lipun lopulliseen muotoiluun yhdessä taiteilija Eero Snellmanin kanssa.
Keväällä 1918 Bruno Tuukkanen toimi Eero Snellmanin
kanssa piirtäjänä Akseli Gallen-Kallelan johtamassa kansalaissodan
valkoisen armeijan yleisesikunnan piirustuskonttorissa
(sotilaspukukomitean piirustustoimisto), joka piti majaansa
Fennia-hotellissa.
Suomi oli saanut oman leijona vaakunansa
jo vuonna 1556 Suomen herttuakuntana ja siitä lähtien Suomen
perinteiset värit olivat olleet punainen ja keltainen.
Topelius oli
tosin vuonna 1854 esittänyt Suomen lipun väreiksi sinistä ja valkoista,
mutta myös itsenäisen Suomen perustama lippukomitea (Lars Krogius, Eliel
Saarinen ja Uuno T. Sirelius) ehdotti heti 8.12.1917 Suomen
valtiolipuksi tummanpunaiselle pohjalle asetettua Suomen vaakunan
kullankeltaista leijonaa ja valkoisia ruusuja.
Ruusuilla tanssien
Turussa 6-12 2017
Simo Tuomola
tiistai 5. joulukuuta 2017
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti