keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Brahen Turku

Tänään 22-11 heräämme hyvin nukutun yön jälkeen Turun linnan suojista. Eilen saavuimme myrskyisän merimatkan jälkeen Neitsyt-laivalla vihdoin Tukholmasta  Turkuun, jossa meidät otettiin juhlallisesti vastaan tykinlaukausten saattelemana.

Kuvahaun tulos haulle 1600 luku  laiva  

On vuosi 1637 ja Suomen kenraalikuvernööriksi Turun linnaan 7. kesäkuuta nimitetty Pietari Brahe on vihdoin saapunut puolisonsa Kristiina Katariina Stenbockin seurassa perille hallintokaupunkiinsa, majoittuen linnan esilinnaan, joka saakin pian kokea arvovieraansa myötä uuden loistokkaan aikakauden, kuten myös koko kaupunki.
 Per Brahe.jpg
 Pietari (Per) Brahe nuorempi (18. helmikuuta 1602 Rydholm, Ruotsi12. syyskuuta 1680 Bogesund, Ruotsi) oli ruotsalainen valtiomies, sotilas, kreivi ja Suomen kenraalikuvernööri, joka 1600-luvulla kehitti ja uudisti Suomea merkittävästi.

Brahe on toimen mies, eikä paljoa aikaile, vaan tekee jo 14. joulukuuta ehdotuksen yliopiston perustamisesta Turkuun ja valtaneuvosto vahvistaa esityksen 11.lokakuuta 1638.

Suomen suuriruhtinatar, kuningatar Kristiinan ja hänen holhoojansa Axel Oxenstiernan johdolla allekirjoitetaan 26. maaliskuuta 1640 Turun akatemian perustamiskirja ja opinahjo vihitään suurin juhlallisuuksin käyttöön 15. heinäkuuta 1640.

Kuvahaun tulos haulle kuningatar kristiina
Kristiina (1626 Tukholma1689 Rooma) oli Ruotsin hallitseva kuningatar vuodesta 1632 kruunusta luopumiseensa asti vuoteen 1654.

Brahe lähtee heti myös uudistamaan Turun asemakaavaa; kaupungin länsipuolelle kaavoitetaan Kuningattarenkatu uusine toreineen ja länsirannan arvotontit varataan ritaristolle ja aatelistolle. Näin Brahe jatkaa kehityskulkua, jonka Erik Bugislav eli Eerik Pommerilainen aloitti jo 1414, kuten eilen 21-11 muistelimme Aurajoen ensimmäisen sillan kaavoituksen myötä.

Kaupungin uutta asemakaavaa suunnitellaan yhdessä maanmittari Olof Gangiuksen kanssa malliasemakaavaksi pitkine suorine katuineen ja barokkityylisine taloineen. Myös Eerik Pommerilainen oli ensin 1403 asunut Turun linnassa ja havainnut puutteet kaupungin rakenteessa. Ja ryhtynyt sitten tarvittaviin toimiin.


Olof Mårtenson Gangius (1600-luku) oli ruotsalainen maanmittari ja ensimmäinen maanmittari Suomessa. Hän sai kamarikollegiolta määräyskirjan lähteä Suomeen maanmittariksi, ja tässä tehtävässä hän keskittyi kaupunkeihin ja teki mittauksia Turussa 1634 ja 1636 sekä Viipurin asemakaavakartan 1630-luvun lopulla. Hänen sanotaan olleen myös Helsingissä. Hänen alaisinaan toimivat maanmittarit Anders Streng ja Lars Schroderus. Kamarikollegio määräsi hänet palaamaan Tukholmaan 1643.



Kuvahaun tulos haulle olof gangius

Lars (Lorentz) Larsson Schroderus t. Schroderos t. Schröder (k. noin 1675) oli ruotsalainen, nykyisen Suomen alueella toiminut maanmittari. Hän toimi Länsi-Suomessa, Uudenmaan ja Hämeen läänin maanmittarina 1640-luvulta virkaeroonsa vuoteen 1664 saakka. Hän sai Pietari Brahelta toimeksiannon kartoittaa Suomea ja laatia maantieteellisen kertomuksen. Schoroderuksen mittaamista kartoista on säilynyt toistasataa taloudellisten mittauusten karttaa Sääksmäen, Someron, Urjalan ja Tammelan pitäjistä.




 Vanhin Turusta säilynyt karttapiirros - tekijänä 1634 maanmittari Olof Gangius.

Linna ja Satakuntaan lähtevä tie sijaitsivat toisella puolella jokea ja rannikkotie Viipurista sekä Hämeen Härkätie kohtasivat puolestaan Turun Raatihuoneen torilla, jonka rannassa sijaitsi myös laivasatama maailmalle. Pitihän niiden välille silta luoda - ja nyt oli Brahen aika jatkaa kaupunkimme kehitystyötä.


 
 Tässä komeilevat itse kenraalikuvernööri Pietari Brahe (1602–1680) ja hänen puolisonsa Kristiina Katariina Stenbock (1608–1650) Turun linnassa nukkehahmoina. Nukkien mallina on käytetty kreivipariskunnasta maalattuja muotokuvia, jotka vielä tänäänkin koristavat Ristiinan kirkkoa Etelä-Savossa. Hans Borchardtin 1600-luvun puolivälissä tekemät maalaukset ovat ainoat Suomessa säilyneet muotokuvat, jotka maalattiin kreivipariskunnan elinaikana.




 Hans Borchardtin aikalaisnäkemys Pietari Brahesta.

Rahvasta moititaan puolestaan taikauskoisuudesta ja laiskuuden ja juoppouden lisääntyminen pistetään tupakan liian aikaisen ja ylellisen nauttimisen piikkiin. Brahe ehdottaakin tupakan sulkemista kaupungin apteekkeihin ja antamista vain lääkkeinä sairaille.



 Hans Borchardton aikalaisnäkemys kreivitär Brahesta.

Brahen toinen virkakausi Turussa 1648 alkaa kreivillisillä seurapiirihäillä, jotka kestävät lähes viikon eli jälleen kerran esilinnassa ja koko kaupungissa eletään loiston aikakautta.

Vuonna 1648 Turussa siis vietetään suuria juhlia; konvehteja, tykinlaukauksia, juomia, soittoa, tanssia, aterioita, ilotulitus ja ylioppilaiden teatteriesitys, komedia, jonka aiheena on Norjan viikinkikuninkaan Olavi Tryggvenpojan avioliitto Ruotsin kuningas Olavi Sylikuninkaan tyttären kanssa.


 Vieraina Pietari Brahen johdolla mm. hovioikeuden presidentti, Turun ja Tallinnan piispat, maaneuvokset, Suomen aatelisto, yliopisron rehtorit ja suuri joukko Turun porvareita. Kreivilliset seurapiirihäät kestävät lähes viikon Viron maaherran Erik Oxenstiernan ja kuvernöörin veljentytär Elisabeth Brahen saadessa toisensa 10. syyskuuta 1648.


 Mutta lopulta Suomeen ja Turkuun laskeutuu maansuru, kun kreivitär Brahe, Kristiina Stenbock, kuolee Turun linnassa kesällä 1650.




Saatettuaan vaimonsa hautaan Ruotsiin Pietari Brahe palaa tammikuussa 1651 vielä Suomeen viideksi kuukaudeksi, mutta siirtyy jo samana vuonna Tukholmaan drotsiksi, maan korkeimmaksi lainvalvojaksi. Myös Ruotsista käsin Brahe hoiti kiinteästi Suomen asioita aina kuolemaansa 12. syyskuuta 1680 saakka.

Kreivillisesti
Turussa 22-11 2017
Simo Tuomola

1 kommentti:

Jami Helenius kirjoitti...

Tervehdys

Osaisitko kertoa mistä voisin hakea lisätietoa Pietari Brahen ja Kristiinan merimatkasta ja Turkuun saapumisesta vuonna 1637? Jostain olet ilmeisesti saanut tiedon että matka oli myrskyisä ja vastaanotto tapahtui tykinlaukauksin.

Kysyn koska mökkisaareni edustalla on laivan hylky 1600-luvulta ja perimätietona olen saanut kuulla että kyseessä on toinen kahdesta laivasta jotka olivat matkalla Tukholmasta Turkuun valtiollisissa asioissa.