Ruotsin kuninkaana Kristian vaikutti vuosina 1457-1464. Siinä tehtävässä häntä edelsivät valtionhoitajina Eerik Akselinpoika Tott sekä Jöns Pentinpoika Oxenstierna ja seuraajana Sten Sture vanhempi.
Kristian I ja kuningatar Dorothea. Tuntemattoman taiteilijan teos 1400-luvulta.
Vaikka kuningas hallitsikin maitaan kaukana Tanskassa ja haudattiin useiden muiden tanskalaisten kuninkaiden ja kuningattarien tapaan aikanaan Roskilden katedraaliin, oli hänellä yllättävän hyvät yhteydet myös Turkuun.
Kristian I (1426–1481) oli tanskalainen monarkki ja Kalmarin unionin maiden unionikuningas (Tanskan 1448–1481, Norjan 1450–1481 ja Ruotsin 1457–1464). Hän oli myös Schleswigin ja Holsteinin herttua vuosina 1460–1481. Samtida porträtt av kung Kristian.
Vuonna 1457 Ruotsissa puhkesi kapina, ja Kaarle Knuutinpoika Bonde syrjäytettiin. Kapinajohtajat Jöns Pentinpoika Oxenstierna ja Eerik Akselinpoika Tott kutsuivat Kristianin Ruotsin kuninkaaksi, ja hänet kruunattiin 23.6.1457.
Eerik Akselinpoika Tott lähti saman tien valloittamaan Suomea ja saikin pikku koiruudella Turun linnan haltuunsa tanskalaismielisen Jöns Pentinpoika Oxenstiernan houkuteltua osan varusväestä täällä piirittäjien puolelle, jolloin linnan valloitus helpottui ratkaisevasti.
Jöns Pentinpoika Oxenstiernan sinetti.
Jöns Pentinpoika Oxenstierna (ruots. Jöns Bengtsson Oxenstierna, n. 1417 – 1467) toimi Ruotsin valtionhoitajana yhdessä Eerik Akselinpoika Tottin kanssa kuningas Kaarle Knuutinpoika Bonden ollessa syrjäytettynä vuonna 1457 ja myöhemmin yksin vuosina 1465–1467. Hän oli Uppsalan arkkipiispa, ja johti Tottin kanssa kapinaa Kaarlea vastaan 1457, joka päättyi kuningas Kristianin valtaannousuun.
Pyhän Gertrudin veljeyden saliin, Pyhän Kerttulin kiltataloon Turkuun kokoontunut maasääty antoi 24. kesäkuuta suostumuksensa kuninkaaksi nousseen Kristian I Oldenburgilaisen vaaliin.
Maunu Tavastin alkuperäinen hautakivi Turun tuomiokirkossa.
Kun Turun mahtipiispa Olavi Maununpoika Tawast kuolee 1460, nousee uudeksi piispaksi Konrad Bitz, joka on unionitaistellussa Kristianin ja Tanskan puolella Ruotsin liiallista holhousta ja Kaarle Knuutinpojan verotuspolitiikkaa vastaan. Hän päättää rakennuttaa Tuomiokirkon ympärille puolustusmuurin maailman pahuutta vastaan porttirakennuksineen ja ampuma-aukkoineen.
Bischof Konrad Bitz (rechts, kniend) auf dem Dedikationsbild des Missale Aboense 1488
Konrad Bitz (Kort Bitz) (k. 1489) toimi Turun piispana vuosina 1460–1489. Hän otti osaa Kalmarin unioniin liittyviin sotiin. Bitzin aikana painettiin hänen tilauksestaan ensimmäinen Suomea varten painettu kirja, Missale Aboense, vuonna 1488.
Turun tuomiokirkko katolisella ajalla 1300-1500. Konrad Bitz rakennutti kirkon ympärille tukevan puolustusmuurin.
Kun maa joutuu venäläisuhan alle, kuningas vierailee Turussa 14.-25. heinäkuuta 1463, apunaan Eerikki Akselinpoika. Samalla Kaarle Knuutinpoika Bonde kutsutaan takaisin isännöimään Turun linnaa.
Samalla kirjataan ensimmäinen Turun linnan esilinnaa koskeva maininta kuninkaan johtamassa kokouksessa, joka pidetään linnan esilinnan alapuolisessa kaalitarhassa. Linnan edustan pelloilla julistetaan kuninkaantuomioita.
Esilinna valmistui nykyiseen muotoonsa 1500-luvun lopulla. Sen muurien sisällä olevan pihamaan kautta kuljettiin päälinnan puolelle.
Upsalan arkkipiispa Jöns Pentinpoika Oxenstierna lupasi 1463 Uplannin talonpojille ominpäin verohelpotuksia, mikä johti hänen vangitsemiseensa. Tämä synnytti arkkipiispan tukijoiden kapinan, jonka päätteeksi Kristian joutui pakenemaan Ruotsista Tanskaan 1464, vaikka Turun piispa Konrad Bitz lähettikin omat asemiehensä Tukholmaan auttamaan Kristiania.
Ruotsin kuninkaaksi nousi jälleen Kaarle Knuutinpoika Bonde. Vuotta myöhemminhän Bonde menettää jälleen virkansa ja pakenee Turkuun Mustain dominikaaniveljesten luostarin suojiin.
Vaikkei Kristian I ollutkaan enää Ruotsin kuningas 1465, hän puuttuu edelleen Turun asioihin, kun Lyypekin raadin Tallinnaan lähettämät tavarat ryövätään merellä ja kuljetetaan Turkuun. Lyypekin raati syyttää Turun piispaa ja Turun linnaläänin käskynhaltija Eerik Akselinpoika Tottia merirosvouksesta. Kuningas kuitenkin vakuuttaa heidän syyttömyyttään merirosvoiluun.
Kristian I, porträtt av Pieter Hartman (1607).
Kun Kaarle Knuutinpoika Bonde nousee jälleen Turun kärsimystensä jälkeen kuninkaaksi 1467, on tuomiokirkko saanut ympärilleen nelisen metriä korkean ja toistametriä paksun suojamuurin maailman pahuutta vastaan.
Turvassa
Turussa 28-9 2015
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti