Zénin lauluja

  Tänään 9-2  vietämme suomalaisen runoilijan Frans Mikael Franzénin 1772 syntymäpäivää. Kippis ja Kulaus!



Frans Mikael Franzén (9. helmikuuta 1772 Oulu – 14. elokuuta 1847 Härnösandin lähellä, Ruotsi) oli suomalainen runoilija, kirkonmies, professori ja akateemikko.

Franzén syntyi oululaiseen kauppiasperheeseen. Jo nuorena hänet huomattiin kirjallisesti lahjakkaaksi, ja hänestä tuli aikansa lapsitähti. Hän kirjoitti ylioppilaaksi jo 13-vuotiaana, 17-vuotiaana hänestä tuli maisteri ja 20-vuotiaana dosentti.
Tänään 9-2 tulee kuluneeksi tasavuosia myös siitä, kun kieltolaki 1932 kumottiin käydyn kansanäänestyksen perusteella Suomessa; eduskunnan hyväksyttyä 9.2. uuden väkijuomalain, joka astui voimaan 5.4.1932, Alkojen avatessa ovensa klo 10: 5-4-3-2-1-0.


1932 – Alkoholijuomien kieltolaki kumottiin Suomessa. Alkoholiliikkeet avasivat ovensa 5. huhtikuuta kello 10.00.

Suomessa oli voimassa alkoholijuomia koskeva kieltolaki vuosina 1919–32.

 

 Franz Mikael Franzén (9. helmikuuta 1772 – 14. elokuuta 1847) oli suomalainen runoilija.

Tänään 9-2  vietämme siis suomalaisen runoilijan Frans Mikael Franzénin 1772 syntymäpäivää. Hänkin oli numeromiehiä; 5, 234, 392, 562, 588. Nuo hänen virsistään löytyvät vielä nykyisestä virsikirjasta, mutta kyllä myös lasinen virsikirja oli miehelle tuttu. Hän oli iloinen ja vilkas seuramies ja tuottelias juomalaulujenkin tekijä.

 1790-luvulla Franzén oli kenties suosituin suomalainen runoilija. Hänen parhaimpia teoksiaan on runoelma Människans anlete.
 
 Franz Mikael Franzén Fredrika Bremerin maalauksessa

Franzén teki 1790-luvun puolivälissä matkan Pariisiin. Kotimaahan palattuaan hän toimi Turun akatemian kirjastonhoitajana ja otti 1798 hoitaakseen kirjallisuudenhistorian professorin viran.
Myöhemmin hän otti vastaan pappisviran. Vuonna 1811 hän muutti Ruotsiin ja toimi siellä muun muassa Ruotsin akatemian jäsenenä ja Härnösandin piispana.
Franzén oli myös jonkin aikaa Åbo tidningar -julkaisun päätoimittajana.
Yksi hänen kirjoittamistaan juomalauluista on - ruotsiksi tietenkin - kuinkas muutenkaan:

"Älä sure ennalta huomista päivää".
Varoitus! Seuraa ruotsinkieltä;

Glädjens ögonblick

text: F.M. Franzén (1772-1847)
musik: O. Åhlström (1756-1835

Sörj ej den gryende
dagen förut.
Njut av den flyende
varje minut.
Rosornas doft,
druvornas ånga
skynda att fånga:
yngling, de vissna, du själv är ett stoft

Fatta det blinkande
glaset förnöjd.
Sjung om den vinkande
kärlekens fröjd;
men då du ler
munter för dagen,
skräm ej behagen.
Flydda en gång, de ej följa dig mer. 

Dock ur den sparade
ungdomens bål!
drick den bevarade
oskuldens skål!
Glädje och dygd
elda varannan:
Kransad om pannan
vishetens skämtar i vinrankans skygd.



Klinga med roliga
vänner i lag!
Tryck den förtroliga
handen i dag!
Kanske du den
aldrig mer trycker:
Härjaren rycker
brud ifrån brudgum och vän ifrån vän.
 



Glad må du somna i
graven, du ock:
känslorna domna i
tiden ändock.
Efter en kväll
måttligen njuten,
hjärtligen sluten,
sover man roligt och vaknar man säll

Niinpäs: Älä sure ennalta huomista päivää ...

No pistettään vähän suomeakin väliin: 

Vuos’sadan lapsuudessa, kun hämmästyneen yli mailman

   Lens’ vapaus, kumoten kruunut ja alttaritkin,

Kun oli mielissä vain satumaisia sankaritöitä,

   Auran rannalla nous’ laulaja, nuorukainen.

Aikansa tunsi hän, mut hänellen ei mielehen ollut

   Ihmisten metelit, turmio-työt veriset.

Toisin mieltynyt hän oli: niin hän lyyrahan tarttui,

   Näppäsi kieliä kuin kaino ja lempivä neit’.

 

 

Ja melkoisen kuuluisa on myös:

Champagnevinet

Drick! de förflyga de susande
  Perlorna: Drick!
Skynda! Det ljufva, det ädla, det höga
  Söker du fåfängt, se’n anden förgick.
Dåren, som fäste vid skummet sitt öga,
  Vatten, blott vatten, på läpparne fick.

Njut! de försvinna, de tjusande
  Stunderna: njut!
Ytterst förfinade, känslan och löjet
  Reta och domna i samma minut.
Snappa i flykten behaget och nöjet:
  Högst är raketen, i det han går ut.

Snar är på jorden den rusande
  Glädjen, ack! snar.
Fångad af ynglingens spända förhoppning,
  Än ur en drufva, förädlad och rar,
Än från en mun, lik en ros i sin knoppning,
  Strax till sitt hem öfver molnen hon far. 

H.Alfvén näitä Zénin juomalauluja aikanaan sävelteli, mutta oli Frans Mikaelin teksteillä muitakin käyttäjiä; mm. Blåsippan (op.88; kuusi laulua, no 1) , Vitsippan (no 3) ja De bägge rosorna (no 2) taipuivat Sibeliukselta sävellyksiksi.

Ei siis ihan turha jätkä.

Kippistellen
Turussa 9-2 2018
Simo Tuomola