Tänään 21-2 tulee kuluneeksi tasavuosia Suomen sodan virallisesta avauksesta, kun venäläiset ylittivät Kymijoen sunnuntaiaamuna viiden maissa.
1808 – Suomen sota alkoi Ruotsin ja Venäjän välillä.
Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809. Sodan syynä oli Venäjän ja Ranskan 7. heinäkuuta 1807 Tilsitissä solmima rauha.Ranska antoi Venäjälle suostumuksensa Suomen valtaukseen, mikä teki Venäjästä Ranskan liittolaisen. Venäjän tehtävänä oli Suomeen hyökkäämällä pakottaa Ruotsi liittymään mannermaasulkemukseen, kauppasaartoon, jolla Ranska olisi voinut vahvistaa asemaansa merivalta Britanniaa vastaan.
Tieto sodan alkamisesta saavutti Tukholman viikkoa myöhemmin ja Ruotsin kuningaskunta julistettiin sotatilaan 3.3.1808.
Viesti sodan syttymisestä saapui viikkoa myöhemmin sodan alkamisesta Ahvenanmaan ja Tukholman välille vuonna 1796 rakennettua optista lähetintä pitkin Kustaa IV Aadolfille. Ruotsin kuningaskuntaan julistettiin sotatila 3. maaliskuuta.
Ruotsiin rakennettiin Abraham Niclas Edelcrantzin kehittämä optinen lennätinverkko vuodesta 1794 alkaen. Edelcrantzin järjestelmä perustui 10 käännettävään tauluun, joiden avulla voitiin muodostaa 1024 eri numerosarjaa, jotka piti purkaa kirjaimiksi, sanoiksi tai viesteiksi koodikirjojen avulla.
Verkko kattoi aluksi linnakkeet Tukholman ympäristössä, mutta sitä laajennettiin 1796 Ruotsin Grisslehamnista Signilskärin kautta Eckeröön Ahvenanmaalle. Suomessa linjaa jatkettiin Eckeröstä Uuteenkaupunkiin ja Turkuun.
Haminan rauhan jälkeen 1809 lakkasi Suomessa lennättimen käyttö tai ainakin sen kirjoitettu historia. Ahvenanmaalla ja paikoin myös Turun ja Uudenkaupungin välillä on jäljellä jäänteitä ja muistolaattoja lennätinasemista.
Talvitaktiikkana oli vetäytyminen vihollisen tieltä; 1.3. peräännyttiin Hämeenlinnaan, sieltä edelleen kovassa pakkasessa Tampereelle ja Poriin vihollinen koko ajan kintereillä.
Porista Ruotsin joukot vetäytyivät 18.3. ja neljä päivää myöhemmin 22-3 venäläiset joukot saivat polittisen voiton valloittamalla maan hallinnollisen keskuksen Turun.
22.
maaliskuuta 2008 tuli kuluneeksi 200 vuotta, kun venäläiset miehittivät
Turun. Miehityksen myötä Turku käytännössä siirtyi Ruotsin vallasta
Venäjän valtapiiriin.
Jo sodan alussa Ruotsin armeija vetäytyi Turusta pohjoiseen. Ankaran talven takia ruotsalaisten saaristolaivasto, Turun eskaaderi oli kiinni jäissä. Vetäytyessään ruotsalaiset sytyttivät laivastonsa palamaan.
Turun oma laivastoeskaaderi poltettiin hätäisesti Aurajoen rannalle.
Turkulaiset päättivät olla tekemättä vastarintaa lähestyville venäläisille säästääkseen kaupunkinsa hävitykseltä.
Maaliskuun puolenvälin jälkeen venäläiset tekivät majoitustiedusteluretkiä Turkuun ja 22.3. 1808 parisen tuhatta venäläistä sotilasta marssi rauhanomaisesti Turkuun. Kaupungin siviilihallinto jatkoi miehittäjien tulosta huolimatta toimintaansa normaalisti.
Kutsuipa miehitysjoukkojen kärjessä ratsastanut ruhtinas P.I. Bagration kuusisataa kaupunkilaista tanssiaisiinkin Brinkkalan taloon (nykyiseen joulurauhan julistuksen taloon).
Pjotr Bagration.
Pjotr Ivanovitš Bagration (ven. Пётр Иванович Багратион, georgiaksi: პეტრე ბაგრატიონი), Petre Bagrationi) 1765–1812) oli alkuaan georgialaissyntyinen venäläinen ruhtinas ja jalkaväenkenraali.
Hän otti osaa Venäjän sotiin Napoleonia vastaan, oli Suomen sodassa vuonna 1808 Ruotsin Suomeen hyökänneen venäläisen 21:nnen divisioonan komentaja ja seurasi Klingsporia Poriin.
Hän vartioi sitten lounaisrannikkoa ja johti vuonna 1809 Ahvenanmaalle tehtyä hyökkäystä. Myöhemmin 7.9.1812 Bagration johti Borodinon taistelua Napoleonin sotajoukkoja vastaan ja haavoittui vakavasti. Kuoli 12.9.1812, Sima, Venäjä.
Friedrich Wilhelm von Buxhoevden.
Kreivi Friedrich Wilhelm von Buxhoevden, (ven. Федор Федорович Буксгевден, Fjodor Fjodorovitš Buksgevden (1750–1811) oli venäläinen sotapäällikkö. Hän otti vuonna 1789 osaa Ruotsinsalmen taisteluun ja toimi Varsovan kenraalikuvernööriksi vuodesta 1795.
Buxhoevden osallistui Napoleonia vastaan käytävään sotaan ja toimi Venäjän armeijan ylipäällikkönä Suomen sodassa. Venäläisten valloitettua Suomen hän johti maan hallintoa.
23. maaliskuuta venäläisten ylipäällikkö F.W.Buxhoevden saapui kaupunkiin ja miehityshallinto alkoi. Turkulaiset joutuivat piispa Jakob Tengströmin johdolla vannomaan uskollisuudenvalan keisarille
Jakob Tengström (4. joulukuuta 1755 Kokkola – 26. joulukuuta 1832 Turku) oli Suomen ensimmäinen arkkipiispa. Hän toimi teologian professorina Turun akatemiassa vuodesta 1790.
Turun piispana hän toimi vuodesta 1803, ja sai vuonna 1817 arkkipiispan arvonimen. Hän toimi piispana kuolemaansa vuoteen 1832 saakka. Suomen sodan aikana hän osoitti venäläisiä kohtaan suurta myöntyväisyyttä.
Tapahtuneeseen sopeuduttiin, vaikka jonkinasteista vastarintahenkeäkin ilmeni. Ruotsin vallan aika Turussa oli käytännössä päättynyt ja kaupunki siirtyi Venäjän vallan alle yli sadaksi vuodeksi.
Suomi liitettiin sodan päätteeksi Venäjään Haminan rauhansopimuksella, joka allekirjoitettiin 17.9.1809 ja astui voimaan 13.10.1809. Samalla maamme sai autonomian.
Kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsing Forsbyn Vantaanjoen suulle Forsbyn eli Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle 12. kesäkuuta 1550, pääasiallisesti kilpailemaan lahden toisella puolella sijaitsevan Tallinnan kanssa
Näin Turku ehti olla maan virallisena pääkaupunkina vain kolme vuotta 1809-1812, kun 12. kesäkuuta 1550 Vantaanjoen suulle perustettu Helsing Forsbyn Helsingfors nimitettiin 22.4.1812 tuolloisen Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi.
Soitellen sotaan
Turussa 21-2 2018
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti